Monet tekijät voivat suurentaa dementian riskiä. Muun muassa krooninen stressi, masennus, sydän- ja verisuonitaudit, katkonainen uni ja ikääntyminen on yhdistetty suurentuneeseen dementian riskiin.
Lista näyttää hajanaiselta, mutta tutkijoiden mukaan osaa tekijöistä saattaa yhdistää sama biologinen mekanismi.
Yhdysvaltalaisen Rochesterin yliopiston neurotutkija Maiken Nedergaard valottaa Science-lehdessä julkaistussa katsausartikkelissa yhteistä biologista reittiä, joka saattaa yhdistää dementian riskitekijöitä. Katsauksen mukaan näennäisesti toisistaan riippumattomat tekijät voivat häiritä unen aikana tapahtuvaa prosessia, jossa aivot kuljettavat pois niihin kertyneitä kuona-aineita.
Aivojen toimintaa säätelevät muun muassa noradrenaliinin, serotoniinin, dopamiinin ja asetyylikoliinin kaltaisten välittäjäaineiden rytmiset signaalit. Unen aikana aivoissa näyttää esiintyvän hitaasti toistuva, koko aivojen laajuinen rytmi, joka kytkeytyy muun muassa välittäjäaineisiin, verisuonten supistumiseen ja laajenemiseen sekä aivo-selkäydinnesteen virtaukseen.
Toimii kuin pesuohjelma
Unenaikaista rytmiä voisi verrata pyykinpesukoneen pesuohjelmaan: kone pyörii hetken, pitää lyhyen tauon ja jatkaa sitten samaa sykliä uudelleen.
Aivoissa vastaava puhdistusrytmi perustuu aivokemian, verisuonten liikkeiden ja aivo-selkäydinnesteen virtauksen tarkasti koordinoituun yhteistoimintaan. Järjestelmän arvioidaan osallistuvan muun muassa Alzheimerin tautiin ja dementiaan liitettyjen beeta-amyloidi- ja tau-proteiinien poistumiseen aivoista.
”Uni ei ole hiljainen tai passiivinen tila. Sen aikana aivot siirtyvät koordinoituun rytmiin, joka näyttää tukevan yhtä niiden tärkeimmistä puhdistustoiminnoista”, Nedergaard toteaa yliopiston tutkimustiedotteessa.
Myös sykevälivaihtelu voi kertoa aivojen terveydestä
Vuosikymmenten ajan unta on tarkasteltu ennen kaikkea muistin ja palautumisen näkökulmasta. Nyt nousee yhä vahvemmin esiin ajatus siitä, että uni saattaa olla myös tarkasti organisoitu nesteiden kuljetustila, joka auttaa ylläpitämään aivoterveyttä.
Katsausartikkelissa viitataan myös sykevälivaihteluun yhtenä mahdollisena keinona arvioida uneen liittyvää aivoterveyttä. Katsauksen mukaan samat kemialliset rytmit, jotka ohjaavat aivojen yöllisiä puhdistussyklejä, saattavat vaikuttaa myös sykkeen hienovaraisiin vaihteluihin unen aikana.
Nedergaardin mukaan sykevälivaihtelu voisi tulevaisuudessa tarjota yksinkertaisen ja ei-invasiivisen tavan seurata aivojen yöllisen puhdistusjärjestelmän toimintaa. Sen avulla voitaisiin mahdollisesti tunnistaa jo ennen oireiden ilmaantumista ihmisiä, joilla on suurentunut kognitiivisen heikkenemisen riski.
Kyse on kuitenkin vielä mahdollisesta seurantakeinosta, ei valmiista dementian ennustamiseen tai diagnosointiin tarkoitetusta testistä. Katsaus ei myöskään osoita, että jokin yksittäinen mekanismi selittäisi kaikki dementian riskitekijät, vaan kokoaa tutkimusnäyttöä mahdollisesta yhteisestä biologisesta reitistä.