Tyrninviljelijä Lasse Kurpan tontilla Salon Kirjakkalassa kumpareilta kohoaa kymmenittäin tyrnipensaita. Niin on ollut 29 vuoden ajan.

Kuusi kesää sitten Kurppa pettyi satoonsa pahasti. Sen oli syönyt vieras tuholainen, tyrnikärpänen. Nykyään tyrnikärpänen on Kurpalle tuttuakin tutumpi, sillä hän on tutkinut sen elinkaarta usean kesän ajan. Hän haluaa kertoa muille tyrninviljelijöille, miten tyrnikärpäsen leviämistä voi luonnonmukaisesti torjua.

– Onhan tämä eräänlainen selviytymistarina, toteaa Kurppa.

Kesällä 2021 Kurppa ripusti tyrnipensaisiinsa liimapyydyksiä. Niiden avulla hän tarkasteli tyrnikärpäsen lento- ja munimisaikoja. Kurpan mukaan tyrnikärpäsen tunnistaa helposti sen siipien kuvioista. Kurppa kertoo lajin levinneen Suomeen idästä.

Tyrnikärpäsnaaraat munivat munansa tyrnimarjoihin. Kuukauden kehittymisajan jälkeen kuoriutunut toukka putoaa marjasta maahan, koteloituu noin viiden sentin syvyyteen ja talvehtii siellä, jotta se voi lähteä kärpäsenä lentoon jälleen seuraavana kesänä juhannuksen jälkeen. Jälkeensä tyrnikärpäsen toukat jättävät syödyn, ruskean marjan.

Tuho voi olla sadolle lähes täydellinen. Lasse Kurppa kertoo, että huonoimpina vuosina yhdestä tyrnipensaan oksasta saattoi löytyä vain kymmenen tervettä marjaa.

Lasse Kurpalla on lähes 30 vuoden kokemus tyrninviljelystä. Hän hoitaa laajaa tarhaansa yhdessä vaimonsa kanssa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tyrnikärpäsellä ei juuri ole luonnollisia vihollisia. Se iskee vain tyrniin, muut kasvit eivät ravinnoksi kelpaa.

– Yleinen ohje torjumiseen on, että puskat poikki, ja pari vuotta ilman marjoja, jolloin kierto katkeaa ja kärpänen häviää, Kurppa sanoo.

Marjojaan jälleenmyyvästä viljelijästä kolme marjatonta vuotta tuntui viimeiseltä mahdolliselta vaihtoehdolta.

Kurppa näyttää päiväkirjaa, johon hän on taltioinut tyrnikärpästen- ja toukkien määriä sekä munimisaikoja. Määrät kasvavat vuosi vuodelta.

– 2023 oli jo lähes hallitsematonta.

Ratkaiseva hetki koitti. Kurppa keksi asettaa muovipressun tyrnipensaiden alle niin, että tyrnikärpäsen toukan talvehtiminen estyy, ja se kuolee.

Päiväkirjamerkintöjensä avulla Kurppa pystyy ajoittamaan muovituksen niin, ettei muovia tarvitse pitää pensaiden juurilla kauemmin kuin on tarpeen. Kurpan kokemuksen mukaan toukat pudottautuvat elokuun alun ja syyskuun puolenvälin välillä, joten muovit ovat maassa puolitoista kuukautta.

– Kun toukka putoaa puusta, niin se rassukka jää tuohon muovin päälle, jolloin se kiertokulku katkeaa. Eihän tämä menetelmä aivan sataprosenttinen ole, mutta sanoisin että 90% toukista jää tuohon muoviin eikä pääse maahan, Kurppa kertoo.

Lasse Kurpan tyrnitarhan nurmi on muovin peitossa elokuun alusta syyskuun puoleenväliin, sillä muovipeite estää tyrnikärpästoukkien kaivautumisen maahan talvehtimaan. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Keksinnölle ei ole sen kummempaa syntytarinaa.

– Se vain tuli mieleen, sanoo Lasse Kurppa.

Vaimo Arja Kurppa naurahtaa vieressä miehensä olevan suunnittelija ammatiltaan.

– Se oli joko tai: lopettaa tai tehdä jotain. Luonteeni on vähän sellainen, etten helposti periksi anna. Tuntuihan se toivottamalta, kun luulin, että nyt taitaa viljely loppua, Lasse Kurppa toteaa.

Kurppa huomauttaa, että ensiksi oli kokeiltava, hyväksyykö tyrnipensas sen, että maa sen ympäriltä on muovin peitossa. Menetelmä osoittautui toimivaksi.

Myös kasvin huputus eli peittäminen verkolla olisi teoriassa mahdollista, mutta muita luonnonmukaisia keinoja ei Kurpan mukaan ole. Ulkomailla tyrnikärpäsen torjumiseen käytetään rajuja torjunta-aineita. Kurpan mukaan niitä joutuu väistämättä marjaankin.

– Muovimenetelmässä on se pointti, että tämä on luomua. Kyllähän itärajan takana taidetaan käyttää torjunta-aineita, mutta niitä marjoja en itse ostaisi.

– Ainoa, mikä kärpäsen leviämisen luontaisesti estäisi on, että tulisi sellainen kevät, että pakkanen tuhoaisi tyrnin kukkaset eikä tulisi yhtäkään marjaa, Kurppa pohtii.

Kurppa on tarkkaillut tyrnikärpäsen lentoaikaa keltaliima-ansojen avulla. Tyrnikärpäsen siivet ovat tunnistettavan raidalliset. Kuva: Lasse Kurppa
Muutama vuosi sitten toukat söivät merkittävän osan Lasse Kurpan tyrnisadosta. Kuva: Lasse Kurppa

Kurppa kuvailee kärpäsongelman olevan laaja ja vakava uhka tyrninviljelylle. Hän pohtii, ettei lähiseudulta löydy viljelijöitä, joiden kanssa puida tilannetta, mutta aiemmin vertaistukea on löytynyt.

– Minulla on sellainen kuva, että yksi perniöläinen viljelijä lopetti juuri tämän ongelman takia. Emme ole sillä tavalla läheisiä, mutta joskus kun soitin, hän sanoi kärpästilanteen olevan todella paha, Kurppa sanoo.

Lasse Kurppa on nyt tyytyväinen, ettei hän antanut periksi tyrnikärpäsille. Hän toivoo, että muovitusmekanismi voisi auttaa muitakin tyrnien ystäviä ja pohtii, että muutaman pihapensaan muovittaminen on varsin helppoa.

– Tyrnit ovat tärkeitä. Ne ovat Suomen terveellisimpiä marjoja, joten olisi sääli leikellä niitä vuosiksi pois, Kurppa sanoo.

Tulevaisuuteen Kurppa tiirailee luottavaisin mielin – niin kauan kuin eläkeläisen terveys viljelyn sallii. Tyrnien poimiminen metrien korkuisista pensaista ei ole aivan riskitöntä. Se on kaksin tehtäväksi myös hidasta.

Kun tyrnikärpäsen toukat pudottautuvat pensaasta, estää muovi niiden talvehtimissuunnitelmat. Kuva: Lasse Kurppa

Muovitusmekanismia olisi teoriassa mahdollista kehittääkin.

– Jos nyt lähtisin perustamaan uutta tyrnitarhaa, niin etsisin tasaisemman paikan niin, että muovi toimisi vielä paremmin. Voisi myös kokeilla, että miten mansikkakangas toimii – meneekö toukka siitä läpi ja voisiko kangas olla maassa koko vuoden, mutta se on kustannuskysymys, Kurppa avaa.

Taloudellisesti Kurpalla itsellään kävi tuuri. Hänellä oli muovia tallella ajoilta, jolloin hän viljeli varhaisperunaa.

– Sehän on todella kallista lähteä ostamaan UV-suojattua muovia, joka kestää auringonvaloa, hän toteaa.

Muutaman viikon päästä Kurpan on aika ottaa muovit pois, sillä viimeisetkin toukat ovat tipahtaneet syyskuun loppupuolella. Tämän vuoden sato on hyvä – sen näkee ja maistaakin.

Tyrnikärpäsen elinkierto

Tyrnikärpäset kuoriutuvat maasta Suomen oloissa kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa. Parittelun jälkeen tyrnikärpäsnaaras munii munanasettimen avulla munat tyrnin marjan sisään. Muninta tapahtuu marjan vaihtaessa väriä vihreästä keltaiseen.

Yksi naaras voi munia jopa 200 munaa, ja toisinaan yhdessä marjassa voi olla useampikin muna. Marjan hedelmäliha toimii toukan ravintona, joten jäljelle jää tyhjä kuori.

Toukan kehitysaika on 3-4 viikkoa, jonka jälkeen se pudottautuu pensaan juurelle talvehtimaan ja kuoriutuu seuraavana kesänä jälleen munimaan tyrnin marjoihin. Osa koteloituneista toukista ei kuoriudu seuraavana kesänä, vaan vasta kahden vuoden kuluttua. Tällä laji varmistaa olemassaoloaan, jos joku kesä onkin epäedullinen sen lisääntymiselle.

Tyrnipensas ei kärsi kärpäsen tuhoista muuten kuin menettämällä marjansa. Tyrnikärpäsellä ei ole muita isäntäkasveja kuin tyrni, joten sen leviäminen on kiinni tyrnin esiintymisestä.