- Oulun poliisi paljasti rikosvyyhdin, jossa heikossa asemassa olevat henkilöt joutuivat ihmiskaupan uhreiksi.
- Rikolliset käyttivät pakottavaa kontrollia, joka tarkoittaa henkisen väkivallan muotoa. Uhri tehdään riippuvaiseksi ja häneltä viedään itsemääräämisoikeus.
- Uhrien nimissä otettiin lainoja kymmenien tuhansien eurojen edestä. Yksi uhri velkaantui yli 100 000 eurolla.
Kesäkuussa 2024 Oulun poliisi löysi kajaanilaisen autotallin ikkunattomasta takahuoneesta runkopatjan lattialta. Huoneessa ei ollut saniteettitiloja.
Huoneessa oli pidetty asunnotonta miestä, joka oli pakotettu töihin kajaanilaiselle hevostallille. Lisäksi uhri oli alistettu mukaan rikolliseen toimintaan vastoin tahtoaan.
Löydöstä alkoi paljastua laaja rikosvyyhti, jossa lukuisten henkilöiden epäillään joutuneen ihmiskaupan uhreiksi eri puolilla Suomea. Uhrit ovat olleet pääsääntöisesti asunnottomia ja päihderiippuvaisia.
Kyseessä on uudenlaisen, edistyksellisen ihmiskaupparikollisuuden muoto, poliisi kuvailee. Sellaisen, jota ei ole aiemmin osattu Suomessa aina tunnistaa.
Kyse ei ole perinteisestä seksuaali- tai paritusrikoksesta saati työperäisestä ihmiskaupasta. Tapauksissa uhrit oli saatettu alisteiseen asemaan ja rikoksesta epäiltyjen valtaan niin sanotun pakottavan kontrollin avulla.
Yle kysyi asiantuntijoilta, mitä pakottava kontrolli käytännössä tarkoittaa.
Uusi toimintatapa rikollisille
Pakottava kontrolli on termi, jolla kuvataan henkisen väkivallan äärimmäistä muotoa.
Siinä uhri saadaan riippuvaiseksi tekijästä ja häneltä viedään itsemääräämisoikeus, kertoo oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman.
Keinoja on monia: puhelin ja maksuvälineet voidaan ottaa pois, uhri eristetään tutuista ihmisistä, häntä uhkaillaan tai pidetään alistettuna käyttämällä hyväksi esimerkiksi huumeriippuvuutta.
Pakottavaan kontrolliin ei välttämättä liity fyysistä väkivaltaa.
– Uhri voidaan saada kokemaan, että hän on siinä tahdostaan. Mutta vaihtoehtoja ei ehkä hirveästi ole.
Pakottava kontrolli itsessään ei ole uusi ilmiö, Korkman kertoo.
Siitä on puhuttu erityisesti lähisuhdeväkivallan yhteydessä paljon. Viranomaiset eivät kuitenkaan aina tunnista ilmiötä ihmiskaupparikoksissa.
Rikollisille pakottava kontrolli on uusi toimintatapa – tai ainakin rikollisessa toiminnassa aiempaa paremmin tunnistettu, Korkman sanoo.
Pakottavan kontrollin avulla rikolliset pyrkivät alistamaan uhrin ja hyötymään henkilöstä, henkilöllisyydestä ja identiteetistä mahdollisimman paljon.
Tällaista voi olla esimerkiksi taloudellisen hyödyn hakeminen alistetun henkilön kustannuksella.
Uhrin nimissä lainoja 100 000 euron edestä
Kun poliisi alkoi tutkia kajaanilaisella hevostallilla paljastunutta ihmiskauppaa, nousi esiin kaksi muuta tapausta, joissa uhri oli alistettu pakottavan kontrollin avulla.
Kajaanissa poliisi kohtasi miehen, joka ei muistanut mitään viime kuukausilta. Kävi ilmi, että uhrin nimissä oli haettu lainoja ja pankkikortteja yli 100 000 euron edestä.
Tapauksen tutkinnanjohtajan rikoskomisario Kimmo Tuulenkarin mukaan uhria on käytetty ikään kuin rikoksentekovälineenä.
Kolmatta paljastunutta tapausta on jo käsitelty oikeudessa. Syyttäjän mukaan syytetyt houkuttelivat Ruotsissa asuvan suomalaisnaisen Suomeen, jotta tämä pääsisi eroon huumeista.
Syytteiden mukaan syytetyt kuljettivat naisen Suomessa pankkiin, jossa tämän piti avata tili. Syytetyt ottivat naisen nimissä noin 60 000 euron lainan, joka jätettiin maksamatta.
Syyttäjän mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa henkilöitä syytetään ihmiskaupassa bulvaanien käyttämisestä rikosten tekemisessä.
Bulvaanilla tarkoitetaan välikättä, joka toimii omissa nimisissään, mutta peitellysti toisen lukuun.
Avaa kuvien katselu
Asunto, jossa yhtä ihmiskauppavyyhdin uhria majoitettiin. Rikollisryhmä toi päihdeongelmaisia ihmisiä Suomeen tehtailemaan petosrikoksia lukuunsa. Kuva: PoliisiPakottava kontrolli lakiin?
Tällä hetkellä pakottava kontrolli itsessään ei ole rikos. Sen käyttäminen voi kuitenkin täyttää esimerkiksi juuri ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistön.
Oikeusministeriön tilaamassa selvityksessä on ehdotettu, että pakottava kontrolli lisättäisiin rikoslakiin.
Oikeuspsykologian dosentti Korkman pitää ehdotusta järkevänä. Hän huomauttaa, että myös nykylain puitteissa pakottavasta kontrollista on mahdollista saada tuomio, mutta sen käytön osoittaminen on vaikeampaa.
– Jos voidaan näyttää toteen, että uhri on esimerkiksi uhkaamalla saatu ottamaan lainaa tai on otettu lainaa hänen nimissään hyväksikäyttötarkoituksessa, niin silloinhan meillä on jo tämä ihmiskaupan rikosnimike.
Pakottavan kontrollin tunnistaminen on kuitenkin haastavaa. Korkmanin mukaan pakottava kontrolli ei ole niin konkreettista kuin monet muut väkivallan muodot.
Samoilla linjoilla on myös rikoskomisario Tuulenkari. Hänen mukaansa poliisi tutkii asioita usein selvien rikosnimikkeiden kautta. Esimerkiksi petos tai näpistys on helppo tunnistaa.
– Mutta emme ehkä osaa tai kykene näkemään sen tapahtuneen taakse.
Tuulenkarin mukaan ihmiskaupparikollisuus on kehittynyt nopeasti viime vuosina.
Kuulustelujen kautta on vaikea saada kuvattua koko todellisuutta, Korkman sanoo. Hänen mukaansa poliisikuulusteluissa uhrilta saatetaan esimerkiksi kysyä, oliko tämä kahlittuna johonkin tai lukittuna tilaan.
– Jos et ollut kahlittuna, niin silloinhan olisit voinut lähteä. Kuulusteluissa uhrilta ei välttämättä kysytä lainkaan, mitä teit, jos halusit olla yhteydessä johonkin. Tai millaista uhrin elämä on ollut.