Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Pitkillä asuntolainoilla voi korkojen noustessa olla kallis hintalappu.
Kesäkuun alussa astui voimaan lakimuutos, jossa asuntolainan enimmäisaika piteni 40 vuoteen. Hallitus päätti laina-aikojen pidentämisestä viime kevään kehysriihessä osana kasvutoimia.
Muutos mahdollistaa asuntovelallisille pienemmät kuukausittaiset lainaerät. Sen seurauksena asuntolainasta maksettavat korot kasvavat kuitenkin tuntuvasti.
Esimerkiksi 200 000 euron asuntolainan kuukausierä pienenee 40 vuoden lainassa 54 euroa lyhyempään 35 vuoden lainaan verrattuna. Kuukausierän pienentyessä lainasta maksettava korkopotti kasvaa kuitenkin reilulla 20 000 eurolla.
Esimerkkilaskelmassa on käytetty annuiteettilainaa kolmen prosentin korolla. Annuiteettilainassa laina-aika pysyy samana, mutta sen kuukausierät vaihtelevat korkojen mukaan.
Alla olevasta grafiikasta voit katsoa, minkälainen vaikutus laina-ajan pidentymisellä ja korkojen nousulla on asuntolainan kuukausieriin ja korkokuluihin.
Nordea: Jopa neljä koronnostoa edessä
Euroopan keskuspankki päättää tänään iltapäivällä mahdollisista koronnostoista. Muun muassa Nordea on povannut jopa neljää 0,25 prosentin koronnostoa kuluvalle vuodelle. Markkinaodotusten seurauksena 12 kuukauden euribor on kivunnut kevään aikana reilusta 2 prosentista 3 prosentin tuntumaan.
– Enää ei välttämättä kovinkaan voimakasta nousua euribor-koroissa nähdä. Asuntovelallisen näkökulmasta riippuu tietenkin korontarkistuspäivistä, asuntoluottolaitos Suomen hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) pääekonomisti Juho Keskinen kertoo.
Pitkässä juoksussa ohjauskorkojen nousut voivat kuitenkin nostaa jo kuluneen vuoden aikana nousseita euribor-korkoja entisestään. Esimerkiksi 3,5 prosentin korolla 40 vuoden asuntolainasta kertyvien korkojen osuus nousisi jo lähes 200 000 euron asuntolainan suuruiseksi.
Isoin osa lainoista maksetaan alle 25 vuodessa
Hypon Keskinen uskoo, että pitkien asuntolainojen mahdollistamat pienemmät kuukausierät voivat heijastua kulutukseen.
Kevään ja kesän aikana voimaan astuneella muutoskokonaisuudella hallitus tavoittelee muun muassa kotitalouksien kulutusta ja säästämistä kiihdyttävää vaikutusta. Osana muutoskokonaisuutta hallitus päätti myös muun muassa ASP-lainojen oman säästöosuuden tiputtamisesta kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin.
Keskinen uskoo, että sääntelyä isommat kimmokkeet kotitalouksien kulutukselle löytyvät kuitenkin työllisyystilanteesta ja korkotasosta.
– Kulutuksen kannalta keskeisimpiä tekijöitä on se, mihin suuntaan korot, inflaatio ja työmarkkinat menevät.
Viime vuoden lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli omistusasuntolainoja 96,7 miljardin euron edestä ja niiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli Suomen Pankin tilaston mukaan noin 23 vuotta. Keskinen uskoo kuitenkin, että myös aiempaa pidemmille asuntolainoille riittää kysyntää.
– Tämä lisää valinnanvapautta. Vuodesta 2010 alkaen asuntolainojen keskimääräinen kesto on ollut nousussa.
Alla oleva grafiikka näyttää, kuinka suosittuja erimittaiset asuntolainat ovat. Hypon tuoreen tilaston mukaan maaliskuun lopussa selvästi isoin osa asuntolainoista maksettiin takaisin pankille alle 25 vuodessa.
Myös kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell uskoo, että pienemmät kuukausittaiset maksuerät tuovat kaivattua joustoa monen kuluttajan kuukausibudjettiin.
– Monet kuluttajat hahmottavat omaa talouttaan kuukausisykleissä, koska monien tulot ovat kuukausittaisia. Sen myötä tämä voi tuoda elämään uudenlaista taloudellista väljyyttä ja mahdollisuuden tehdä myös muita asioita, kuin maksaa asuntolainaa tai korkoja pois.
”Rajalliset vaikutukset asuntomarkkinaan”
Pankit kuten Nordea ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä aiempaa pidempiin asuntolainoihin. Sen sijaan Suomen Pankki on ollut huolissaan pitkien lainojen kustannusten heijastumisesta kotitalouksien velkaantumiseen.
Kuluttajaliiton Beurling-Pomoell näkee pitkistä lainoista kertyvät korot riskinä kotitalouksien taloudelle.
– Toivotaan, että jokainen kuluttaja ymmärtää sen, että pidemmän päälle koko laina-ajan kannalta ne ovat lähtökohtaisesti kalliimpi ratkaisu. Pankit tarjoavat tämmöisiä mielellään, koska pidempi laina-aika tarkoittaa heille enemmän tuloja.
Avaa kuvien katselu
Hypon Juho Keskinen ei ole huolissaan muutoksen velkaantumista ruokkivasta vaikutuksesta: ”Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana”. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Siinä, missä pitkien asuntolainojen avulla tarjotaan nyt joustoa asuntovelallisen kuukausimenoihin, ei lainansaantiin pienemmillä kuukausierillä ole Hypon Keskisen mukaan vaikutusta.
Siten myös hallituksen muutoksella kaavailema asuntomarkkinan vauhdittuminen ja ensiasunnon ostamisen helpottuminen voivat Keskisen mukaan jäädä vaikutuksiltaan vähäisiksi.
– Muut tekijät rajaavat asuntolainan saantia. Jos asuntovelallinen on hakemassa asuntolainaa, niin pankit tekevät yhä stressitestin kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla. Siten muutoksen vaikutukset asuntomarkkinoille ovat jossain määrin rajallisia.
Alla olevalla asuntolainalaskurilla voit vertailla korkojen vaikutuksia asuntolainan kuukausieriin.