- Lahdessa saukko nousi someilmiöksi, kun se söi valkoposkihanhen.
- Kaupunginvaltuutetut liittivät somekommenteissaan sen osaksi Lahdessa käytävää hanhikeskustelua.
- Eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen sanoo, että saukko on yleistynyt Suomessa, ja se voi elää myös kaupungissa.
Lahdessa kaupungissa liikkuvasta saukosta tuli poliittinen lyömäase. Saukko nousi kotikaupungissaan viime viikolla someilmiöksi, kun Facebookin kaupunkiryhmässä kirjoitettiin, että eläin söi valkoposkihanhen Pikku-Vesijärven puistossa.
Pian lusikkansa soppaan laittoivat myös paikalliset poliitikot.
Saukosta on somessa satoja kommentteja, ja kaupunkilaiset ovat lisänneet keskusteluun kuvia otuksesta.
Somekeskustelussa saukolle ehdotetaan palkkiota harmillisiksi koettujen hanhien syömisestä. Kysytään sen yhteystietoja, että sille voisi antaa palkaksi käyttörahaa ja Teneriffan matkan.
Avaa kuvien katselu
Belinda Roos kuvasi saukon lähellä Lahden ydinkeskustaa 10. kesäkuuta 2026 kello 10 aikaan aamupäivällä. Kuva: Belinda Roos
Sitä ehdotetaan myös Lahden viralliseksi maskotiksi.
Monet kiittelevät luontokappaletta hanhien karsimisesta. Toiset säälivät saukon ateriaksi päätyviä lintuja.
Saukko voi asua kaupungissakin
Lahdessa asuva saukko on vieraillut Ylen Luontoillassa jo reilut kolme vuotta sitten. Kaupunki ympäristönä ei varsinaisesti vaivaa saukkoja, kertoo Luontoillasta tuttu eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen.
Kinnusen mielestä terve, aikuinen valkoposkihanhi on liian suuri saalis saukolle.
– Poikaset ovat tähän aikaan vuodesta sellaisia tennispallon kokoisia, ja ne voisivat sopia ruokavalioon. Suomessa saukko syö pääasiassa kalaa ja sammakkoeläimiä, joskus vesimyyriä ja muita pikkunisäkkäitä.
Avaa kuvien katselu
Valkoposkihanhi Lahden Pikku-Vesijärven puistossa, jossa myös saukko liikkuu. Kuvattu keväällä 2024. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle
Virtaviivainen petonisäkäs liikkuu lähellä keskustaa myös päivänvalossa. Kyseessä voisi olla rohkea, nuori yksilö, joka on keksinyt, että puistosta saa aika helppoa saalista, pohtii Kinnunen.
– Jos se on muutaman kerran onnistunut nappamaan jonkun hanhenpoikasen, niin mikä ettei? Tai sitten se voi olla iäkkäämpi, kokenut kaupunkilainen, joka saattaa olla tottunut ihmisiin ja hälinään.
Poliittinen kiistakapula
Keskustelu roihahti somessa uusille urille, kun kaupunginvaltuutettu Jani Wallenius (kok.) julkaisi somessa vetoomuksen, että saukkoa ei vahingoitettaisi.
Hän kirjoitti havainneensa somessa vihaa saukkoa kohtaan ja nimesi eläimen omavaltaisesti Willeksi.
Wallenius on vuosia ollut aktiivinen keskustelussa, joissa mietitään keinoja valkoposkihanhien vähentämiseksi Lahden rannoilta. Hanhidebatti käy välillä kaupungissa kovilla kierroksilla.
Wallenius on tuonut julki, että hän kannattaa hallituksen kaavailuja tehdä suojellusta valkoposkihanhesta suojeltu riistalintu. Se tarkoittaisi, että lajia saisi metsästää tietyin ehdoin.
Hän haluaisi lakiin myös mahdollisuuden hätistellä valkoposkihanhia kaupunkialueella ”hallitusti kunnan ympäristöviranomaisten ohjauksessa”.
Avaa kuvien katselu
Valkoposkihanhet herättävät keskustelua, koska ne ulostavat runsaasti nurmikoille, ja poikasia puolustavat emot saattavat olla ärhäköitä. Kuvassa Pikku-Vesijärven puisto toukokuussa 2025. Kuva: Petri Niemi / Yle
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen (Pro Lahti) jyrähti keskiviikkona somesivullaan, että Wallenius valjasti saukon palvelemaan omaa valkoposkihanhien ja lokkien vastaista sotaansa.
Korhonen kirjoittaa, että somen saukko-keskusteluissa ei ole edes vihjailtu saukon vahingoittamisesta.
Useat kaupunkilaiset ovat myös kommentoineet somessa Walleniukselle, että keskusteluissa ei näy vihaa saukkoa kohtaan.
Eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen kertoo saukosta
Jani Wallenius sanaili eräässä julkaisussaan, että Lahteen voitaisiin perustaa saukko-populaatio pitämään kurissa hanhikantaa.
Asiantuntijasta ajatus ei ole kovin hyvä, koska saukot ovat melko tarkkoja reviiristään.
– Jos jollain saukolla on reviiri, niin se hallitsee sitä itse. Ei se toivo sinne saman sukupuolen edustajia. Saukko stressaisi suunnattomasti, jos niitä laitettaisiin vaikka kymmenen samalle alueelle, sanoo Heidi Kinnunen.
Saukkoja on yhä melko vähän
Kohun keskellä oleva saukko jatkaa rauhassa elämää Lahden keskustassa.
Saukkokannan tarkkaa kokoa Suomessa on vaikea arvioida, mutta luku jää todennäköisesti alle 5 000 yksilön.
– Toki saukot ovat runsastuneet, ja se on hirveän kiva. Se on kotimainen eläin, joka kuuluu Suomen luontoon, toteaa eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen.
Saukko on rauhoitettu. Se on myös luokiteltu EU:n luontodirektiivin suojelemiin lajeihin.