Helsingin kaupungin uimakoulut täyttyvät ripeästi, ja suosituimpien ryhmien kohdalla ilmoittautuminen voi olla nopeuskilpailua. Kaupunki pitää kuitenkin suurimpana haasteena sitä, että kaikissa perheissä uimataitoon ei enää suhtauduta tarpeeksi suurella vakavuudella.
Koulu-uinneilla kaupunki voi tavoittaa koko ikäryhmän ja kartoittaa uimaopetuksen tarvetta. Oona Grönqvist
- Viime kesänä hukkuneiden lasten ja nuorten määrä oli poikkeuksellinen.
- Helsingin kaupungin järjestämä ja tukema uimaopetus on huomattavasti edullisempaa kuin yksityisten yritysten tai seurojen tunnit.
- Pääkaupunkiseudulla syksyn uimakouluryhmät täyttyvät nopeasti, mutta kaupungin mukaan suurempi ongelma on se, että uimakoulut eivät tavoita niitä ryhmiä, jotka opetusta eniten tarvitsisivat.
– Osa perheistä on aktiivisia ja huolehtii lapsensa uimakouluun pääsystä, mutta on paljon perheitä, joissa uimataidosta huolehtimista ei enää pidetä kansalaisvelvollisuutena, sanoo Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palvelupäällikkö Tuuli Salospohja.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan viime kesänä hukkuneiden lasten ja nuorten määrä oli poikkeuksellinen, ja uimarannalla hukkuneita oli kolminkertainen määrä viime vuosiin verrattuna.
Samaan aikaan kuudesluokkalaisista on valtakunnallisesti mitattuna uimataitoisia enää 55 prosenttia. Lisäksi uimataitokeskustelussa on noussut esiin se, että maahanmuuttajataustaisten uimataito on usein muuta väestöä heikompaa.
Syyskausi on nyt pyörähtänyt käyntiin uimakouluissa, ja pääkaupunkiseudulla osa lasten uimakoulutunneista onkin täyttynyt nopeasti. Lasten heikkenevä uimataito herättää huolta, mutta kaikki uimaopetusta tarvitsevat eivät löydä tietään uimakouluihin.
Tiettyjen opetusryhmien kohdalla nopeus on valttia
Sijoittaja ja tietokirjailija Merja Mähkä julkaisi Instagram-tilillään videon, jossa hän havainnollisti, kuinka nopeasti paikat Helsingin Urheiluhallien uimakoulutunneille menevät. Mähkän mukaan paikat varattiin 17 sekunnissa loppuun.
Helsingin Urheiluhallien toimitusjohtajan Pekka Laitisen mukaan tilanne uimakoulujen suhteen ei ole kuitenkaan aivan niin karu kuin video antaa ymmärtää.
Uimakoulupaikkoja on rajallinen määrä, ja tietyt ryhmät saattavat täyttyä nopeastikin. Loppujen lopuksi kaikki ryhmät myös täytetään viimeistä paikkaa myöten.
Perjantaiaamuna Urheiluhallien nettisivujen mukaan tilaa oli kuitenkin vielä useammassa tämän syksyn leikki- ja kouluikäisten ryhmässä. Toki vanhempien kannalta uimakoulun sijainnilla ja ajankohdalla voi arjessa olla suurikin merkitys.
Keskiluokan hupia?
– On totta, että uimakoulut täyttyvät nopeasti, mutta isompi ongelma on se, että uimakoulut eivät tavoita niitä perheitä, joilla oikeasti on kaikkein suurin tarve niille, tiivistää Tuuli Salospohja Helsingin kaupungilta.
Salospohjan mukaan halukkaat pääsevät lähtökohtaisesti aina uimakouluun. Hän ei ole koskaan kuullut tilanteesta, jossa joku olisi joutunut odottelemaan uimakoulupaikkaa esimerkiksi vuosia.
Helsingin seudulla kaupungin järjestämät uimakoulut ovat perheille halvin vaihtoehto. Seuraavaksi edullisin hintataso on Urheiluhalleilla. Yksityisten yritysten ja seurojen uimakoulut voivat olla huomattavasti kalliimpia.
Onko siis olemassa riski, että uimakouluista tulee ainoastaan aktiivisen ja hyvin toimeentulevan keskiluokan harrastus ja uimataidosta varallisuuteen tai luokkaan liittyvä kysymys?
Salospohja palaa alkuperäiseen kysymykseen siitä, tavoittaako uimakoulu kaikki perheet. Hän sanoo, että kyse ei välttämättä kaikissa tapauksissa ole kiinni edes rahasta vaan siitä, pidetäänkö uimakouluun ilmoittautumista tärkeänä.
Salospohja sanoo, että kaupunki ei ole juurikaan pohtinut esimerkiksi sitä, pitäisikö edullisempia kaupungin tarjoamia ja tukemia uimakouluja osoittaa ensisijaisesti sellaisille perheille, joilla ei ole varaa maksaa seurojen tai yritysten kalliimmista tunneista.
– Emme ole lähteneet liikkeelle tulokysymyksestä vaan siitä, kuinka voimme kohdentaa uimaopetusta entistä paremmin sellaisille lapsille, joilla uimataitoa ei vielä ole.
Tuuli Salospohja painottaa perheiden vastuuta uimaopetuksessa. Lauri Rotko
Salospohjan mukaan koulu-uinneilla on tässä olennainen rooli, sillä niissä tavoitetaan koko ikäryhmä. Jos esimerkiksi syksyn ensiluokkalaisten koulu-uinneissa havaitaan, että joukossa on uimataidottomia tai melkein uimataidottomia, voisi kaupunki lähettää tällaisille perheille kutsun kevään uimakouluihin.
– Pystyisikö tällaisille perheille rakentamaan ennakkovaraussysteemiä? Näitä asioita pohditaan tällä hetkellä.
Salospohja toivoo myös, että kaupunki voisi saada lisäresursseja käynnistääkseen kaikkia esikoululaisia koskevan uimaopetuksen.
Uimaopetus muuttunut
Urheiluhallien toimitusjohtajan Pekka Laitisen mukaan uimaopetuskulttuurissa on tapahtunut muutoksia. Perinteisesti uimataitoa on opittu perheessä ja luonnonvesissä, mutta enää näin ei välttämättä ole.
– Kyllä uimakouluille on lisätarvetta ja on jatkossakin. Vanhempien uimataidottomuus vaikuttaa osaltaan vähentävästi perheissä tapahtuvaan uimataidon oppimiseen ja kasvattaa siten uimakoulujen tarvetta, hän sanoo.
Tuuli Salospohja ajattelee, että kaikkein tärkeintä on, että lasten perheet ottavat vastuuta siitä, että lapset totutetaan veteen ja opetetaan toimimaan siinä turvallisesti. Sitä ei hänen mielestään voi ulkoistaa mitenkään.
Perheen pitää huolehtia siitä, että lapsi saa tavalla tai toisella uimaopetusta. Jos omat taidot eivät riitä, uimakoulu on hyvä paikka oppia. Kaupunki ottaa asian haltuun viimeistään, kun lapsi on esikouluikäinen tai ensiluokkalainen.
– Kaupunki ei voi tätä asiaa yksinään ratkoa, vaan perheellä on myös tärkeä rooli.