- EU-yritykset maksoivat vuonna 2024 Venäjän valtiolle 2,5 miljardia euroa veroja. Rahat tukevat Venäjän sotataloutta.
- Suomalaisiakin brändejä omistavat eurooppalaiset suuryhtiöt toimivat yhä Venäjällä.
- Asiantuntijat näkevät ristiriidan siinä, että Eurooppa käy Venäjän kanssa kauppaa hyökkäyssodan aikana ja samalla, kun se asettaa Venäjälle pakotteita.
- Ruotsalainen europarlamentaarikko vaatii kaiken kaupan lopettamista Venäjän kanssa. Ukrainalainen tutkija sanoo, että EU-mailla ei ole poliittista tahtoa estää yritystensä toimintaa Venäjällä.
– On absurdia, että bisnes jatkuu edelleen. Meidän täytyy kieltää kaikki kauppa ja liiketoiminta Venäjän kanssa, koska se rahoittaa Putinin sotaa.
Näin linjaa ruotsalainen europarlamentaarikko Karin Karlsbro, joka vastaa Ylen videopuheluun parlamentin kuppilassa Brysselissä.
Hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu viidettä vuotta ja Eurooppa lisää pakotteita Venäjää vastaan. Samaan aikaan Eurooppa kuitenkin käy Venäjän kanssa yhä kauppaa ja monet eurooppalaiset yritykset jatkavat toimintaansa Venäjällä.
Karlsbro on monesti korostanut tätä ristiriitaa. Hän toimii europarlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan varapuheenjohtajana, ja on sodan aikana ajanut Venäjä-pakotteissa tiukkaa linjaa.
Avaa kuvien katselu
”Eurooppalainen demokratia vai Putinin tyrannia,” kysyi Karlsbron eurovaalimainos vuonna 2024. Hän edustaa Ruotsin liberaalipuoluetta, jonka ryhmätovereita EU-parlamentissa ovat Suomen keskusta ja RKP. Kuva: AOP
Karlsbron mukaan paine Venäjää kohtaan on ollut hidasta ja riittämätöntä, ja siihen on tultava muutos.
– Jopa Putinin kaltaisella diktaattorilla on budjetti. Sitä rajoittamalla voimme rajoittaa hänen sotakoneistoaan ja pelastaa henkiä.
Hän kutsui nykytilannetta häpeälliseksi europarlamentissa joulukuussa:
”Jokainen rupla on tärkeä”
EU-maista lähtöisin olevat yhtiöt maksoivat vuonna 2024 Venäjän valtiolle noin 2,5 miljardia euroa veroa, laskee Kiovan kauppakorkeakoulu. Osittain verotuloilla Venäjä rahoittaa hyökkäyssotaansa.
Vaikka Venäjän valtion kokonaisbudjetille merkitys on pieni, kyseessä on kuitenkin suuri rahasumma etenkin nyt, kun maan talous on aiempaa heikommassa hapessa, huomauttaa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola.
– Joka ikinen rupla, joka valtion kirstuun kilahtaa, on tärkeä Venäjän rahoitusaseman kannalta, hän sanoo.
EU:lla olisi ekonomistin mukaan halutessaan monia keinoja kiristää ja laajentaa pakotteita sekä kaupan että yritystoiminnan osalta. Myös olemassa olevien pakotteiden valvontaa voisi tehostaa.
– Kun Venäjän talouskehitys alkaa heikentyä, painostuksen lisääminen on entistä tärkeämpää, Simola sanoo.
Juuri nyt on aika kiristää ruuvia, näkee meppi Karlsbro.
– Venäjän heikkous on meille tilaisuus tarttua hetkeen ja lisätä painetta. Meillä ei ole päivääkään menetettäväksi.
Avaa kuvien katselu
Mielenosoittajat vaativat HSBC-pankkiyhtiötä vetäytymään Venäjältä, Sydneyssä huhtikuussa 2022. Brittipankki poistui Venäjältä vuonna 2024. Kuva: Richard Milnes / AOP”EU ei tee kaikkea voitavaansa”
Kesäkuun alussa EU julkisti rutiininomaisesti Venäjän-vastaisen pakotepaketin numero 21.
– Jokainen pakotepaketti on tervetullut ja tärkeää edistystä. Silti monenlainen liiketoiminta on edelleen laillista ja pakotteita on mahdollista kiertää. Se osoittaa, että EU ei tee kaikkea voitavaansa hyökkäyksen pysäyttämiseksi, Karlsbro sanoo.
Venäjällä toimivien länsimaisten yritysten joukossa suurin ongelma ovat kuluttajatuotteita valmistavat suuryhtiöt, sanoo Ella Skybenko.
Ukrainalainen Skybenko on vanhempi tutkija kansainvälisessä Business and Human Rights Centre -tutkimusjärjestössä.
– EU-maat tukevat ja rahoittavat Ukrainaa, mutta niillä ei ole poliittista tahtoa estää omia yrityksiään tukemasta Venäjän sotaponnisteluja, Skybenko sanoo.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi arvosteli hyökkäyssodan alussa sveitsiläistä Nestléä Venäjän-liiketoiminnan jatkamisesta.
Suomalaisetkin kaupat ovat pullollaan tuotteita eurooppalaisilta ja yhdysvaltalaisilta suuryhtiöiltä, jotka toimivat yhä myös Venäjällä. Suurimpia tällaisia kuluttajatuotteita valmistavia yhtiöitä ovat esimerkiksi Nestlé, Mars, Pepsico, Coca-Cola, Mondelez ja P&G.
Poikkeuksen tässä joukossa muodostaa brittiläinen elintarvikejätti Unilever, joka valmistaa muun muassa suomalaistaustaisia Ingman-jäätelöitä. Unilever sinnitteli Venäjällä vuoden 2024 syksyyn, mutta poistui sitten maasta kokonaan.
Tällaisia Venäjä-kytköksiä suomalaisbrändeillä on
Ruotsalaiset boikotoivat suosikkisuklaataan Marabouta näyttävästi vuonna 2023. Syynä oli se, että perinteikkään ruotsalaisbrändin omistaa Venäjälläkin toimiva yhdysvaltalaisyhtiö Mondelez.
Viimeksi viime viikolla yhtiön toimitusjohtaja puolusti BBC:n haastattelussa päätöstä jäädä Venäjälle ja sanoi, että yhtiö haluaa pysytellä konfliktissa ”neutraalina”.
– Maksamme Venäjällä veroja, jotka auttavat sotaa. En ole siitä mielissäni, myönsi Dirk Van de Put, mutta sanoi pitävänsä siitä huolimatta Venäjälle jäämistä oikeana päätöksenä.
Avaa kuvien katselu
Tukholmassa seinään kiinnitetty juliste vinoili ”Mmm… Marabou” -iskulauseelle kesäkuussa 2023. Kuva: Ali Lorestani / TT
Ruotsissa kansainvälistä huomiota saanut suklaaboikotti on jo hiljentynyt, mutta meppi Karlsbro välttelee edelleenkin ostamasta tuotteita, joiden omistajilla on Venäjä-yhteyksiä.
– Meillä on kaikilla vastuu osoittaa teoillamme, että emme hyväksy Venäjän talouden tukemista, hän sanoo.
Useiden tunnettujen suomalaisten tuotemerkkien tilanne on sama kuin Marabou-suklaan:
- Finlandia-vodkan omistaa Coca-Colan eurooppalainen pullottaja HBC. Sen tytäryhtiö Venäjällä vaihtoi nimeä suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen, mutta jatkaa maassa edelleen.
- Piltti-lastenruoan omistaja on sveitsiläinen Nestlé, jolla on yhä tehtaita myös Venäjällä.
- Venäjällä toimii edelleen myös Nestlén jäätelöyhtiö Froneri, joka omistaa suomalaiset jäätelömerkit Pingviini, Classic ja Aino.
Avaa kuvien katselu
Kuvassa näkyviä suomalaisia tuotemerkkejä yhdistää se, että niiden ulkomainen suuromistaja jatkaa edelleen liiketoimintaa myös Venäjällä. Kuva: Roni Rekomaa / Antti Haanpää / AOP
Omien jäätelöidensä lisäksi Froneri valmistaa Suomessa myös useiden suomalaisten yritysten jäätelömerkkejä.
Epäsuorillakin kytköksillä on väliä, sanoo tutkija Skybenko. Vaikka suomalaisyritykset eivät itse osallistu vahinkojen aiheuttamiseen, niillä on liikekumppaninsa kautta yhteys hyökkäyssotaan.
Tutkijan mukaan suomalaisilla yrityksillä on täten vastuu ja velvollisuus vaikuttaa haittojen ehkäisemiseen tai lopettaa yhteistyö.
– Ymmärrämme kaikki, että Venäjän tapauksessa haittojen ehkäiseminen ei ole mahdollista. Ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi jää liiketoiminnan lopettaminen tällaisten yhtiöiden kanssa.
Avaa kuvien katselu
Emoyhtiönsä kautta Venäjälle kytkeytyvä Froneri Finland valmistaa Suomessa Fazer-jäätelöitä sekä osaa S-ryhmän, K-ryhmän ja Lidlin oman merkin jäätelöistä. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle
Näin yhtiöt vastasivat Ylelle
Fazer ja suomalaiset kauppaketjut sanovat tunnistavansa ongelman niiden merkkien jäätelöitä tuottavan Froneri-konsernin Venäjä-toiminnoissa. Ne ovat kehottaneet konsernia lopettamaan toimintansa Venäjällä. Sopimukset Fronerin kanssa jatkuvat kuitenkin samaan tapaan kuin aiemmin, eikä muutoksia ole yritysten kertoman perusteella näköpiirissä.
Yle pyysi kommenttia myös niiltä monikansallisilta elintarvikeyhtiöiltä, jotka omistavat jutussa mainittuja suomalaisia ja ruotsalaisia brändejä.
Froneri-konserni sanoo ”tuomitsevansa voimakkaasti” sodan ja vähentäneensä toimintaansa Venäjällä. Sen mukaan päätös jatkaa liiketoimintaa Venäjällä on ”erittäin vaikea”.
Nestlé ja Mondelez vakuuttavat molemmat noudattavansa kaikkia pakotteita. Nestlé sanoo vähentäneensä toimintaansa Venäjällä ja Mondelez sanoo erottaneensa Venäjän-toimintojaan muusta liiketoiminnastaan.
Suuryhtiöt eivät kertoneet, että niillä olisi aikomuksia vähentää toimintaa entisestään tai vetäytyä Venäjältä.
Suuryhtiöt eivät vastanneet jutussa esitettyyn kritiikkiin siitä, että niiden läsnäolo Venäjällä tukee maan hyökkäyssotaa taloudellisesti ja poliittisesti.
Coca-Cola HBC ei vastannut Ylen yhteydenottoon.
”Riskejä riittää”
Venäjälle jääminen on länsiyrityksille mainehaitan lisäksi taloudellinen riski. Riski suurenee sitä mukaa, kun sota pitkittyy ja Venäjän talous heikkenee, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Simola.
– Viime vuonna yritysverotusta kiristettiin Venäjällä, ja uusia kiristyksiä suunnitellaan. Poliitikot saattavat päättää ottaa haltuun ulkomaisia yrityksiä, ja ne voidaan velvoittaa tukemaan sotaponnisteluja. Entistä mielivaltaisempaa viranomaistoimintaa on nähty. Riskejä siis riittää, hän sanoo.
Avaa kuvien katselu
Suuri ranskalainen rautakauppaketju Leroy Merlin toimii yhä Venäjällä. Mielenosoittaja vaati yhtiöltä toimia Puolan Gdanskissa keväällä 2022. Kuva: Wojciech Strozyk / AOP
Ruotsalaismeppi Karlsbro haluaisi lähtökohtaisesti kieltää kaiken kaupallisen kanssakäymisen Venäjän kanssa.
Näin tiukan linjan on vaikea nähdä toteutuvan käytännössä.
Monet EU-maat käyvät yhä Venäjän kanssa kauppaa tuotteista, jotka eivät ole pakotteiden piirissä. Irtautuminen venäläisestä energiastakin on vielä kesken.
Venäjältä lähteminen aiheuttaa yrityksille valtavat taloudelliset tappiot. Tämä voi huolettaa myös eurooppalaisia poliitikkoja, kun maat kamppailevat talousvaikeuksissa ja kuluttajahinnat nousevat.
Ukrainan korruptionvastainen virasto painosti hyökkäyssodan alussa ulkomaisia yrityksiä vetäytymään Venäjältä, mutta useat Euroopan maat vaativat Ukrainaa lakkauttamaan ”sotasponsoreiden” mustan listan. Ukraina taipui lopettamaan Venäjällä toimivien yritysten listaamisen.
Avaa kuvien katselu
”Jos yritykset noudattaisivat huolellisuusvelvoitteitaan, ne ymmärtäisivät, että kaikenlaiset bisnesyhteydet Venäjälle tukevat tavalla tai toisella maan sotaponnisteluja,” sanoo ukrainalainen tutkija Ella Skybenko. Kuva: B4Ukraine”Kummallista logiikkaa”
Suuri osa eurooppalaisista yrityksistä, mukaan lukien lähes kaikki suomalaiset, lähtivät omasta aloitteestaan Venäjältä jo vuonna 2022. Niihin, jotka siellä edelleen toimivat, vapaaehtoisuus ei tutkija Skybenkon mukaan tepsi.
Uusia pakotteita ei silti hänen mukaansa edes tarvittaisi. Riittäisi, että valtiot valvoisivat ja vaatisivat sanktioiden uhalla, että Venäjällä toimivat yritykset noudattavat korostettuja huolellisuusvelvoitteita, jotka esimerkiksi YK on määrittänyt.
Suurimpana esteenä tilanteen muuttumiselle Skybenko näkee poliittisen tahdon puutteen. Se on hänestä erittäin lyhytnäköistä.
– Euroopan maat laittavat valtavia summia puolustukseen ja valmistautuvat mahdolliseen sotaan Venäjän kanssa sen sijaan, että yrittäisivät pysäyttää Venäjän nyt. Se on hyvin kummallista logiikkaa.