EK:n mukaan läsnätyön lisääminen ratkoisi monia ongelmia.
Avaa kuvien katselu
Suomessa ei ole tilastoja siitä, onko sairauspoissaolo ollut perusteeton. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Suomalaisten sairauspoissaoloista selvästi yli kolmasosa johtuu mielenterveyteen liittyvistä häiriöistä. Varsinkin nuorilla mielenterveyshäiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy.
Eläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugkin mukaan suurten lukujen taustalla on laajemmat kulttuurilliset muutokset yhteiskunnassa, mutta erityisesti minäkeskeisyyden korostuminen.
– On minä, mun tunteet, oikeudet. Velvollisuudet ja pärjäämisen vaatimus tai eetos jää ehkä vähän vähemmälle, Schugk sanoo tässä Ylen jutussa:
Palkansaajajärjestö SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi ei usko, että minäkeskeisyyden yleistymisellä voitaisiin selittää mielenterveysongelmiin liittyvien sairauspoissaolojen lisääntymistä.
– Se, että on tiettyjä ilmiöitä ajassa, ei välttämättä tarkoita sitä, että se olisi juurisyy, joka johtaisi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymiseen, Työläjärvi pohtii.
Suomessa ei ole tilastoja siitä, onko sairauspoissaolo ollut perusteeton. Työläjärvi kuitenkin arvioi, että mielenterveysongelmia ei käytetä väärin esimerkiksi keinona lintsata töistä.
Mielenterveyshäiriöitä ei käyteä tekosyynä töistä lintsaamiseen, sanoo SAK:n Riitta Työläjärvi
– En kyllä näe, että ainakaan millään tavalla merkityksellisessä mittakaavassa olisi väärinkäyttöä.
– Paremminkin tilanne on niin päin, että myös silloin, kun vointi on jo aika huono ja tarvittaisiin ainakin lyhyt jakso lepoa toipumiseen, niin yritetään sinnitellä töissä viimeisillä voimilla.
Työläjärven mielestä nykymaailma some-ilmiöineen on saattanut luoda vääriä mielikuvia siitä, kuinka antoisaa ja elämyksellistä arjen työelämän pitäisi olla. Tästä huolimatta hän katsoo, että nuoretkaan eivät vaadi työnantajalta liikaa.
– Ei ole huono asia, jos toivotaan, että työelämä on merkityksellistä ja antoisaa.
Työläjärvi korostaa myös, että työssä jaksamisessa kyse ei ole yksittäisestä työntekijästä, vaan koko työyhteisöstä: työhön perehdytyksestä, hyvästä esimiestyöstä, työjärjestelyistä ja oikeasta työkuormituksesta.
EK: Sairauspoissaolo on harvoin ratkaisu
Työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara korostaa oikeaa tasapainoa.
– Liikaa ei pidä medikalisoida tilannetta, eikä myöskään pidä väheksyä ihmisten oireiluja ja omia asioiden esille tuomista.
Lisää läsnätyötä, ehdottaa EK:n Auli Rytivaara
Rytivaara sanoo toivovansa ja uskovansa siihen, että mielenterveyshäiriöihin liittyvien poissaolojen määrät voidaan saada laskemaan, jos onnistutaan näkemään, keille riittää niin sanottu matalan kynnyksen tuki ja ketkä tarvitsevat hoitoa.
– Työelämän kestävyyden takia sairauspoissaolojen lisääntyvyys ei ole enää mahdollista, jotta meillä olisi riittävästi ihmisiä työelämässä ja maksamassa veroja ja kannattelemassa tätä yhteiskuntaa. Tähän on saatava ratkaisu.
Rytivaara korostaa myös työyhteisön merkitystä. Hän uskoo, että moni ongelma voisi ratketa läsnätyön osuuden lisäämisellä.
– Sosiaalista tukea ja turvallisuutta saadaan työyhteisössä, kun ihmiset, työntekijät ja esimiehet kohtaavat ja tuntevat toisensa paremmin.
– Sairauspoissaolo on yksistään harvoin ratkaisu. Ihmiset voivat yleensä paremmin työelämässä kuin sen ulkopuolella, Rytivaara kiteyttää.
EK kannattaa ajatusta siitä, että sairauspoissaoloilla olisi diagnoosista riippuva suosituspituus. Sen tavoitteena ei olisi hänen mukaansa poissaolojen lyhentäminen, vaan se, että sairauspoissaolot kohdistuisivat niille, jotka sitä todella tarvitsevat.