Iltalehden EU-lähteistä saamien tietojen mukaan ennallistamisasetukseen ajetaan nyt merkittäviä muutoksia.
Petteri Orpo sanoi eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa, että ennallistamisasetusta pitää saada muutettua. Pete Anikari
Petteri Orpon (kok) hallitus lobbaa nyt Euroopan komissiota viime vuoden kesäkuussa hyväksytyn ennallistamisasetuksen lieventämiseksi.
Iltalehden tietojen mukaan hallitus haluaa karsia jo voimaan tulleen asetuksen aiheuttamia kustannuksia sekä velvoitteita. Ennallistamisasetuksen kumoamista ei siis suunnitella.
Iltalehden EU-lähteistä saamien tietojen mukaan komissio kerää eri jäsenmaiden ministeriöiltä ehdotuksia EU-sääntelyn keventämiseksi, ja tässä yhteydessä Suomi pyrkii nyt samaan lievennyksiä ennallistamisasetukseen.
Asetuksen tavoitteena on edistää luonnon elpymistä EU:n maa- ja merialueilla sekä saavuttaa ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet. Asetus koskee esimerkiksi soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä ja metsiä.
Koska Suomi on metsäinen maa, ennallistamisasetuksesta voisi koitua Suomelle 700–900 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Asetus nosti useita kohuja kansallisen käsittelyn aikana Suomessa.
Iltalehden tietojen mukaan asetuksen kovat kustannukset ja heikko julkinen talous ovat keskeinen syy, miksi Suomi lobbaa nyt lievennyksiä. Asiaa hoitaa Suomessa ympäristöministeriö.
Kirje lähdössä komissiolle
EU-lähteistä kerrotaan, että hallitus syötti ajatusta ennallistamisasetuksen keventämisestä ruotsalaiselle ympäristökomissaarille Jessika Roswallille (EPP) hänen vieraillessaan Suomessa.
IL:n tietojen mukaan hallitus on lähettämässä asiasta ensi viikolla kirjeen komissiolle. Toistaiseksi on epäselvää, lähteekö kirje komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, ympäristökomissaari Roswallille vai molemmille.
Komissio edistää parhaillaan niin kutsuttua omnibus-hanketta, jonka tarkoitus on vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa EU-sääntelyä. Niin kutsutun ympäristöomnibusin määräaika on lokakuussa, joten Suomella on siihen asti aikaa saada ehdotuksensa kuulluksi.
Se, mitä ennallistamisasetuksessa haluttaisiin konkreettisesti muuttaa, on toistaiseksi hallituksessa työn alla. Asia on sen verran alkumetreillä, ettei Suomi ole ehtinyt saada muita maita mukaan ehdotukseensa.
Suomi äänesti EU:n ministerineuvostossa vuoden 2024 kesäkuussa ennallistamisasetusta vastaan Ruotsin, Unkarin, Italian, Puolan ja Hollannin kanssa. 20 muuta jäsenmaata kannatti esitystä, joten se meni läpi vastustuksesta huolimatta.
Orpolta tiukka linjaus
Pääministeri Orpo sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa elokuun lopulla, että Suomen on syytä ajaa keihäänkärkenä norminpurkua EU:n ennallistamisasetukseen.
– Olemme sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen, mutta ennallistamisasetuksen kustannukset on arvioitu Suomelle olevan kohtuuttoman suuret, yli 900 miljoonaa euroa. Suomen kustannukset ovat väkilukuun suhteutettuna Euroopan suurimmat, Orpo sanoi.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keventää nyt viime kaudella tekemäänsä lainsäädäntöä. Matthieu Mirville/ZUMA Press Wire
Komission EPP:läinen puheenjohtaja von der Leyen teki viime kaudellaan 2019–2024 tiukkaa ilmastolainsäädäntöä. Nyt komissio keskittyy sääntelyn purkuun eikä uusia ilmastolakeja ole tiedossa.
Taustalla vaikuttavat eurovaaleissa tapahtunut parlamentin siirtymä oikealle sekä liberaalin von der Leyenin ongelmat oman EPP-ryhmänsä kanssa. EPP on viime vuosina siirtynyt konservatiivisemmalle linjalle, joten uudet ilmastolait voisivat jäädä von der Leyenin oman ryhmän raatelemiksi, EU-lähteistä on kerrottu Iltalehdelle.
Euroopan kansanpuolue eli EPP on kokoomuksen emopuolue Euroopassa.