Näin eri ryhmät ovat hyötyneet tai hävinneet hallituksen velkatalkoissa.
Avaa kuvien katselu
Työttömille ja sosiaaliturvan saajille hallitus ei ole tehnyt yhtään kädenojennusta. Kuva: Nanna Särkkä / Yle
Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta eli leikannut menoista ja kiristänyt verotusta vaalikauden aikana jo noin kymmenen miljardin edestä. Viimeisimmästä miljardista päätettiin tämän viikon alussa olleessa budjettiriihessä.
Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä.
Kokosimme hallituksen leikkauksia ja kädenojennuksia työttömälle, opiskelijalle, työssäkäyvälle ja eläkeläiselle vaalikauden aikana. On myös säästöjä tai veromuutoksia, jotka vaikuttavat kaikkiin ryhmiin, mutta enemmän pienituloisiin.
1. Työttömät ja sosiaaliturvan saajat
Hallitus on tehnyt monia tiukennuksia sosiaaliturvaan. Asiantuntijoiden mukaan säästöt ovat iskeneet usein samoihin ihmisiin.
Työttömyysturva
- Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on porrastettu. Ansioetuudesta leikataan 20 prosenttia alkuperäisestä kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen etuus vähenee 25 prosenttia.
- Ansiopäivärahan työssäoloehto on kaksinkertaistunut. Muita etuuksia korkeampaa ansiosidonnaista saadakseen on työskenneltävä vuosi, aiemmin riitti puoli vuotta.
- Työttömyysturvan päivärahaoikeus on sidottu palkkatuloihin (euroistaminen), ei enää työtunteihin. Kuukaudessa on ansaittava vähintään 930 euroa.
- Lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen siirtää työttömyysetuuden alkamista. Esimerkiksi kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus pitämättömistä lomista siirtää päivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella.
- Työttömyysturvan lapsikorotukset on poistettu.
- Työttömyysetuuden omavastuuaikaa on pidennetty seitsemään päivään. Tältä ajalta ei makseta päivärahaa työttömyyden tai lomautuksen alussa.
- Työttömien työtulojen 300 euron suojaosa on poistettu. Työtön sai aiemmin ansaita suojaosan verran eikä se leikannut työttömyysetuutta. Nyt kaikki keikkatyö vähentää päivärahaa.
- Iäkkäitä työttömiä koskevat erilaiset työttömyysturvan poikkeukset on lopetettu.
- Palkkatuella työskentely ei enää kerrytä työssäoloehtoa tai työttömyyspäivärahaa.
- Työttömälle ei makseta enää työllisyyspalveluihin osallistumisesta etuuden korotusta.
- Kotona asuvan nuoren työmarkkinatuki voi pienentyä 35 prosenttiin täydestä tuesta, jos vanhempien tulot ylittävät tulorajan.
Asumistuki
- Yleistä asumistukea ei voi enää saada omistusasuntoon. Muutos ei koske asumisoikeusasuntoja eikä osaomistusasuntoja.
- Varallisuusharkinta on palautettu. Ruokakunnan omaisuus, kuten talletukset, kiinteistöt, asunto-osakkeet ja metsäomaisuus, vaikuttavat tuen määrään ja myöntämiseen.
- Siirto alimpaan kuntaryhmään III on pienentänyt asumistuen saajien tukea näissä kaupungeissa: Kajaani, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori ja Vaasa.
Toimeentulotulotuki
- Toimeentulotuessa hyväksyttäviä asumismenoja on tiukennettu. Jos toimeentulotuen saajan asumismenot ylittävät kuntakohtaiset enimmäisrajat, Kela on kehottanut etsimään edullisempaa asuntoa. Jos tuen saaja ei halua muuttaa, hän maksaa aiempaa enemmän itse vuokrasta.
- Keliakiaa sairastavien korkeammat ruokakulut voidaan hyväksyä toimeentulotuessa.
Lapsilisät
- Alle 3-vuotiaiden lasten ja monilapsisten perheiden lapsilisää on korotettu. Myös lapsilisän yksinhuoltajakorotusta on nostettu.
Indeksijäädytys syö tukien ostovoimaa
Näihin etuuksiin ei ole tehty indeksitarkistusta eli niiden tasoa ei ole nostettu viime tai tänä vuonna: työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, lastenhoidon tuet ja opintoraha.
Myöskään sairauspäivärahoja, vanhempainrahaa, erityishoitorahaa, luovutuspäivärahaa ja kuntoutusrahaa ei ole korotettu. Etuuksien indeksijäädytys jatkuu vuoteen 2027.
2. Opiskelijat ja nuoret
- Opiskelijoiden siirtäminen omalta tuelta yleisen asumistuen piiriin on vähentänyt monen opiskelijan tukea tai he eivät saa enää tukea.
- Koulumatkatukea voivat saada vain maksuttomaan koulutukseen oikeutetut opiskelijat.
- Kansaneläkkeen, kuntoutusrahan, sairauspäivärahan ja takuueläkkeen alaikäraja on nostettu 16 vuodesta 18 vuoteen. Myös työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen voi saada vasta täysi-ikäisenä.
- Nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn kriteereitä on tiukennettu. Sinne pääsevät nuoret, jotka ovat opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muuten syrjäytymisvaarassa. Nuotti-valmennuksessa olevat nuoret eivät pääosin saa enää kuntoutusrahaa.
- Opintolainan valtiontakauksen määrää ja opintorahan huoltajakorotusta on nostettu.
- Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty. Perusopetuksen rahoitusta on nostettu, mutta ammattikoulutuksesta on leikattu.
- Työttömille nuorille on tulossa puolen vuoden työllistämisseteli ensi vuonna.
3. Työssäkäyvät
- Hallitus on alentanut työssäkäyvien verotusta vuosina 2024 ja 2025. Työn verotusta kevennettiin yhteensä 200 miljoonalla eurolla pieni- ja keskituloisia painottaen. Myös työttömyysvakuutusmaksujen reipas alennus kasvatti viime vuonna tilipussia. Ensi vuonna ansiotuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa noin miljardilla eurolla.
- Työtulovähennyksen lapsikorotus keventää lapsiperheiden verotusta tänä vuonna noin 90 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna 190 miljoonalla eurolla.
- Aikuiskoulutustuki on lopetettu. Työntekijä tai yrittäjä ei voi enää saada tukea opiskeluunsa tai alanvaihtoon.
- Vuorotteluvapaajärjestelmä on lakkautettu. Järjestelmä mahdollisti työttömille mahdollisuuden päästä hetkeksi töihin, ja pitkään työelämässä olleille hengähdystauon.
- Sairauspäivä- ja kuntoutusrahan tasoa on leikattu yli 28 241 euroa vuodessa tienaavilta.
- Työhuonevähennys ja työsuhdepyörien veroetu loppuvat ensi vuonna.
- Kotitalousvähennystä on supistettu.
- Ay-jäsenmaksun verovähennys poistetaan ensi vuonna.
- Hammashoidon, gynekologian, fysioterapian ja hedelmöityshoitojen yksityislääkäreiden Kela-korvauksia nostettiin. Korotus kuitenkin peruttiin syksyn budjettiriihessä.
4. Eläkeläiset
- Eläkeläisten verotusta on kiristetty, painottaen yli 23 000 euroa vuodessa eläkettä saavia. Suurituloisten, noin 65 000 vuodessa tienaavien eläkeläisten ansiotuloverokevennystä pienennettiin budjettiriihessä.
- Lääkekorvausten vuosittaista alkuomavastuuta on nostettu. Se on nyt 70 euroa. Myös lääkkeiden vuosiomavastuuta eli lääkekattoa on korotettu hieman yli 630 euroon. Korotukset iskevät enemmän iäkkäisiin ja monisairaisiin.
- Terveyskeskus- ja sairaalakäyntien asiakasmaksujen enimmäissummaa on korotettu. Työssäkäyvät käyttävät pääosin työterveyspalveluita, joten maksujen nosto vaikuttaa enemmän työttömiin ja eläkeläisiin.
- 65-vuotta täyttäneille alkoi yksityislääkärikäyntien Kela-korvauskokeilu.
- Eläkkeensaajien asumistuki on pienentynyt tai se on lakkautettu monilta eläkeläisiltä, koska tulot ja omaisuus vaikuttavat tukeen. Tuen lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia sekä asumismenojen enimmäismääriä ei ole muutettu.
- Kansaneläkkeitä ei enää makseta muihin EU- ja Eta-maihin eikä Sveitsiin ja Isoon-Britanniaan.
ALV-muutokset nostivat palveluiden ja lääkkeiden hintaa
Kaikkiin ryhmiin, mutta erityisesti pienituloisiin vaikuttaa yleisen arvonlisäverokannan nostaminen 24 prosentista 25,5 prosenttiin viime vuonna.
Myös lääkkeiden arvonlisäveroa nostettiin kuluvan vuoden alussa 10 prosentista 14 prosenttiin.
Hallitus alentaa ensi vuonna 14 prosentin verokantaa 13,5 prosenttiin. Tämän toivotaan vähentävän lääkkeiden ja ruuan hintaa hieman.
Rasismiriiheksi äityneen budjettiriihen tulokset: Horjuuko hallituksen usko leikkauksiin – hiljentääkö Orpon mahtikäsky perussuomalaiset?
Ylen Politiikkaradio käsitteli budjettiriihen tuloksia.