Kaupungistuminen muokkaa bakteeriyhteisöjä tavoilla, jotka voivat heijastua ihmisen terveyteen ja immuunijärjestelmään, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa, joka tarkastelee kaupunkiympäristön eri piirteiden vaikutusta ympäristön ja ihmisen mikrobistoon.
Tutkimus tukee niin sanottua biodiversiteettihypoteesia, jonka mukaan ihmistoiminnan myötä vähentynyt altistuminen ympäristön monimuotoiselle mikrobistolle voi lisätä immuunivälitteisten sairauksien riskiä kaupungistuneissa yhteiskunnissa, kerrotaan yliopiston tiedotteessa.
Materiaalivalinnoilla yhteys mikrobialtistukseen
Yleisesti käytössä olevat leikkipuistojen ja päiväkotien kumimatot ylläpitävät köyhempää bakteeriyhteisöä kuin luonnolliset kivi- ja kalliopinnat, tutkimuksessa havaittiin. Karut ja kuivat luonnonpinnat osoittautuivat bakteeristoltaan runsaammiksi ja monimuotoisemmiksi kuin niitä muistuttavat keinotekoiset materiaalit.
– Lasten arkiympäristöjen, kuten juuri leikkipuistojen ja päiväkotien pihojen, materiaalivalinnoilla voi olla huomattava vaikutus mikrobialtistukseen, kertoo tiedotteessa väitöskirjatutkija Juulia Manninen.
Myös viheralueiden hoito vaikuttaa ympäristön bakteeristoon, todetaan tutkimuksessa. Vähemmän aktiivisesti hoidetut viheralueet, kuten harvemmin leikatut nurmikot, ylläpitävät monimuotoisempaa bakteeristoa.
Pienetkin saastepitoisuudet voivat vaikuttaa lasten kehon bakteeristoon
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteitä), jotka ovat yleisiä kaupunkiympäristöjen haitallisia saasteita ja terveydelle vaarallisia.
Tulosten mukaan kaupungissa elävien lasten koteihin kertyneet PAH-yhdisteet olivat yhteydessä lasten ihon ja suoliston bakteeristoon. Vaikka otanta oli pieni, tulokset viittaava siihen, että jo melko pienet saastepitoisuudet voivat vaikuttaa lasten kehon bakteeristoon.
Tulokset merkittäviä kaupunkilaislapsille
Tutkimuksen tulokset osoittavat, miten kaupunkien rakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut vaikuttavat ympäristön ja ihmisen mikrobistoon. Tulokset ovat erityisen merkityksellisiä kaupungissa eläville lapsille, sillä varhaisen elämän mikrobialtistuksella ja mikrobiston kehittymisellä on keskeinen rooli immuunijärjestelmän kehityksessä.
– Tuloksia voi hyödyntää käytännön työkaluina kaupunkisuunnittelussa ja ympäristöjen kehittämisessä. Luonnonmukaisempien materiaalien käyttö, viheralueiden kevyempi hoito sekä saasteiden vähentäminen voivat lisätä mikrobialtistusta sekä tukea tervettä ja monimuotoista ihmisen mikrobiomia, tiivistää Manninen tiedotteessa.
Lue lisää: Lapsi tarvitsee hyviä mikrobeja – asiantuntija vinkkaa, miten tukea lapsen immuunijärjestelmää
Artikkeliin liittyvät aiheet