Asiakaan ja autoliikkeen välille syntyi erimielisyyttä, kun dieselauto vikaantui.
Riidan keskiössä oli Škoda Superb -henkilöauto, mutta ei tämä yksilö. TEEMU GRANSTRÖM
Mikä on normaalia kulumista ja millaiset viat pitää hyväksyä auton ikääntymiseen liittyvinä? Milloin taas vian korjaaminen kuuluu myyjäliikkeen vastuulle?
Nämä ovat perusasioita, joita kuluttajariitalautakunta ratkoo säännöllisesti. Kysymykset nousivat esiin myös tapauksessa, jossa dieselauton AdBlue-laitteisto oli rikkoutunut.
Asiakas, jota tässä jutussa kutsutaan Tomiksi, oli ostanut neljä vuotta vanhan Škoda Superb -henkilöauton liikkeestä 23 348 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 119 000 kilometriä.
Pakollinen järjestelmä
Tomi ehti ajaa Škodallaan vähän alle kolme ja puoli vuotta, kun siihen tuli korjausta vaatinut vika: auton AdBlue-laitteisto hajosi.
AdBlue-laitteisto on nykyaikaisissa dieselautoissa pakollinen järjestelmä, joka vähentää haitallisia typen oksideja pakokaasuista muuntamalla ne vaarattomiksi aineiksi urealiuoksen eli AdBluen avulla.
Tomi vei autonsa korjaamolle, josta syntyneiden kustannusten hän katsoi kuuluvan Škodan myyneen autoliikkeen vastuulle. Liike ei kuitenkaan suostunut 788 euron suuruisen korjaamolaskun maksajaksi.
Osapuolten välillä vallinneen erimielisyyden takia Tomi halusi asiaan kuluttajariitalautakunnan ratkaisun.
Hän kertoi lautakunnalle vaativansa myyjäliikkeeltä juuri tuota 788 euron summaa, joka koostui vikaselvityksestä, korjaustyöstä ja AdBlue-putkesta.
– AdBlue-laitteiston taaempi putki rikkoutui, mikä ei johtunut huolimattomuudesta tai normaalista kulumisesta vaan pakkasista, ratkaisupyynnössä sanotaan.
AdBlue-seosta käytetään nykyaikaisissa dieselautoissa vähentämään typen oksideja pakokaasuista. AOP
Tomi oli todennut vian vajaan kolmen ja puolen vuoden kuluttua kaupanteosta mittarilukemalla 223 443 km. Hänen omistusaikanaan auton mittarilukema oli siis lähes tuplaantunut.
Ratkaisupyyntönsä liitteeksi Tomi laittoi korjaamon laskun, josta hän oli kuitenkin eritellyt pois 339 euron edestä kustannuksia, joiden katsoi kuuluvan omalle kontolleen.
Hän ei nimittäin vaatinut myyjäosapuolelta hyvitystä istuimen ohjainlaitteen korjaamisesta vaan pelkästään AdBlue-laitteistosta.
Myyjäliike kiisti
Myyjäliike viittasi vastauksessaan auton ajomäärään ja kiisti Tomin vaatimuksen.
– Vika ei ollut autossa luovutuksen aikaan, ja asiakas on ajanut sillä yli 100 000 km, vastauksessa sanotaan.
Korjauskustannusta voi autoliikkeen mielestä pitää kohtuullisena autoilun kustannuksena.
– Kyse on myös automerkin asiantuntijan mukaan normaalin kulumisen ja ikääntymisen aiheuttamasta korjaustarpeesta, liike täydensi.
Osapuolten välillä oli näkemyseroa siitäkin, oliko Škodaa huollettu asianmukaisesti.
Auton huolloissa on puutteita, väitti autoliike. Tomi oli täysin toista mieltä ja toimitti lautakunnalle auton huoltotietoja.
Lautakunta arvioi
Nyt oltiin juuri siinä tilanteessa, jossa lautakunta joutuu aina puntaroimaan tapausta kuluttajansuojalain ja oman ratkaisukäytäntönsä pohjalta.
Oliko tämä Škoda Superbiin tullut vika sellainen, jonka korjauskustannukset kuuluisivat myyjäliikkeen maksettaviksi vai oliko kyse auton normaalista ikääntymisestä ja kulumisesta?
Lautakunta pohjustaa ratkaisujaan aina pitkällä litanialla, jossa käydään läpi arvioinnin perusteita ja tarkastellaan tapauksen yksityiskohtia.
– Arvioinnissa otetaan myös huomioon, onko ajoneuvon hinta yleisen hintatason mukainen, perusteluissa sanotaan.
Nopea vilkaisu maan suurimman autojen markkinapaikan Nettiauton sivuille kertoo, että Tomin ostama auto asettuu yleiseen hintahaarukkaan mutta sen edullisempaan päähän.
Haussa tarkasteltiin neljä vuotta vanhoja diesel-Superbeja, joilla oli ajettu suunnilleen saman verran kuin Tomin ostamalla autolla.
Tomi ostama Superb oli ollut kutakuinkin yleisen hintatason mukainen. TEEMU GRANSTRÖM
Lautakunta käyttää myös perustelua, jonka yhteensopivuutta kuluttajansuojalain kanssa kaikki juristit eivät allekirjoita. Kohdassa sanotaan näin:
– Ostajalla on aihetta varautua siihen, että käytettynä ostettuun ajoneuvoon voidaan joutua tekemään välttämättömiä korjauksia ehkä piankin kaupanteon jälkeen. Korjauskustannukset eivät kuitenkaan saa muodostua kohtuuttoman korkeiksi ajoneuvon ikä, kauppahinta ja sillä ajetut kilometrit huomioon ottaen.
”Ilmeisesti kuluminen”
Lopulta lautakunta katsoi asiasta saamansa selvityksen perusteella, että ratkaisupyynnössä mainitut Škodan korjauskulut ja korjaustarve eivät ole olleet epätavallisen suuret ja odottamattomat.
– Korjaustarpeen syynä on ilmeisesti ollut auton käytöstä aiheutunut tavanomainen kuluminen, lautakunta arvioi.
Samalla lautakunta muistutti, että ostaja ei voi saada hyvitystä myyjäliikkeeltä auton normaaleista huolloista ja normaalin kulumisen aiheuttamista vioista.
Lautakunta siis katsoi, ettei Škoda Superb ole ollut hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen huonompi kuin Tomilla on ollut perusteltua aihetta odottaa, jolloin siinä ei ole hyvitykseen oikeuttavaa virhettä.
Näin ollen kuluttajariitalautakunta ei suosittanut minkäänlaista hyvitystä.
Iltalehti ja Nettiauto kuuluvat Alma Mediaan.