Uudet laskelmat näyttävät, että Rooman klubin kuuluisan Kasvun rajat -raportin laskelmat ovat hämmentävän täsmällisiä vielä nykyäänkin.

Öljykriisi. Kasvun rajat -raportti julkaistiin vuonna 1972. Jo seuraavana vuonna resurssien niukkuus konkretisoitui, kun arabimaat katkaisivat öljytoimitukset länsimaihin ja käynnistivät öljykriisin. Kuvassa Saksassa kaksi hevosta vetää Volkswagen-bussia polttoainepulan aikana vuonna 1973. Keystone Press Agency/ZUMA Press Wire

Tulevaisuudentutkimuksellinen keskustelufoorumi Rooman klubi julkaisi vuonna 1972 kohua herättäneen raporttinsa Kasvun rajat (Limits to Growth). Raportin laati joukko Massachusettsin teknillisen yliopiston (MIT) tutkijoita.

Raportti perustui World3-nimiseen tietokonemalliin, joka simuloi väestön, talouden ja luonnonvarojen välisiä suhteita. Sen viesti oli selkeä: jos ihmiskunta jatkaisi toimintaansa entiseen tapaan eli niin sanotusti business as usual, luonnonvarat ehtyisivät ja seurauksena olisi niukkuutta, nälkää ja yhteiskunnallisia kriisejä. Malli ennusti teollisen pääoman, maataloustuotannon ja hyvinvoinnin laskevan nykyisen vuosisadan aikana.

Kirjoittajat esittivät vaihtoehdoksi ajoissa tehtäviä sääntelytoimia, kuten väestönkasvun vakauttamista, kulutuksen hillintää ja tehokkuuteen investoimista. Näin olisi mahdollista turvata elintaso ja ekosysteemien tasapaino pitkällä aikavälillä.

Tekniikkasivusto Interesting Engineering on koonnut yhteen, miten eri tutkimukset ovat arvioineet sen osuvuutta viime vuosina. Vuonna 2020 kestävän kehityksen analyytikko Gaya Herrington vertasi World3-mallin skenaarioita toteutuneisiin kehitystrendeihin.

Hän havaitsi, että vuoden 1972 mallin kuvaamat dynamiikat vastasivat hämmästyttävän tarkasti nykydataa. Herringtonin mukaan ilman suunnanmuutosta taloudellinen taantuma voisi alkaa jo seuraavan vuosikymmenen aikana ja kärjistyä laajemmaksi yhteiskunnalliseksi kriisiksi 2040-luvulla. Hänen viestinsä oli, ettei edes teknologinen kehitys estä kriisiä, jos kasvu säilyy ensisijaisena tavoitteena.

Vuonna 2022 Herrington palasi mallin äärelle julkaisemassaan esseessä. Hän totesi, että data vastasi edelleen monia World3-skenaarioita, mutta merkittävät erot niiden välillä alkaisivat näkyä vasta vuoden 2020 jälkeen. Parhaaksi vaihtoehdoksi hän nosti niin sanotun stabilized world -skenaarion, jossa yhteiskunnat siirtyvät kohti resurssitehokkuutta, saasteiden vähentämistä sekä vahvoja terveys- ja koulutuspalveluja.

Herringtonin jälkeen World3-mallin soveltuvuutta on arvioinut myös saksalainen professori Arjuna Nebel Kölnin teknillisestä yliopistosta. Hän päivitti yhdessä kollegoidensa kanssa mallin parametrit vastaamaan nykyistä dataa. Tulokset olivat samansuuntaisia: vaikka mallia tarkennettiin, se ennusti edelleen ylikulutuksen johtavan taantuman käynnistymiseen jo 2020-luvulla ja vievän myöhemmin kohti romahdusta.

Aiheesta Interesting Engineering -sivustolle kirjoittanut Kaif Shaikh korostaa, etteivät tutkimukset väitä romahduksen olevan väistämätön. Se on silti todellinen riski, jos maailmassa tavoitteet pysyvät ennallaan.

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikka&Taloudessa.