Venäjällä on laaja sukellusvenelaivasto, jota se hyödyntää vaikutusvaltansa maksimoimiseksi maailmalla. Näiden alusten liikkeiden seuraaminen on Natolle keskeinen strateginen tehtävä. Tässä kylmän sodan aikana opitut menetelmät ovat yhä tärkeitä. Asiasta kertoo Forces News.

Amerikkalaisen Boeingin P-8 Poseidon on elintärkeässä asemassa venäläisten vedenalaisten toimien valvonnassa. Konetta käyttävät Yhdysvallat, Iso-Britannia, Norja ja nykyään myös Saksa. Se soveltuu erinomaisesti sukellusveneen torjuntatehtäviin.

Koneesta voidaan pudottaa sonopoijuja, joissa vedessä kelluessaan on sekä pintaan ulottuva radiolähetin että vedenalaisia hydrofonisensoreita. Ne parantavat Naton vedenalaisen ympäristön tilannekuvaa eli UDA:ta (Undersea Domain Awareness).

Poseidon havaitsee, paikantaa ja seuraa sukellusveneitä ja lähettää keräämänsä tiedot edelleen satelliittiyhteyksien kautta.

Muun muassa Iso-Britannian käyttää lisäksi Merlin Mk2 -helikopteria, joka voi sekin laskea sonopoijuja.

Nato hyödyntää myös muita kuin ilmasta käsin tehtävää valvontaa. Yksi tällainen järjestelmä on SOSUS (Sound Surveillance System). Se on kiinteistä merenpohjan sonarjärjestelmistä koostuva valvontaverkko, joka kehitettiin alunperin Neuvostoliiton sukellusveneitä varten kylmän sodan aikana.

Nykyään käytössä on myös liikuteltavia järjestelmiä, kuten TAPS (Towed Array Patrol Ship). Se voidaan asentaa Naton käyttämiin sotalaivoihin. TAPS toimii siten, että aluksesta lasketaan veteen kaapeli, jonka varrella on tasaisin välein hydrofoneja. Useiden kilometrien mittainen kaapeli kuuntelee sukellusveneiden liikkeitä.