Helsinkiin suunnitellaan 2–3 uuden datakeskuksen rakentamista. Tuoreimpana datakeskusta on suunniteltu sijoitettavaksi Heikinlaaksoon.
Kaupungin Kerro kantasi -sivustolla Heikinlaakson hanke keräsi yli 800 kommenttia, joista ylivoimainen enemmistö suhtautuu hankkeeseen kielteisesti. Kommenteissa korostuu huoli datakeskuksen sijainnista asuinalueen vieressä sekä metsäalueen tuhoutumisesta.
Kysyimme, miten Helsinki hyötyy epäsuositusta datakeskuksesta.
Suunniteltu sijainti Heikinlaakson datakeskukselle
Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva jakaa hyödyt kahteen isompaan kokonaisuuteen.
– Ensinnäkin datakeskus on keskeinen digitaalisen infrastruktuurin kannalta. Se on parhaimmillaan satojen miljoonien investointi Helsinkiin.
Rinkineva uskoo suuren investoinnin tuovan Helsinkiin jatkoinvestointeja muilta tahoilta.
– Nyt on käyty paljon keskustelua siitä, missä yritysten tiedot sijaitsevat. On sellaisia yrityksiä, kasvuyrityksiä ja startupeja, joille on merkitystä sillä, missä tieto sijaitsee.
Elinkeinojohtaja mainitsee myös datakeskusten työllistävän vaikutuksen.
Käytön aikana datakeskuksen arvioidaan luovan 30 korkean osaamisen työpaikkaa. Rakennusvaiheessa keskus työllistää noin 150 ihmistä 2–3 vuoden ajan.
Välillisesti datakeskuksen arvioidaan myös luovan 150 työpaikkaa.
Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva uskoo datakeskusten tuovan investointeja Helsinkiin. Sakari Röyskö/Helsingin kaupungin aineistopankki
Toisena kokonaisuutena Rinkineva nostaa keskuksen hukkalämmön hyödyntämisen.
– Sadan megawatin datakeskus voisi lämmittää jopa 120 000 kotia.
Laskelma perustuu 80-neliöisiin koteihin.
Rinkineva toteaa, että datakeskukset täytyy rakentaa kasvukeskusten yhteyteen, jotta valtava hukkalämpö saadaan hyödynnettyä.
Heikinlaakson suunnitellun datakeskuksen alue on suuruudeltaan 7,3 hehtaaria. Alue vastaa noin kymmentä jalkapallokenttää. Rinkineva vakuuttaa, että valtaville rakennushankkeille riittää tilaa Helsingissä.
Hän toteaa, että Helsinkiin tulee rakentaa monikerroksisia datakeskuksia, jotka eivät vie niin paljoa pinta-alaa.
Tällä hetkellä kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja datakeskusten sijainneille.
– Meillä on esimerkiksi Östersundom, jossa on valtavasti tilaa, ja joka on täysin kaavavaiheessa.
Datakeskuksia suunnitellaan sijoitettavaksi esimerkiksi valtateiden varrelle, jolloin ne toimivat myös meluaitoina, kuten Heikinlaakson hankkeessa.
Kaupunginhallituksen maanantaina käsittelemissä datakeskusten sijoittumisen periaatteissa todetaan, että datakeskusten tulee tukea uuden vähäpäästöisen energiatuotannon syntymistä.
Rinkineva toteaa, että puhdas energia syntyy datakeskusten myötä luonnostaan markkinamekanismin avulla, eikä vaadi Helsingiltä erillisiä toimia.
– On datakeskusten olemassaolon edellytys, että niiden käyttämä sähkö on puhtaasti tuotettua sähköä. Jos syntyy vahvasti kysyntää, niin syntyy myös tarjontaa.
Helsingin elinvoimaohjelmassa datakeskukset nähdään kestävää energiaa edistävinä hankkeina.
