Konkarivalmentaja Kari Ormo usuttaa huippu-urheilijoita sauvakävelemään. Jääkiekkoilija Robert Leino on yksi hänen valmennettavistaan.
– Aikanaan sauvakävely oli minulle punainen vaate, mummojen juttuja.
Näin tokaisee Kari Ormo, valmentajalegenda.
Nykyään hän on sauvakävelyn puolestapuhuja.
– Sauvakävely sopii kaikille ja kaikkien lajien urheilijoille. Sillä ei saa huippukuntoa, mutta peruskunnon saa tasolle, jolla voi ryhtyä harjoittelemaan, Ormo lausuu.
– Sauvakävely on kokonaisvaltainen juttu. Siinä myös yläkroppa joutuu työskentelemään.
Ormo, 80, tekee tilaustyönä harjoitusohjelmia suomalaisille huippu-urheilijoille. Hänen ohjelmissaan sauvakävely muodostaa vankan betonipohjan, jonka päälle kestävyyskuntoa lähdetään rakentamaan.
– Peruskunto on kuin talon rakennus: jos teet huonon pohjan, se pettää jossain vaiheessa.
Ennakkoluuloja
Kaikki valmennettavat eivät ole suhtautuneet turhan innostuneesti, kun Ormo on iskenyt sauvakävelykortin pöytään.
– On maajoukkuetason tyyppejä, jotka ovat sanoneet, että en ole mikään mummo ja että eihän tämä nosta kuntoa, Ormo kertoo.
– Vastaan, että täytyy kokeilla ennen kuin voi sanoa.
Ormo huomauttaa, että vaikka sauvakävely näyttää helpolta, laji on ansoja täynnä. Yleensä virheet liittyvät sauvojen käyttöön.
– Suurin osa kantaa sauvoja vain mukanaan.
Osaavatko suomalaiset huippu-urheilijat sauvakävellä?
– Talvilajien harrastajat kyllä, mutta muilla on oppimisen paikka.
Näytätkö heille itse mallisuorituksen?
– Näytän, miten pitää mennä, ja valvon muutaman viikon.
Innostuvatko urheilijat?
– Totta kai. He huomaavat, että tämähän toimii.
Apua ongelmiin
Kari Ormo muistetaan parhaiten uintivalmennuksesta. Kuva on vuodelta 2013. EERO LIESIMAA
Maajoukkuekiekkoilija Robert Leino päätyi sauvakävelemään muutama kesä sitten, kiitos konkarivalmentaja Ormon.
– Alla oli huono kausi [2021–22] ja tuntui isosti, että peruskunto sakkaa, Leino kertaa.
– Ajattelin, että nyt tarvitsisi tehdä jotain. Soitin Ormolle.
Ormo oli Leinolle tuttu tekijä HIFK:sta viime vuosikymmeneltä.
– Tykkäsin Ormon ajatusmaailmasta. Myös HPK:ssa oli ollut sama mentaliteetti, että rakennetaan huolella peruskuntoon pohjat.
Leino voitti Antti Pennasen päävalmentamassa HPK:ssa mestaruuden kaudella 2018–19.
Testeihin
Ormo kutsui Leinon testattavaksi.
– Testit kertoivat, että peruskunnossa on puutetta, Leino kertoo.
– Ormo myi sauvakävelyn sillä tavalla, että siinä koko kroppa työskentelee.
Leino tarttui konkarivalmentajan ohjelmoimaan sauvakävelyharjoitteluun pontevasti.
– Käsissä oli välillä aika isoja rakkoja.
Ormon mukaan rakot johtuivat puutteellisesta sauvomistekniikasta.
– En tiedä, onko tekniikkani paras vieläkään, Leino tokaisee.
– Eipä se tekniikka ole isoin asia vaan oikeanlaiset sykkeet ja koko kropan työskentely.
Pitkiä lenkkejä
Robert Leino pelasi viisi edellistä kautta SHL-seura Örebrossa. Kesällä hän siirtyi Kloteniin, Sveitsin pääsarjaan. Tomi Natri / AOP
Leino tekee peruskuntokaudella yhden tai kaksi pitkää sauvakävelylenkkiä viikossa.
– Teen kaksi, jopa kolme tuntia kerralla. Minulla on sykkeet koko ajan 120 pinnassa, vähän päällekin, hän kertoo.
– Toinen vaihtoehto olisi hölkätä tai polkea polkea pyörällä, mutta sauvakävellessä työskentelee koko kroppa.
Leino, 32, kokee sauvakesien tuoneen tehoja pelaamiseen.
– Aina kun olen tehnyt Ormon tyylillä, olen tykännyt ja tehnyt hyviä tuloksia. Mitä pidemmälle kevät menee, sitä paremmat edellytykset on jaksaa pitkä kausi loppuun asti.
Naureskelua?
Onko sauvakävely nykypäivän kiekkoilijan kesätreenihitti?
Tuskin, ainakaan vielä.
– En ole itse kauheasti kailottanut, mitä teen, Leino toteaa.
– Mitä joukkueiden mukana olen treenannut, ikinä ei ole ollut sauvakävelyä.
Voisiko eläkeläislajileimainen sauvakävely aiheuttaa kiekkopiireissä vastustusta, jopa naureskelua?
– Ainakaan minua ei kauheasti kiinnosta, jos joku naureskelee. Siinähän naureskelee.
Ville Nieminen: Omaksi iloksi
Ville Nieminen, vankasta fysiikastaan tunnettu entinen huippukiekkoilija ja nykyinen valmentaja, puhuu sauvakävelystä innostuneesti. Hän ei ole kokenut noloksi tarttua sauvoihin ja painella lenkille.
– Minua ei kiinnosta pätkän vertaa, mitä joku ajattelee.
Sauvakävelystä on tullut Niemiselle viime vuosina tärkeä harrastus.
– Omaksi iloksi vedetään.
Nieminen puhuu ihaillen tallenteesta, jossa Juha Mieto sauvakävelee huippuvuosinaan 1970-luvulla.
– On se aika hienon näköistä, kun 190-senttinen ja satakiloinen suomalainen mies heittää sauvakävelylle hyvällä ryhdillä ja hyvällä tahdilla, Nieminen sanailee.
– Kun mietitään, onko sauvakävely eläkeläisten laji… Ainakin minuun puree se pätkä. Siitä on dementiahiihdot aika kaukana.
Nieminen, 48, muistelee kokeilleensa sauvakävelyä ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa. Toden teolla hän tutustui lajiin Pelicans-vuosinaan 2018–19 fysiikkavalmentaja Tommi Pärmäkosken johdolla.
Nieminen on käyttänyt sauvoja myöhemminkin valmentamiensa joukkueiden peruskuntoharjoittelussa.
– Joukkueeni ovat tehneet sauvajuoksuvetoja mäessä, hän tarkentaa.
– Ollaan löydetty siitä uusi rappusten korvike. Se tarjoaa irtiottokyvylle ja hengityselimille vielä kovempaa vastetta.
Ville Nieminen päävalmensi viime kaudella Tapparan A-junioreita. Tällä hetkellä hän toimii edustusjoukkueen taitovalmentajana. PASI LIESIMAA
