”Nämä ovat puoli vuotta jouluun -juhlat”, Hanna Savolainen sanoo kotinsa ovella Herttoniemessä. Sanna Jompero-Lahokoski
Herttoniemessä asuva Hanna Savolainen järjestää joka kesäkuu ystävilleen joulujuhlan. Silloin parvekehuone rönsyilee joulua.
Tänään 8:00
.jpg)
Länsi-Herttoniemessä asuva Hanna Savolainen sytyttelee kynttilöitä omakotitalonsa lasitetulla parvekkeella.
Pöytä on katettu keskellä kesää jouluisen kauniisti. Pöydässä on yhdet lukuisista joululautasista. Tämän joulun teemana on pähkinänsärkijä, joita on paikkalapuissa, koristeena, servettipidikkeenä ja karkkeina.
Näky on yllättävä, sillä ulkona on kesä ja aurinko paistaa. Monelle joulu ei tähän vuodenaikaan käy edes mielessä.
Savolainen järjestää joulun ystävilleen joka kesäkuu.
– Tämä on kuudes kerta, hän toteaa hetkeä ennen juhlia.
Savolainen rakastaa joulua niin paljon, että järjestää joulun kotiinsa kaksi kertaa vuodessa.
Perjantaina iltapäivällä herttoniemeläisessä kodissa odotetaan vieraita saapuvaksi. Terassilla soi leppoisa amerikkalaistunnelmainen joulumusiikki.
Lasitetulla parvekkeella oleva huone koristellaan jouluisesti. Sanna Jompero-Lahokoski
Idea kesäjoulusta lähti maailmalta, missä kovimmat joulufanit järjestävät jouluisia kekkereitä myös kesällä.
Australiassa monet haluavat kokea joulun myös talvella, joka tällä pallonpuoliskolla on siis juuri tähän aikaan eli kesällä.
Ruotsissa todelliset jouluttajat puhuvat leikkisästi juli i juli eli ”joulu heinäkuussa” -henkisestä juhlasta.
Savolainen ajatteli kuitenkin, että kesäkuu olisi parempi, koska silloin jouluun on tasan puoli vuotta. Sitten Savolainen kehitti oman, puoli vuotta jouluun -juhlan.
– Siitä minun jouluni sai alkunsa.
Itse asiassa valmistelut juhlaa varten alkavat jo joulun jälkeen.
– Tammikuussa ostan pakastetun kinkun, laatikot ja torttutaikinan. Katson aina, että myyntipäivää on vielä jäljellä.
Savolainen ostaa myös alkuvuodesta tortut ja jouluiset karkit. Varsinaiseen jouluun on kuitenkin yksi ero: Joulupöydässä kesällä on uudet perunat, talvella vanhat.
Englantilaiseen jouluun kuuluvat joulukarkit, Christmas crackersit ovat paukkukarkkeja, joita vedetään molemmista päistä. Sisällä on paperi jossa on kysymys ja vitsi. ”Tästä saadaan monta hauskaa naurunhetkeä”, Savolainen sanoo. Sanna Jompero-Lahokoski
”Talvijoulun” rakentamisen Savolainen aloittaa jo kuukausia ennen h-hetkeä, syyskuussa. Joulukoristeita tuodaan sisälle kotiin pikkuhiljaa varastosta, josta tuodaan ”sitä ja tätä”. Matkaa jouluun tehdään kaikessa rauhassa.
– Marraskuu on parasta aikaa. Silloin voi jo aivan täysillä olla joulumaailmassa.
Ennen joulua on pidetty jo ainakin 2–4 jouluiset juhlat ystäville ja perheelle.
– Kesäjoulun laittamiseen menee aikaa vain muutama päivä. Tämä on enemmänkin yksi juhla. Se alkaa sillä, että ensin tuon vintiltä joulukuusen.
Joulukuusia on vintillä yhteensä yhdeksän. Paras kuusi on kuulemma aito kuusi, mutta sellaista on hankala hankkia kesällä. Uusimman muovikuusen Savolainen osti tänä keväänä alennuksella Etolan loppuunmyynnistä.
– Voit uskoa, että ihmiset katsoivat, kun pakkasin kuusta parkkipaikalla autoon, hän hymähtää.
Eräänä vuonna Savolaisen aviomies kysyi hääpäivän lähestyttyä, mitä vaimo haluaisi häälahjaksi. Vastaus oli joulukuusi, joka tilattiin Hollannista.
– En toivonutkaan timantteja, vaan kuusen. Siinä oli valotkin valmiina, Savolainen naurahtaa.
Timantit ovat muovikuusia kalliimpia.
Joka joulu Savolainen ostaa ainakin yhden uuden joulukoristeen.
– Nämä eivät ole minulle mitään muovikrääsää. Nämä eivät ole krääsää ollenkaan.
Joulukoristeita on vuosien aikana kertynyt paljon. Niitä on varastoituna laatikkotolkulla vintillä. Ennen joulua kodin takkahuoneessa olevan takan edusta koristellaan pähkinänsärkijöillä, joita on kertynyt yli 140.
Savomaisella on yksi Suomen suurimmista pähkinänsärkijäkokoelmista – ehkä jopa suurin.
– Eräs kanadalainen nainen antoi minulle vuosia sitten lahjaksi pähkinänsärkijän. En tiennyt, mikä se oli. Sitten selvisi, että se liittyy satuun, ja aloin kerätä niitä.
Pähkinänsärkijät ovat saksalaisesta joulusadusta tuttuja nukkeja, joista monella on kasvoillaan vihainen ilme. Nuket murtavat terävillä hampaillaan kuorellisia pähkinöitä.
Pähkinänsärkijän juoni perustuu saksalaisen E.T A. Hoffmannin vuonna 1816 kirjoittamaan satuun. Se on myös Pjotr Tšaikovskin säveltämä balettiteos. Sadun tapahtumat sijoittuvat jouluyöhön.
Hanna Savolaisen kuva pähkinänsärkijä-kokoelmasta jouluna. Kuvassa on vain osa. Hanna Savolainen
Pähkinänsärkijät eivät liity suomalaiseen jouluperinteen, vaan ovat enemmän tuttuja maailmalla, kuten tietenkin Saksassa ja Yhdysvalloissa. Savolainen onkin löytänyt kaltaisiaan superjouluttajia pääasiassa sosiaalisen median välityksellä ulkomailta.
Savolainen on itsekin perustanut Instagramiin omat joulusivut, hannas_christmas.
Seuraajia on yhteensä yli 4 500 ympäri maailmaa.
Pöydässä jokaisella on oma merkitty paikka. Sanna Jompero-Lahokoski
Kesäkuussa vietettävä joulu tarkoittaa, että Savolaisten lasitettu terassi koristellaan tyynyjä myöten jouluisasti. Pöytään kannetaan samat ruoat kun jouluna ja kutsutaan kourallinen ystäviä syömään.
– Kattaus on joka vuosi erilainen. Tänä vuonna pöytäliinakin on punainen.
Ensin syödään perinteiset kalat, skagenia ja maalaislimppua. Mätiä ei ole. Sitä on hankala saada tähän vuodenaikaan. Sitten nautitaan kinkut ja laatikot. Sitten jaetaan pienet lahjat. Jokainen on ostanut kuusen alle kymmenen euron arvoisen lahjan. Lahja voi olla vaikkapa aurinkorasva, kesää kohti kun mennään.
Savolainen sanoo, että mikään juhlassa ei ole vakavaa tai virallista, vaan mukavaa yhdessäoloa.
– Tämä on ihan vaan sellaista kaikenmaailman höpötystä.
Sitten syödään jälkiruokaa: torttuja, pipareita ja taatelikakkua.
Hanna tutustui viime vuonna ruotsalaiseen ”superjouluttajaan” Patrik Dellereniin, joka tuli ensikertaa mukaan juhliin. Sanna Jompero-Lahokoski
Tänä vuonna mukana on uusi ystävä, Malmön lähellä Ruotsissa asuva Patrik Delleren, jonka Savolainen tapasi viime lokakuussa jouluttajien tapaamisessa Tukholmassa.
Delleren matkusti lentokoneella Suomeen ja tuli ensimmäistä kertaa Savolaisten kesäjoulupöytään.
– Ruotsalaiset ovat vielä kovempia joulufaneja, Delleren vertaa.
Savolainen huomauttaa, että eniten jouluttajia koko koolle kutsutusta porukasta ovat hän ja Patrik.
Delleren kertoo, että ruotsalainen joulupöytä eroaa hieman suomalaisesta.
Siihen kuuluvat muun muassa jouluisilla mausteilla valmistetut lihapullat, sillejä, janssoninkiusausta, kermassa pyöriteltyä kaalia sekä tietenkin kinkkua.
Delleren ei puolestaan ole koska maistanut eikä leiponut joulutorttuja, koska ne eivät kuulu ruotsalaiseen joulupöytään. Vieraita odotellessa Savolainen ja Delleren paistavat tortut. Delleren opettelee ehkä tulevaa uutta jouluherkkuaan kuunnellen tarkasti Savolaisen ohjeita.
Myös Savolaisen aviomies osallistuu juhliin, mutta ei omaa samanlaista intohimoa joulua kohtaan kuin vaimonsa.
Savolaisten aikuiset lapsetkaan eivät kuulemma pidä jouluruoista.
Patrik Delleren ei ole aiemmin tehnyt joulutorttuja, mutta haluaa oppia. Savolainen opettaa. Sanna Jompero-Lahokoski
Yhdessä leivottiin joulutorttuja. Sanna Jompero-Lahokoski
Hanna Savolaisen rakkaus jouluun voi toisista tuntua jopa oudolta, mutta hänen mukaansa siinä ei ole mitään sen ihmeellisempää.
Rakkaus jouluun ja sen odottamiseen kumpuavat lapsuudesta. Joulusta on vain hyviä muistoja. Juhlaan liittyy paljon tunteita.
– Jouluna menimme aina isovanhempien luokse. Siihen on aina liittynyt myös paljon muistoja. Liikutun aina siitä, että perhe ja isovanhemmat ovat yhdessä. Se on juhlista täysin poikkeuksellinen.
Koskaan Savolainen ei tunnusta kokeneensa joulustressiä. Päinvastoin. Joulu on tunnelmallista yhdessäolon aikaa, eikä se aiheuta stressiä.
– Joulu ei ole minulle suorittamista. Ihmiset eivät ymmärrä sitä ollenkaan. Olen vain niin täynnä joulutunnelmaa.
Varsinaisen joulun valmistelu alkaa syyskuussa. Sanna Jompero-Lahokoski
Kesäkuussa vietetyn joulun jälkeen alkaa uuden joulun odotus. Vuoden varsinaisen pääjuhlaan on enää muutama kuukausi aikaa.