Korisliigan laajentamisesta – tai ainakin kasvukeskusten mukaan saamisesta – on keskusteltu vuosikausia.
Korisliigan yksi ongelmista kun on, että Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista vain neljästä (Helsinki, Espoo, Tampere ja Lahti) löytyy koripallon miesten liigajoukkue. Siksi on ainakin puolisalaa toivottu, että Kauhajoen, Uudenkaupungin ja Loimaan kaltaisten noin 15 000 asukkaiden liigapaikkakuntien rinnalle (vai tilalle?) tulisi joukkueita esimerkiksi Turusta, Oulusta tai Jyväskylästä, miksei jopa toinen joukkue Helsingistä, jotta sarja saisi aivan uutta kasvupotentiaalia.
Tänä keväänä toiveisiin oli vihdoin tulossa vastaus, kun Lapuan Kobrien piti luovuttaa paikkansa liigakartalta monimiljonääri Tomi Kaismon palloiluimperiumin koripallojoukkueelle AC Oulu Basketille. Nimekäs ja divariin myös kallis joukkue voitti päättyneellä Divari A -kaudella 28 ensimmäisestä ottelustaan 27 ja lähti finaalisarjaan jättimäisenä suosikkina piskuista äänekoskelaisryhmää Kipinä Basketia vastaan.
Mutta toisin kuin jossain muissa lajeissa, koripallossa ei jaeta liigapaikkoja ensisijaisesti kabineteissa vaan ne ratkaistaan kentällä. Niinpä Kipinä voitti ihan kaikkien yllätykseksi finaalisarjan 3–1 ja hankki oikeuden hakea liigapaikkaa. Samalla Kipinä saattoi siirtää AC Oulun liigaprojektia vuosilla eteenpäin, ainakin kaikki taustalla sovitut nimekkäät aiesopimukset purkaantuivat sillä sekunnilla.
Keskiviikkoiltana Kipinän liigautopiasta tuli totta, kun Koripalloliitto myönsi seuralle sarjalisenssin Korisliigaan kaudeksi 2026–2027.
– Kipinä Basket esitti hyväksyttävän taloudellisen ja toiminnallisen suunnitelman Korisliigassa pelaamiselle eikä esteitä lisenssin myöntämiselle ollut missään vaiheessa prosessia, Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm kertoi liiton nettisivuilla.
Näin Äänekoski ja koko Keski-Suomi palaa miesten Korisliigaan 21 vuoden tauon jälkeen. Edellisen kerran Äänekoskella pelattiin miesten liigaa kaudella 2004–2005 Äänekosken Huiman toimesta.
– Hienoa saada Äänekoski ja Keski-Suomi takaisin Korisliigaan. Koriskartalla on yksi tyhjiö saatu täytettyä, Westerholm iloitsi.
Huima ja Kipinä ovat käyneet niin kentällä kuin varsinkin sen ulkopuolella tiukkaa taistelua kaupungin korisherruudesta, joka on nyt kiistatta Kipinällä. Viime kaudella Huima pelasi kotiottelunsa uudessa Pankkari Areenassa, kun taas Kipinä piti kotikenttänään 45 vuotta vanhaa Äänekosken liikuntataloa.
Kipinällä on edessään pakkomuutto Huiman väreillä koristettuun Pankkariin, sillä liikuntatalo ei täytä lisenssiehtoja.
– Kun myös pelipaikaksi varmistui Pankkari, niin Korisliiga saa näyttämökseen Keski-Suomen uusimman ja hienoimman koripallon olosuhteen, Westerholm muistutti.
Vaikka Kipinä täytti sarjalisenssivaatimukset, riittää seuralla edelleen töitä urheilullisen liigakelpoisuuden kanssa.
Viime kaudella Korisliigan pienimmät budjetit olivat noin 400 000 euroa ja pienimmät palkkabudjetit noin 250 000 euroa. Viime kaudella Kipinä pelasi divarissa 22 runkosarjaottelua, tulevalla kaudella 34. Kun Äänekoskelta on vielä pitkä matka käytännössä jokaiseen vierasotteluun, joutuu Kipinä vähintääkin tuplaamaan, todennäköisesti triplaamaan viime kauden budjettinsa.
Täysin tyhjästä Kipinän liigaprojekti ei starttaa, sillä seura tiedotti jo muutama viikko sitten hankkineensa Topias Kuukkasen. Kymmenen vuoden liigauransa Vilppaassa aloittanut Kuukkanen on kotoisin Jyväskylästä eli hän ei tuo pelkkää kokemusta ja heittovoimaa vaan eräänlaisen ”oman pojan” -statuksen.