Mitä luontotoimittaja Juha Laaksonen ajattelee Suomen luonnosta juuri nyt? Yksi Ylen pitkäikäisimmistä ja rakastetuimmista ohjelmista on Luontoilta, jota esitetään yleensä radiossa mutta toisinaan myös televisiossa.
Laaksosta kuullan ohjelman vakituisena lintuasiantuntijana. Hän on urallaan ehtinyt kirjoittaa myös yli 20 tietokirjaa Suomen luontoon liittyen. Hänen radio-ohjelmastaan Juha Laaksosen luontoretki on Yle Areenassa kuunneltavissa yli 900 jaksoa.
Kysyimme hänen näkemystä suomalaisten luontosuhteeseen sekä myös lintuasiantuntijan omia huolen- ja ilonaiheita luontoon liittyen. Suomessa riittää valtavasti metsää, mutta haastattelussa kävi ilmi, että Juha Laaksonen ajattelee paljon etenkin vanhoja metsiä ja niiden kohtaloa.
Miltä suomalaisten luontosuhde nykyään näyttää?
”Aika vaikea kysymys, kun suomalaisia on tietysti joka lähtöön. Mutta jos politiikkaakin ajattelee, niin luonnosta puhutaan tosi mielellään, mutta teot voivat olla erilaisia.
Yleisesti ottaen ihmiset ovat kiinnostuneita luonnosta ja mielellään kyselevät siitä. Toisaalta monen kiinnostus on sääriippuvaista. Kun on sopivan lämmintä eikä tuule, jaksetaan olla kiinnostuneita. Mutta kun sataa tai on kylmä, luonto ei välttämättä enää ole kovin kiva. Vähän kaksijakoiselta se suhde näyttää.”
Moni suomalainen kuitenkin yhä sanoo, että luonnossa sielu lepää.
”Joo, se on toisaalta pahin klisee mitä on, mutta toisaalta se ei ole väärin sanottu, koska edelleen ihmiset menevät luontoon juuri rauhoittumaan ja rentoutumaan. Suurin osa tykkää olla ulkona ja kävellä metsässä.”
Kansalla voi myös raha ja luonto painaa eri vaakakupeissa.
”Niin, mitenkään tuomitsematta ketään, on ihan hyvä kysymys, että jos metsänomistajalla on arvokasta metsää, mikä luontoarvojen kannalta kannattaisi suojella, mutta metsänomistaja myös tarvitsee rahaa.
Voittaako silloin pystyssä oleva metsä vai fyrkka? Luontosuhde voi olla vahva, mutta suhde johonkin muuhun vielä vahvempi.”
Vanhaa metsää Evon retkeilyalueen Kotisen luonnonsuojelualueella. Kuva Marjo Tynkkynen
Toisaalta luonnonsuojelukaan ei aina ole ihan mustavalkoinen asia?
”Luonnonsuojelukysymys on monilta osin vaikea. Otetaan esimerkiksi vaikka naali ja sen pelastaminen. Ensin ihminen metsästi naalin melkein sukupuuttoon. Sitten ilmaston lämmetessä naalin pahin kilpailija kettu levittäytyy koko ajan pohjoisemmaksi.
Nyt naalia elvytetään lajina ja niitä joudutaan ruokkimaan ja toisaalta kettuja koko ajan tappamaan. Eihän se projekti lopu koskaan. Että jos tuota ajattelee kriittisesti, niin onko järkevää suojella yhtä lajia tällä tavoin?”
Miksi moni muukin laji aiheuttaa ristiriitaisia tunteita?
”Vieraslajiasiat ovat jakaneet mielipiteitä ikiaikaisesti. Sitten merimetsot, valkoposkihanhet ja lisäksi tietenkin suurpedot kiihdyttävät mielipiteitä ja yksi hyvin arkinen eläin myös eli kissa. Välillä tuntuu, että jotkut vihaavat jotain lajeja hyvinkin intohimoisesti, vaikka heillä itsellään ei ole mitään kosketuspintaa niihin. Se on manipulaation tulosta.”
Mikä sinua huolettaa nyt Suomen luonnossa?
”Vanhojen metsien väheneminen. Suomessa on tietysti ihan tolkuttomasti metsää, mutta on eri asia puhua vanhasta metsästä kuin nuoresta metsästä. Ihmettelen, miksi jotkut suhtautuvat hirveän kriittisesti siihen, kun yritetään puhua vanhojen metsien puolesta. Eivätkö he vain halua ymmärtää, mikä ero on monipuulajisella arvometsällä ja puupellolla.
Olisi hyvä, että päästäisiin jonkinnäköiseen keskustelukonsensukseen ja irvailtaisiin vähemmän. Minusta metsää voi ja pitää käyttää hyväksi, mutta miksei niitä viimeisiä vanhoja metsiä voisi jättää rauhaan?”
Kaatunut puu suomalaisessa aarniometsässä. Kuva Kari Hirvo / SKOY / Otavamedia
Mitä ilon aiheita luonnossa on viime vuosina ilmennyt?
”Kaupunkiluonto. On nykyään kaikenlaisia lintuja, kauriita, kettuja ja rusakoita. Monimuotoisuutta löytyy aika läheltä asuinalueita.
Ehkä yksi neuvoni voisi olla, että ei välttämättä tarvitse lähteä erämaahan tai muualle kauas, jotta voi kokea luontoa ja havaita kaikenlaisia jännittäviä tapahtumia. Ei kannata ajatella, että kaikki ihmeellinen tapahtuu jossain kaukana. Omalla pihallaankin voi nähdä kaikennäköistä.
Kannustan myös ympärivuotiseen retkeilyyn, kaupunkien lähelläkin on paljon hyviä retkeilypaikkoja. Kaikki vuodenajat ovat hyviä luontoharrastukselle. Talvella voi seurata lumijälkiä.
Syksyllä on hienoja värejä ja tuoksuja luonnossa sekä paljon linnunpoikasia ja nisäkkäiden poikasia. Se on tosi kivaa aikaa. Ja kesällä tietysti yöttömässä yössä eläimet ovat tosi aktiivisia. Jos voisin täysin vapaasti valita, nukkuisin päivät ja valvoisin kaikki yöt katselemassa eläimiä ja luontoa.”
Varis on älykäs lintu, mutta nuorille yksilöille autot ovat vaarallisia ja vaikeasti käsitettäviä asioita.
© istock.com