Costello Hautamäki soittaa Popedan yleisön lisäksi säännöllisesti muun muassa vanhainkodin asukkaille. ”Vanhukset tykkäävät, kun musiikki on reipasta.”Sara Pihlaja
Kitaristi ja säveltäjä Costello Hautamäki soitti pitkään Popedassa Pate Mustajärven rinnalla. ”Emme kumpikaan halunneet rikkoa tasapainoa riitelemällä.”
Pieni poika kajauttaa Tampereen Sokoksessa laulua Tukkijoella-näytelmästä. Äiti oli ilmoittanut seitsenvuotiaan Vesa-Pekka ”Costello” Hautamäen laulukilpailuun vuonna 1970. Tampereen Työväen Teatterissa esitetty musikaali oli tehnyt lapseen vaikutuksen.
”Ihailin tukinuittajia, jotka olivat reteitä kulkurijätkiä. Lauloin reippaasti ja tulin toiseksi tai kolmanneksi”, Costello Hautamäki muistelee ensimmäistä keikkaansa.
Työläisperheen laulava lapsi laitettiin vastikään perustettuun poikakuoro Pirkanpoikiin. Ohjelmisto oli kunnianhimoinen, klassista ja kansanlaulua, Johannes-passiokin opeteltiin.
Ulospäinsuuntautunut poika muuttui.
”Olin alkanut kääntyä sisäänpäin. Meitä oli lähes sata poikaa. En tykännyt hälinästä tai siitä, että treeneissä oli pakko käydä. Sekin rassasi, että piti herätä aikaisin sunnuntaiaamuisin kirkkoon laulamaan.”
Lapsi ei kuitenkaan osaa sanoa vanhemmilleen ei, eikä hyvää harrastusta lopetettu kesken. Costello lauloi kuorossa lapsen vinkkelistä pienen ikuisuuden: kymmenen vuotta, melkein 15-vuotiaaksi. Siinä vaiheessa kitara ja rock and roll oli vienyt hänet mennessään.
”Kuorosta opin lauman mukana kulkemisen ja kurin, jota tarvitaan bändissäkin. Ja että pitää treenata.”
Muusikolle maantiet ovat tulleet tutuiksi. Joskus matkaa taitettiin vähän keikkabussia reteämmällä kulkuneuvolla.
© Costello Hautamäen kotialbumi
Rokki räjäytti potin
1970-luvun alussa Hurriganes, Rauli Badding Somerjoki, Hector, Juice Leskinen ja Sleepy Sleepers rysähtivät nuoren pojan tietoisuuteen ja kamppailivat pirkanpojan sielusta. Sähkökitara soi, ja sanoituksissa vikiteltiin tyttöjä.
”Mietin, miten noin voi laulaa. Se oli maailman parasta, sitä minäkin ymmärsin. Rokki ravisteli koko suomalaista iskelmäperinnettä. Olin otollista maaperää.”
Albert Järvistä ihaileva Costello kävi kitaratunneilla ja tapaili radiosta nauhoittamiaan lauluja.
”Minulle aukeni uusi maailma: löysin sointuja korvakuulolta ja pystyin soittamaan ilman opettajaa.”
Poika sulkeutui huoneeseensa ja soitti kaiken aikaa. Bändissä soittaminen ei silti tullut mieleenkään.
”Muusikot olivat Suosikin julisteissa. Ei 13-vuotiaalla työläispojalla, joka kulki Enstex-housuissa, ollut siihen mitään jakoa.”
Sitten tuli punk. Costello oli tavannut rippileirillä oikean punkkarin, Pepen, joka pyysi hänet uuteen bändiinsä Sensuuriin.
”Punkin aatteeseen kuului, että tehdään itse. Oli omakustannesinkkuja, pienlehtiä ja klubeja. Meissä oli 15-vuotiaiden uhoa.”
Sensuuri perustettiin syyskuussa, ja joulukuussa he saivat levytyssopimuksen. Isä ja äiti allekirjoittivat teinipunkkarin sopimuksen.
”Olimme muuttaneet omakotitaloon, ja sain treenikämpän kellariin. Äiti sanoi, että parempi, että möykkäämme siellä kuin kaupungilla.”
Sensuuri julkaisi sinkkuja, joita pidetään suomipunkin klassikoina, ja soitti Eppu Normaalin ja Popedan lämmittelijänä. Bändi hajosi musiikillisiin erimielisyyksiin.
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Costello kuuli Popedan etsivän biisintekotaitoista nuorta kitaristia.
”Kaverini sanoi, että älä nyt vaan mene siihen bändiin.”
Popedan kolmeakymppiä lähestyvillä jäsenillä oli vaimot, lapset ja asuntolainat, kun Costello oli vasta lukiosta päässyt punkkari.
”Mietin, voinko mennä soittamaan ikurilaisten autotallirock-äijien kanssa.”
Costello vaikuttui kuitenkin siitä, kuinka innoissaan yleisö Popedasta oli.
Pauli ”Pate” Mustajärvi kysyi suoraan: ”Luulisiksää muka pärjääväs meidän bändissä?”
Mitä muuta 18-vuotias kitaristi olisi voinut vastata, kuin ”totta kai”. Costello ilmoitti vanhemmilleen, että opiskelut jäävät ja hän soittaa Popedassa vähän aikaa.
Siitä on kulunut 42 vuotta.
Popeda lähellä sydäntä
Costellosta tuli nopeasti Popedalle tärkeä biisintekijä. Juuri sävellykset ovat kiinnittäneet hänet bändiin niin vankasti.
”Popedan idea on ilon ja valon sanoma. On aivan sama, kuinka paljon saan rahaa, jos saan soittaa omia biisejäni. Se on se voima, mikä tätä on pyörittänyt.”
Se on tärkeä syy myös siihen, ettei Costello lakkauttanut bändiä, kun sen keulakuva Pate Mustajärvi lähti yhtyeestä vuonna 2022.
”Minulle olisi jäänyt 250 biisiä pöytälaatikkoon, eikä kukaan olisi esittänyt niitä.”
Costello ymmärtää, miksi Pate jätti bändin, mutta toisaalta ei.
”En tänä päivänäkään tiedä aivan tarkkaan, miksi Pauli lähti. Tulkitsin, että kyse oli rockissa tarvittavasta voimasta, staminasta. Siitä, että on oltava nyrkki pystyssä matkalla Alabamaan. Pauli oli ollut rokkikukko ja keulakuva koko elämänsä, mutta hän ei enää löytänyt rockin paloa. Kun voimat hiipuvat, mielenkiinto hiipuu.”
Bändikaverit eivät voineet päätökselle mitään.
”Ehdotimme levyntekoa, keikkojen vähentämistä ja pitkää keikkataukoa, kunhan pitäisimme bändin elossa.”
Popedan miehistö vaihtui aiempina vuosikymmeninä usein.
”Bändistä eroamista ei tarvitse selitellä. Ymmärrän, ettei aina tunnu hienolta istua jäätyneessä keikkabussissa aamuyöllä matkalla kotiin tehdäkseen saman kohta uudestaan. Elämässä on paljon muutakin, mitä voi haluta tehdä, kuin soittaa Popedassa. Mutta voisi nuoruuden huonomminkin pilata kuin soittamalla rokkia.”
Popedalla on ollut vain kaksi vapaata juhannusta Costellon aikana. Tässä vietetään keskikesän juhlaa perheen kanssa vuonna 2000.
© Costello Hautamäen kotialbumi
Kuusikymppisyys kolahti
Keski-ikä saavuttaa jokaisen villin ja vapaan rokkarin. Costello ei kokenut kolmen- tai neljänkympin kriisejä. 50-vuotisbileetkin bailattiin täysillä. Kun Pate 66-vuotiaana lopetti, muu bändi jatkoi Costellon johdolla energisenä eteenpäin.
Kuusikymmentä on kuitenkin ollut vedenjakaja.
”Täytän syksyllä 63 vuotta, ja ensimmäistä kertaa mieleen on hiipinyt epäilys. Paulikin sanoi monesti, että peräseinä näkyy jo.”
Moni Popedan jäsen on asettanut lopettamisen rajan 68 ikävuoteen. Costello ymmärtää nyt paremmin, miksi iän karttuessa rokkari haluaa lopettaa.
”Eivät jätkät väsy bändiin tai rokkiin, vaan kaikkeen siihen, mitä se elämä vaatii.”
Hän vastaa kysymykseensä.
”Me olemme itseohjautuva orkesteri. Jos siltä tuntuu, vähennämme keikkailua. En usko, että jättäisin bändin ja lähtisin soittamaan kansanmusiikkifestivaaleille.”
Kun Costello tekee laulun, puoli vuotta myöhemmin sitä hoilataan festareilla ja karaokessa.
”Kun ihmiset tykkäävät Popedasta, minulle tulee siitä hyvä fiilis. Miksi ihmeessä lopettaisin, kun soittaminen on niin palkitsevaa?”
Hän huomauttaa, että kaikille raja ei tule koskaan vastaan.
”Kasikymppinen Paul McCartney vetää kolmen tunnin show’ta. Hänellä täytyy olla eturauhanen kunnossa.”
Iän merkit Costello on toki huomannut. Akillesjänne on ollut jo vuoden kipeä.
”Mietin, että tätäkö ikääntyminen on, kun pitää varmistaa, onko rappusissa kaide, jos jalka pettää.”
Liikunta auttaa jaksamaan ja pitää kropan vireessä. Costello pitää yksilölajeista: uinnista, pyöräilystä, purjelautailusta ja melonnasta.
”Kun meloo pitkään tarpeeksi, muuttuu se meditatiiviseksi: liike on koko ajan sama, ja aallot tulevat vastaan rytmissä.”
Tärkeää hyvinvoinnille on soittaa jok’ikinen päivä. Ei treenin vuoksi vaan muuten vain. Televisiota vaimon kanssa katsellessaan hänellä on kädessä kitara tai ukulele, jolla hän soittelee mainosten ja tunnusmusiikkien mukana.
”Jos en soita, alkaa harmittaa.”
”Mietiskelyyn olen liian levoton, en pysy paikallani.”
© Sara Pihlaja
Joraavat mummot ilahduttavat
Rokin voimaa Costello ei lakkaa ihmettelemästä. Hän soitti vastikään Pitkää kuumaa kesää rollaattorimarssitapahtumassa. Hän on myös vakioesiintyjä Koukkuniemen vanhainkodissa. Siellä hän soittaa Irwiniä, Elvistä ja tietysti Popedaa.
”Vanhainkodissa käy jo aivan tarpeeksi humppapartioita. Vanhukset tykkäävät, kun musiikki on reipasta. He ovat viininsä maistaneet, niin voin soittaa Ei tippa tapa. Junnu Vainion sanoittama Sukkula Venukseen menee serenadina läpi: kyllä jokainen vanhus tietää jotain erotiikastakin. Kun kaksi mummelia vähän twistaa istuallaan, se riittää minulle.”
Costellon kesti kuitenkin kauan tajuta, että yleisöä löytyy muualtakin kuin klubeilta tai festareilta. Ensimmäisellä trubaduurikeikalla tuntui aluksi kauhealta, koska puitteet olivat niin erilaiset, kuin mihin hän oli tottunut.
”Yksin soittaessa soundi on bändiä vaatimattomampi, mutta kun kyläbaarin väki laulaa innoissaan mukana, syntyy mahtava leirinuotioefekti.”
Nyt mies ja kitara -keikkoja on tehty lähes tuhat. Haastattelun jälkeisenä päivänä Costello on lähdössä laivalle esiintymään. Yhtälö on yksinkertainen.
”Jos on ammatiltaan soittaja, hommana on soittaa. Se ei katso sitä, kenelle ja missä. Mutta en olisi itsekään viisitoistavuotiaana punkkarina halunnut vanhainkotiin soittamaan.”
Pojat mukana musiikissa
Costellon ja puolison liitto on kestänyt neljäkymmentä vuotta.
”Teimme molemmat toisissamme hyvät valinnat, ei siinä muuta salaisuutta ole.”
Heillä on kaksi poikaa.
”Kiertue-elämän ja isyyden yhteensovittaminen sujui – kiitos vaimon. Jos isäntä on keikalla, jonkun on hoidettava polvien naarmut ja irtoavat hampaat.”
Pikkulapsiaika vuosituhannen vaihteen tienoilla oli sumuinen, mutta ruuhkavuosistakin selvittiin.
”Vein lapset aamulla tarhaan, olin sitten tullut keikalta tai en. Lapset ovat muistelleet, että isä oli aina kotona arkisin, kun he tulivat koulusta kotiin.”
Jimi ja Alex ovat jo kolmekymppisiä. Jimi on rumpali ja soittanut monen artistin bändissä. Alex soittaa bassoa Popedassa ja tekee valosuunnittelijan töitä.
”Osa musiikin pariin päätymisestä johtuu tarkoituksellisuudesta, osa sattumasta.”
Tarkoituksellista oli kitara sohvalla, johon pikkupojat tarttuivat. Myös kellarin treenikämpän rummut kiinnostivat.
Yhdessä isä ja pojat perustivat bändin, jonka ensimmäinen keikka oli sukulaistädin syntymäpäivillä. Perhebändi Costello & Rock’n Roll Boys käy keikoilla silloin tällöin. Sittemmin he soittivat Popedassakin muutaman keikan yhdessä, kun Jimi tuurasi rumpalia.
Costello on iloinen poikiensa uravalinnasta ja arvelee, ettei muusikon ura aivan huono valinta ole, kunhan palo syntyy itsestä.
”Teki lopulta mitä työtä tahansa, voi aina käydä keikalla ja tienata satasen, elämäntilanteesta riippumatta. Olet aina suosikki, kun vedät mökkinuotiolla Pitkän kuuman kesän. Siten voi tuoda iloa itselle ja toisille.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Vain elämää -ohjelmasta tuttu Costello Hautamäki luopui alkoholista kolme vuotta sitten – ja katuu siinä vain yhtä asiaa
Costellon molemmat pojat ovat myös muusikoita. Abbey Roadin studiolla Lontoossa mukana Alex (vas.) ja Jimi.
© Costello Hautamäen kotialbumi
Ystävä vuosikymmenten takaa
Pauli Mustajärvi menehtyi syöpään viime talvena. Costello kuvaa heidän suhdettaan symbioottiseksi: Pate sanoitti ja lauloi, Costello sävelsi ja toimi bändin ”kapellimestarina”.
”Olimme lopulta hyvin samanlaisia. Kumpikaan ei halunnut rikkoa tasapainoa riitelemällä.”
Hän vertaa suhdetta jääkiekkovalmentajan ja -kapteenin dynamiikkaan. Heillä oli toistensa luottamus, ja molempia tarvittiin.
Costellon mukaan Paten perintö on Popeda.
”Pauli oli bändissä 21-vuotiaasta saakka ja oli tähti koko elämänsä ajan. Hän teki täyden päivätyön suomirokissa: 40 vuotta suoraa huutoa ja myös rankka elämä.”
Hän jää kaipaamaan etenkin Paten sanoituksia.
”Sanoitukset olivat hullujakin, se oli jatkoa Hurriganesille ja Irwinille. Ei sen kuuloista laulajaa, jolla oli niin rikas mielikuvitus, ole ollut monta. Hän oli Suomen paras rokkisanoittaja.”
Ystävää muistellessaan Costello palaa hauskoihin ja ikimuistoisiin hetkiin.
”Muistoissani kuultaa haikeus.”
Kuolema on lopullista, Costello ajattelee. Niin hän ajattelee myös omasta kuolemastaan: pala maata hautausmaalta.
”Ihmiselo on hetkellistä. Kolmas sukupolvi jälkeemme ei meitä muista. Meille tärkeistä tavaroista katoaa merkitys jälkipolvien silmissä. Sitä mietin, kun katson tavaroitani ullakolla.”
Mutta Paulista ja Popedasta jää jälkeen muutama suomenkielinen laulu, joka kestää vuosikymmenten taa, Costello arvelee.
”Kun olen vanhainkodissa, joku nuori kuusikymppinen tulee soittamaan niitä meille kitaralla.”
Costello vertaa hänen ja talvella menehtyneen Pate Mustajärven suhdetta jääkiekkovalmentajan ja -kapteenin dynamiikkaan. ”Luotimme toisiimme.”
© Sara Pihlaja
Costello Hautamäki, 62
Työ: Kitaristi ja lauluntekijä.
Perhe: Puoliso ja kaksi aikuista poikaa.
Koti: Omakotitalossa Tampereella.
Ajankohtaista: Kiertää Popedan kanssa kesällä, uusi levy ilmestyy syksyllä. Popeda esiintyy myös Pate Mustajärven muistokonsertissa heinäkuussa.
Juttu on julkaistu Annassa 24/2026.