Petri Pentikäinen opiskeli tietotekniikan diplomi-insinööriksi mutta päätyi lopulta kasvattamaan lampaita Skotlantiin ja töihin Michelin-ravintolaan. Urakäänteen takana oli intohimo, jota Pentikäinen on seurannut alusta asti. Viini.
Tammikuussa 2015 Petri Pentikäinen seisoi vaimonsa kanssa Skotlannin tuulisella Isle of Skye -saarella juuri Suomen taakse jättäneenä. Saarta oli juuri runnellut pahin myrsky kymmeneen vuoteen.
Sähköt olivat poikki heidän vuokraamastaan asunnosta jo kolmatta päivää. Sähkön puuttuminen oli kuitenkin sivuutettava, sillä nyt oli muutettava ja asetuttava uuteen kotiin.
Pentikäinen oli tavannut käydä vaeltamassa Lapissa vaimonsa kanssa, kunnes pariskunnasta alkoi tuntua, että Lapissa kaikki oli jo nähty. Seuraavaksi matkakohteeksi oli valikoitunut Isle of Skye, Skotlannissa sijaitseva saari, joka tunnetaan erityisesti sen kauniista luonnosta ja jylhistä maisemista.
Pentikäistä ja hänen vaimoaan saarelle houkutteli paitsi ajatus hyvistä vaellusmaastoista, myös hyvästä ruoasta ja juomasta. Sijaitsihan saarella ravintola, jolla oli Michelin-tähti. Pariskunta oli jo pidempään harrastanut viinejä ja hyvää ruokaa.
Lomamatka Isle of Skyelle teki Pentikäiseen vaikutuksen. Niin suuren, että mielessä alkoi kyteä ajatus pois Suomesta muuttamisesta. Konsultin työt eivät enää inspiroineet kuten alussa, sen sijaan viiniharrastus oli vienyt miestä mennessään jo pidemmän aikaa.
Petri Pentikäinen vierailee säännöllisesti Veronassa, jossa hänen edustamansa Pasqua-viinitalo sijaitsee. Tuuli Lindgren
– Tuli sellainen olo, että ei tämä tällaista voi olla seuraavat 30 vuotta, vaan täytyy tehdä muutakin. Halusin työskennellä enemmän viinien parissa ja vaimo kaipasi hetkeksi pois kaupungista.
Pentikäinen oli syventynyt viiniharrastukseen jo vuosien ajan ja suorittanut suoraan kansainvälisesti tunnustetun WSET-viinitutkinnon kolmannen tason ja siirtynyt sitten suorittamaan korkeinta Diploma-tutkintoa.
Niiden perusteella hän lähetti työhakemuksia ympäri Skotlantia ravintoloihin ja viiniyrityksiin. Yksi tärppäsi.
Toimistotyöstä ravintolan hektiseen arkeen
Pentikäinen palkattiin sommelieriksi The Three Chimneys-ravintolaan, joka oli vastikään ansainnut Michelin-tähden.
Ravintolan edellinen sommelier oli juuri lähtenyt, joten Pentikäisen työhakemus oli tullut kreivin aikaan.
Hyppy konsultin toimistotyöstä keskelle ravintola-arkea oli iso, sen Pentikäinen myöntää.
Eikä mihin tahansa ravintola-arkeen. Michelin-ravintoloissa on erityinen paine, sillä laatu ei saa kyykätä hetkeksikään. Jokaiselle asiakkaalle on kyettävä tarjoamaan huipputason kokemus.
– Olihan se iso muutos: jaloilla oleminen, hierarkisempi organisaatio ja Michelin-tähden tuomat paineet, Pentikäinen listaa.
– Alku meni kuitenkin innostuksessa, ja sopeutuminen tapahtui yllättävän helposti. Osaltaan sopeutumista auttoi varmasti se, että minulla oli erikoisosaamista, jota muilta tiimissä ei löytynyt.
Sommelierina Pentikäinen vastasi ravintolan viinilistasta sekä hinnoittelusta ja budjetoinnista. Juomat tuovat ravintolalle helposti 30–40 prosenttia sen liikevaihdosta. Ei ole siis aivan sama, mitä juomia ja mihin hintaan ravintolassa myydään.
Pentikäinen vaimoineen kotiutui nopeasti uuteen asuinpaikkaansa.
Tuulen voimaa ei voi ymmärtää
Isle of Skyen maisemat ovat hengästyttävän upeat. Adobe Stock / AOP
Isle of Skye sijaitsee Skotlannin luoteis-osassa Atlantin valtameren syleilyssä. Saari houkuttelee turisteja etenkin kesäaikaan, jolloin sen patikointi- ja vaellusreitit ovat parhaimmillaan. Saarta kutsutaan usein Skotlannin kauneimmaksi. Pentikäinen allekirjoittaa saaren kauneuden.
– Siinä jotain sellaista, jota ei voi koskaan unohtaa.
Talvella sen sijaan sää ei anna Isle of Skyen asukkaille armoa. Sen Pentikäinen sai kokea nopeasti, muuttihan pariskunta saarelle keskellä tammikuuta.
– Tuulen voiman voi ymmärtää vain sellainen, joka on sen kokenut.
Tammi-helmikuussa tuulenpuuskat voivat yltää saarella 45 metriin sekunnissa.
Pentikäinen oppi nopeasti, että kaikki ulkona oleva piti kiinnittää huolellisesti.
– Muistan, kun tulin töihin erään myrskypäivän jälkeen ja ihmettelin, miksei kollega tullut omalla autollaan. Tuuli oli tarttunut auton oveen sitä avatessa ja vääntänyt sen saranat.
Petri Pentikäinen ikuisti sateenkaaren Isle on Skyella. Petri Pentikäinen
Pahinta oli, kun lämpötila oli nollassa. Silloin tuuli ja kosteus kaivautuivat joka paikkaan läpi tavallisten talvitakkien.
Paikallisten sanonta kuuluu, että mikäli saarella pärjää kaksi talvea, on silloin jäädäkseen. Pentikäinen ja hänen vaimonsa pärjäsivät. He jäivät lopulta yhdeksän talven ajaksi.
Keittiön kova kuri
Pentikäinen sanoo työkulttuurin olevan Britanniassa selkeästi Suomea hierarkisempi. The Three Chimneys -ravintolassakin vallitsi kova kuri. Jokaisella oli selkeät omat tehtävänsä, eikä esimerkiksi kokkeja vaihdeltu eri pisteille kesken päivän. Jos joku teki virheen, hän sai vastata siitä itse.
Turismin takia työ oli myös sesonkiluonteista. Vuositasolla Pentikäinen arvelee työtuntiensa olleen keskimäärin saman verran kuin Suomessa, mutta kausivaihtelu oli suurta.
– Heinäkuussa 60 tunnin työviikko oli normaali, helmikuussa taas saattoi olla 25 tunnin työviikkoja.
Pentikäinen ei kyllästy viineihin koskaan. Tuuli Lindgren
Toisin kuin Michelin-ravintoloissa yleensä, Isle of Skyella kaikki asiakkaat olivat lomalla, eikä yritysasiakkaita ollut. Pentikäisen mielestä se loi ravintolaan rennomman tunnelman kuin mitä korkean tason ravintoloissa yleensä on. Asiakaskunta myös vaihteli sesongin mukaan.
– Englannissa on voimakas staycation-tyyli. Monesti kesäloma ei ole kahta viikkoa pidempi, mutta pitkät viikonloput ovat yleisiä, ja silloin voidaan lähteä pitkällekin Britannian sisällä.
Heinäkuussa ravintola taas täyttyi hollantilaisista, sveitsiläisistä, norjalaisista, saksalaisista ja yhdysvaltalaisista asiakkaista. Suomalaisiakin ravintolassa kävi silloin tällöin. Niinä hetkinä Pentikäinen pääsi juttelemaan asiakkaiden kanssa äidinkielellään.
Suomalainen sommelier myös yllätti jotkut asiakkaista, sillä Suomea ei pidetä viinimaana.
Lammaskasvattajaksi ja ravintoloitsijaksi
Pentikäinen työskenteli ravintolan sommelierina lopulta kaksi ja puoli vuotta, sen jälkeen hänet nimitettiin ravintolapäälliköksi. Ravintola sai uudet, uuden polven omistajat, jotka suhtautuivat henkilökunnan hyvinvointiin aiempia tarkemmin. Henkilöstön määrää kasvatettiin ja palkkoja nostettiin.
Paremmalla palkalla Pentikäinen sai vuonna 1900 rakennettua taloaan remontoitua. Kun vuokranantaja oli kertonut myyvänsä talon, ei Pentikäinen tai hänen vaimonsa ollut epäröinyt. Pariskunta myi Helsingin asuntonsa ja osti vuokraamansa kodin omakseen. Työmatka oli lyhyt, ja taloa ympäröi kaunis piha. Täällä oli tilaa hengittää.
Vuonna 2018 Pentikäinen jätti The Three Chimneysin taakseen ja avasi vaimonsa ja kolmannen osakkaan kanssa oman ravintolan ja bed & breakfastin. Samalla he alkoivat kasvattaa tilallaan lampaita ja kanoja.
Itse kasvatettu lähiruoka kuului olennaisesti Pentikäisen oman ravintolan konseptiin. Petri Pentikäinen
Majoituksen lisäksi paikka keskittyi lähiruoan tarjoamiseen. Matkailijoita saarella riitti. Vuonna 2015 saarella kävi 110 000 turistia vuodessa. Yhdeksän vuoden aikana vuosittainen kävijämäärä kasvoi 750 000:een.
– Se meni ihan järjettömän hyvin. Pidimme ravintolaa auki vain kolmena päivänä viikossa, sillä aikaa piti löytyä myös eläinten ja vihannesten kasvattamiselle. Saimme hienoa palautetta ja sen kesän olimme Tripadvisorissa ykkösinä, Pentikäinen muistelee.
Kenelläkään kolmikosta ei ollut aiempaa kokemusta eläinten kasvattamisesta.
Lampaiden kasvattamiseen tarvittiin niin naapureiden kuin Youtubenkin neuvoja. Petri Pentikäinen
Pentikäinen myöntää, että lampaiden ottaminen pelotti.
– En vertaa eläimiä ja lapsia, mutta onhan se aikamoista olla vastuussa toisesta elämänmuodosta. Heti ensimmäisessä synnytyksessä tuli vaikeuksia, ja jouduin avustamaan siinä. Se oli kokemus, jota en tule ikinä unohtamaan.
Parhaimmillaan tilalla kasvoi lähes 50 lammasta.
– Eläinlääkäri oli hyvin avulias, ja saimme apua myös naapurustosta, josta löytyi kokemusta eläinten pitämisestä. Oli tärkeää, että pääsimme vaimon kanssa mukaan yhteisöön ja saimme neuvoja ja apua silloin kuin tarvittiin.
Ensimmäinen synnytys on jäänyt Pentikäisen mieleen. Petri Pentikäinen
Isle of Skyen jylhyys jätti vaikutuksen
Kun kolmas osakas joutui omista syistään luopumaan ravintolasta, oli aika sulkea bed & breakfast. Pentikäinen teki paluun The Three Chimneys -ravintolaan, tällä kertaa sen toimitusjohtajaksi vuonna 2019. Pentikäinen otti vastuun 45 työntekijästä ravintolan omistajien asuessa Lontoossa.
Henkilöstöjohtamiseen kuuluivat omat haasteensa, eikä asiaa helpottanut ravintolan sijainti keskellä ”ei mitään”. Kun jotain hajosi, saattoi Pentikäinen joutua ajamaan kuuden tunnin päähän varaosaa hakemaan.
Sitten iski covid. Se sulki Britanniassa kaiken pitkäksi aikaa. Hiljaisuudessa oli puolensa. Sen Pentikäinen huomasi nopeasti.
– Se oli poikkeuksellisen hienoa. Jylhyys, meri, kalliot ja revontulet. Halusimme tehdä kaikkea, mitä alue mahdollisti. Kun on aikaa, ei tule niin herkästi vain oltua tekemättä mitään. On mielelle virikkeellisempää elää upeassa ympäristössä, jossa ei ole melua ja elämänrytmi on hiljaisempi.
Kun ravintolat olivat suljettuna vuonna koronan takia, jäi Pentikäiselle aikaa kiertää saarta eri tavalla kuin ennen. Adobe Stock / AOP
Kun ravintola viimein uudelleen avautui, huomasi Pentikäinen, ettei hän enää ollut intohimoammatissaan. Ylennys toimitusjohtajaksi oli vienyt intohimoisen viiniasiantuntijan poispäin viineistä. Pentikäinen koki olevansa tavallaan oman onnistumisensa uhri.
Hän irtisanoutui ja sapattivapaan jälkeen aloitti työt viinimaahantuojalla. Samalla alkoi kypsyä ajatus Suomeen paluusta. Perheeseen oli syntynyt kaksi lasta, ja oli tehtävä päätös, missä lapset kasvaisivat.
– Jossain kohti olimme varmoja, että eläisimme Skotlannissa loppuun asti, mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Päätös ei ollut helppo, mutta palasimme Suomeen tammikuussa 2024.
Pentikäinen asui Skotlannissa yhdeksän vuotta. Petri Pentikäinen
Pentikäinen työskentelee nyt tuotepäällikkönä Wennercolla, joka on osa Anora Groupia. Hän vastaa tiettyjen viinibrändien liiketoiminnasta Suomessa ja muun muassa suunnittelee, mitä viinejä Suomen markkinoille tuodaan.
– Ravintolat ovat taakse jäänyttä elämää, mutta viini on edelleen intohimoni. Kun lapset ovat vähän isompia, aiomme näyttää heille Isle of Skyen. Skotlantiin jäi hyviä ystäviä, joita on ikävä.