Perinteiset saunomisen terveysvaikutukset tunnetaan, mutta nyt tuli uutta tietoa saunan immuniteettiin eli vastustuskykyyn liittyvistä hyödyllisistä vaikutuksista. Kotiliesi pyysi tutkimuksesta kommentteja pitkän uran tehneeltä emeritusprofessorilta.
”Sauna on hyvä tutkimattakin”, muistutti presidentti Urho Kaleva Kekkonen aikoinaan. Mutta on tutkimukesta ollut hyötyäkin: saunan terveysvaikutuksista saatiin taas uutta näyttöä kahden suomalaisyliopiston tutkimuksessa.
Saunomisesta voi olla hyötyä myös ihmisen immuunipuolustukselle, ehdottavat tutkijat. Uuden suomalaistutkimuksen mukaan saunominen vapauttaa verenkiertoon valkosoluja, jotka ovat keskeisiä tekijöitä, kun elimistö puolustautuu erilaisia taudinaiheuttajia ja sairauksia vastaan.
Puolen tunnin saunominen, jonka välissä oli lyhyt vilvoittelu kylmässä suihkussa, nosti kaikkien valkosolutyyppien määriä veressä, kertoo tutkimus. Kahden immuunipuolustukselle keskeisen valkosolutyypin, neutrofiilien ja lymfosyyttien, määrät palasivat lähtötasolleen puolessa tunnissa.
”Tämä voi kertoa siitä, että saunominen mobilisoi lisää valkosoluja verenkiertoon kudoksista, minne ne varastoituivat takaisin saunomisen jälkeen. Valkosolujen jaksottainen vapautuminen verenkiertoon on hyväksi, sillä varastoista poistuessaan ne voivat tarkkailla ja reagoida taudinaiheuttajiin paremmin”, selventää akatemiatutkija Ilkka Heinonen Turun yliopistosta.
Lue myös: Yli 4 kertaa viikossa saunovilla vähemmän dementiaa ja aivoinfarkteja kuin muilla
Saunominen rentouttaa ja rauhoittaa. Uusi tutkimus antaa viitteitä, että se parantaisi myös immuunipuolustusta.
Samantyyppinen vaikutus kuin liikunnalla
Valkosoluja vapautuu verenkiertoon myös esimerkiksi liikunnan yhteydessä. Tämän on huomattu tehostavan immuunipuolustusta, sillä liikunta pistää valkosoluihin ikään kuin vipinää kinttuun.
Verenkierrossa ne toteuttavat tehtäväänsä eli tarkkailevat elimistöä mahdollisten terveyttä uhkaavien tekijöiden, kuten bakteerien ja viruksien, varalta.
Suomalaistutkimuksessa mitattiin myös lukuisien immuunipuolustukseen osallistuvien välittäjäaineiden eli sytokiinien pitoisuuksia.
”Saunominen ei juurikaan muuttanut niiden pitoisuuksia veressä. Kiinnostavaa kuitenkin oli, että useiden sytokiinien pitoisuudet muuttuivat sen mukaan, mitä enemmän kehon lämpötila nousi saunoessa. Valkosolumuutoksilla ei havaittu vastaavaa yhteyttä kehon lämpötilan muutokseen”, sanoo tutkimusta johtanut professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta.
Emeritusprofessori kommentoi
Kotiliesi pyysi tutkimuksesta kommentteja geriatrian ja sisätautien erikoislääkäriltä, emeritusprofessori Timo Strandbergilta, joka on kollegoineen niin ikään tutkinut saunomisen terveysvaikutuksia.
Hän pitää saunan immunologisia vaikutuksia selvittänyttä tutkimusta onnistuneena.
”Tämä saunan immuniteettiin ja elimistön puolustuksessa tärkeiden valkosolujen toimintaan liittyvä tutkimus on mielenkiintoinen ja huolellisesti tehty. Ja ennen kaikkea, sen on tehty ihmisillä eikä hiirillä”, emeritusprofessori kiittelee.
Vahvempi immuunipuolustus voi Strandbergin mukaan osaltaan selittää havaintoja siitä, että ahkeraan saunomiseen on havainnoivissa tutkimuksissa liittynyt erilaisia terveyshyötyjä, kuten pienempää keuhkokuumeriskiä.
”Tutkimus siis avaa mielenkiintoisen näkökulman yhteyksiä selittäviin mekanismeihin.”
Strandberg muistuttaa, että ”sauna on hyvä tutkimattakin, sanoi presidentti Kekkonen”.
”Näin on, mutta tutkimus on myös vahvistanut saunomisen positiivisia vaikutuksia terveyteen. Ehkei niitä pidä kuitenkaan liioitella, koska saunova Suomen kansa kuitenkin sairasti kaikenlaisia infektiotauteja ennen rokotusten ja modernin lääketieteen kehitystä”, emeritusprofessori tähdentää.
Pieni otos, mutta lupaavat tulokset
Tutkijat tähdentävät, että kyseinen, saunomisen ja immuniteetin välistä linkkiä selvittänyt tutkimus rajoittui yhteen saunomiskertaan ja sen välittömiin vaikutuksiin. Heidän mukaansa sen perusteella ei voida vetää varmoja johtopäätöksiä pidempiaikaisten terveysvaikutusten kehittymisestä.
Tutkimukseen osallistui 51 aikuista, joiden ikä oli keskimäärin 50 vuotta. Tulokset on julkaistu lämpövaikutuksiin keskittyvässä Temperature-tiedelehdessä.
Lue myös Anna.fi: Kuinka pitkään saunassa saa olla? Asiantuntija vastaa ja muistuttaa tärkeästä turvaseikasta
Toimitus suosittelee
Kaupalliset yhteistyöt
Suosituimmat
Kaupalliset yhteistyöt