Pitäisikö Suomen kaupallistaa saaristo samaan tapaan kuin Lappi? Ulkoministeri ja neljännen kauden kansanedustaja Elina Valtonen näkee Suomen maalauksellisissa saaristomaisemissa hyvää potentiaalia matkailun lisäämiseen.
”Suomessa on hienot neljä vuodenaikaa. Lappi on saatu valjastettua matkailuun, vaikka sesonki kestää vain muutaman kuukauden. Saariston kesä on ehkä lyhyt, mutta ajattelen, että kaikki on mahdollista.”
Pyysimme ulkoministeriä tekemään Suomen tilanteesta SWOT-analyysin. Kyseessä on liike-elämästä tuttu strategiamalli, jossa yrityksen uhkat, mahdollisuudet, vahvuudet ja heikkoudet asetellaan nelikenttään. Sen avulla voidaan hahmotella suuntaviivoja tulevaisuuteen.
Saaristomatkailu ei ole ainut asia, johon Suomi voisi tarttua kaksin käsin. Valtonen sijoittaa mahdollisuuksien lokeroon myös Suomen eurooppalaisittain halvan sähkön.
Huippuosaamisen, ennustettavan liiketoimintaympäristön ja edellisen sähkön avulla Suomi voisi asemoida itsensä hyvään asemaan tekoälyvallankumouksessa.
Suomen ei pidä alistua pelkäksi datakeskusten pyörittäjäksi
Suomi voisi olla puhtaan teknologian ja energian mallimaa. Elina Valtosen mukaan olemme sitä jo mutta emme täysillä. Maahan pitäisi haalia eri jalostusasteiden teollisuutta ja tekoälyyn nojaavaa palvelutaloutta.
”Kaikki tämä edellyttää, että rakennamme lisää päästötöntä energiaa, käytännössä ydinvoimaa.”
Tekoälyhuumassa piilee myös riskinsä. Suomen on tärkeää pitää katse pallossa ja huolehtia, ettei horisontti kapene pelkkien ulkomaisten datakeskusten ympärille. Valtonen sanoo, että niitäkin tarvitaan, mutta sähkön ympärille voisi rakentaa paljon laajemman valikoiman yritystoimintaa. Parasta olisi, jos niistä mahdollisimman moni olisi kotimainen yritys.
”Siinä ei ole mitään vikaa, että pääoma liikkuu rajojen yli, mutta kotimaisten ankkuriomistajien avulla saamme kriisinkestävän talouden.”
Kotimaiset yritykset ovat yleensä halukkaampia kamppailemaan vaikeuksien yli, koska niiden omistajat ovat sitoutuneita kotimaahansa. Ulkomaisen sijoittajan on helpompi nostaa kytkintä ja viedä rahansa muualle.
Suomen suurin uhka ei ole Venäjä
Euroopassa on sota, ja se nakertaa taloutta ja suomalaisten mielialoja. Se on tosiasia, josta on vaikeaa pyristellä irti. Valtonen kuitenkin ajattelee, että juuri niin suomalaisten olisi tehtävä.
”Suomen suurin uhka on näköalattomuus. Suomalaisten henkinen mielenmaisema on ihan keskeinen siinä, miten pystymme vastaamaan erilaisiin haasteisiin.”
Valtonen puhuu suomalaisen elämäntavan puolustamisesta. Ja siitä, että Suomi on maailman onnellisin maa, jossa myös nuorten sukupolvien olisi kyettävä näkemään mahdollisuuksia ja tulevaisuus.
”Se vaikuttaa kaikkeen. Maanpuolustustahtoon ja talouteen.”
Näköalattomuus kumpuaa Valtosen mukaan monesta kriisistä ja vaikeudesta, jotka ovat käynnissä yhtä aikaa. Venäjän muodostamasta turvallisuusuhasta, maailmanpolitiikan epävakaudesta ja jo parikymmentä vuotta kestäneistä apaattisista talousnäkymistä. Työelämän tulevaisuuskin on tekoälyn myötä murroksessa.
Synkkien tapahtumien keskellä näkymä valoisampaan tulevaisuuteen helposti katoaa. Ulkoministeri sanoo, ettei suomalaisilla ole kuitenkaan syytä olla allapäin.
”Tulevaisuutemme on meistä itsestä kiinni. Moni asia on itse asiassa varsin hyvin, ja siksi uskon, että saamme käänteen aikaiseksi myös taloudessa. Merkit siitä ovat jo näkyvissä. Suomen talous kasvaa nyt Euroopan nopeinta vauhtia.”
Mitkä ovat Suomen valttikortit?
Suomella on ulkoministeri Elina Valtosen mukaan paljon ominaisuuksia, jotka näyttäytyvät kansainvälisessä vertailussa vahvuuksina. Suomalaisen yhteiskunta on yrityksille ennustettava bisnesympäristö, sopimukset pitävät ja lapset uskaltaa lähettää yksin kouluun suurissakin kaupungeissa.
”Meillä on myös hieno luonto ja puhdasta ilmaa. Työn, perheen ja vapaa-ajan voi yhdistää Suomessa vapaammin kuin suurimmassa osassa maailman maista. Näiden avulla Suomeen voi houkutella myös kansainvälisiä osaajia.”
Vahvuuksia on tietenkin mukava luetella, mutta mitä heikkouksia Valtonen Suomesta löytää? Ainakin sen, että Suomi on liian tasapäistävä maa. Täällä on vierastettu rikastumisen tavoittelua, eikä yhteiskuntaa ole siten rakennettu sellaiseksi, joka houkuttelee onnistumaan.
Suomessa on jo ilmainen koulutus ja sitä kautta jokaisella mahdollisuus tavoitella menestystä. Henkinen pääoma ei kuitenkaan riitä, vaan verotusjärjestelmästä on muokattava sellainen, joka ei estä kerryttämästä isojakin pääomia, Valtonen linjaa.
”Suomeksi sanottuna Suomen pitää olla maa, jossa saa olla myös rikas.”
Valtosen mukaan on sääli, että suomalaiset myyvät liiketoimintansa eniten tarjoavalle ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle heti, kun se on mahdollista. Järjestelmä kun voisi myös tukea kasvattamaan bisnestä itse.