- Datakeskusten rakentaminen työllistää tuhansia suomalaisia. Keskuksia rakentaa noin 10 000 työntekijää, heistä yli puolet on Suomesta.
- Datakeskukset ovat ainoa varma kasvuala rakennusalalla. Ala menetti 25 000 työpaikkaa asuntorakentamisen romahdettua.
- Esimerkiksi Finérin veljesten maanrakennusyritys on kasvanut viisinkertaiseksi datakeskusten ansiosta.
Juuri valmistunut parkkipaikka datakeskustyömaan kupeessa hämmentää suuruudellaan. Finérin veljesten, Antin ja Villen, maanrakennusyritys on tehnyt lisäparkkialueet 500 autolle. Ne ja läheiset tuhat parkkipaikkaa on varattu datakeskuksen rakentajille.
– Datakeskusten rakentaminen on meille järkyttävän iso impakti – viimeiset pari vuotta on tehty lähinnä niitä, Antti Finér kertoo.
Finérien yritys on yksi todiste siitä, että datakeskusten rakentaminen työllistää suomalaisia.
– Meidän kaikki työntekijät ovat kotimaasta ja samoin meidän alihankkijat, Finérit kertovat.
Väite siitä, että datakeskusten rakentaminen ei työllistäisi Suomessa, ei enää pidä paikkaansa.
Videolla Antti Finér kertoo, miten datakeskusbuumi näkyy nyt.
Yli puolet rakentajista on Suomesta
Datakeskusten rakentaminen on siirtynyt yhä enemmän kotimaisten yritysten ja työntekijöiden käsiin.
Keskuksia rakentaa tällä hetkellä noin 10 000 työntekijää. Suomalaisten osuus heistä on puolet. Työnantajien järjestön arvion mukaan enemmänkin.
– Valtaosa on suomalaisia, arviolta 50–70 prosenttia, pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.
Vihmo työskentelee rakennusalan yritysten etuja ajavassa Rakennusteollisuus ry:ssä.
Työntekijöiden järjestön Rakennusliiton arvio suomalaisten osuudesta liikkuu 50 prosentissa. Eli vähintään viitisen tuhatta työntekijää olisi kotimaasta.
Finérin veljesten yrityksellä on tällä hetkellä noin 350 tekijää, aliurakoitsijat mukaan luettuina.
Avaa kuvien katselu
Finérin veljesten yritys rakentaa vielä muutaman lisäpaikan uuden parkkialueen reunaan datakeskuksen työntekijöille. Kuva: Esa Syväkuru / YleVeljesten yritys viisinkertaistui
Datakeskustyöt ovat olleet lottopotti Finérien yritykselle. Se on pullistunut datakeskusten rakentamisen myötä viisinkertaiseksi muutamassa vuodessa.
– Aikaisemmin meidän liikevaihto pyöri siinä 6–10 miljoonassa, nyt päättyvällä tilikaudella mentiin yli 40 miljoonan, Ville Finér kertoo.
Isän esimerkki innosti yrittäjäksi
Veljesten isä osasi tuskin kuvitella aikoinaan jälkipolveaan datakeskusboomin keskelle.
– Isä osti ensin yhden kaivurin meidän pihalle ja alkoi tehdä sillä urakkaa, Ville Finér kertoo.
Isän esimerkki innoitti veljekset alalle. Myöhemmin molemmilla veljeksillä oli omat maanrakennusyrityksensä.
Vuonna 2005 he yhdistivät yrityksensä ja tässä ollaan nyt.
Yrittämisen mallia antoi aikoinaan myös äiti. Hän pyöritti omaa tilitoimistoa.
Avaa kuvien katselu
Maanrakennusyritys on yleensä ensimmäisenä paikalla, kun työmaa alkaa. Se kaataa puut, tasoittaa maan ja rakentaa maanalaisen tekniikan. Kuva: Esa Syväkuru / YleTyön puute kääntyi tekijäpulaksi
Suomeen nousee tällä hetkellä 18 uutta isompaa datakeskusta. Tiedon on kerännyt Suomen datakeskusyhdistys. Keskuksia saattaa olla tulossa Suomeen jopa sata.
Finérin veljesten yritys urakoi yhdeksällä työmaalla.
Koronavuosien jälkeinen työnpuute on kääntynyt yllättäen toisenlaiseksi stressiksi.
– Alkaa olla jo pula osaavista tekijöistä, Ville Finér sanoo.
Veljesten yritys tekee töitä alihankkijana ulkomaalaisille pääurakoitsijoille. He saattavat tarvita muitakin palveluksia kuin maanrakennusta.
– Joskus on hankittu heille jäätelötkin yleisöpäivään, veljeksiä naurattaa.
Yrityksen hurjan nopea kasvu ei tunnu horjuttavan yrittäjäveljesten henkistä tasapainoa.
– Tätähän sitä yrittäjänä haluaa.
Ville Finér kertoo stressaavansa paljon mieluummin sitä, mistä löytää uusia työntekijöitä kuin sitä, mistä löytäisi uutta työtä.
Veli Antti on täsmälleen samaa mieltä.
Suomalaiset tulevat irlantilaisten rinnalle
Kouvolassa, Korian kaupunginosassa, levittäytyy suomalaisvetoinen datakeskustyömaa. Sitä rakennuttaa kiinteistökehitysyhtiö Hyperco.
Suomalainen rakennusyhtiö YIT vastaa työmaan pääurakasta.
Muutkin isot rakennusyhtiöt, kuten SRV, ovat päässeet käsiksi datakeskusten pääurakoihin.
Datakeskusbuumin alussa, yli 15 vuotta sitten, pääurakoitsijoina toimi usein irlantilaisia rakennusyhtiöitä.
Irlantiin on rakennettu paljon datakeskuksia ja samalla paikallisille yrityksille on kertynyt osaamista ja luottamussuhde keskusten rakennuttajiin, kuten Microsoftiin tai Googleen.
Nyt vastaavaa tapahtuu Suomessa.
Avaa kuvien katselu
Kaivinkone möyryää maanrakennuksen kimpussa, takana valmistuvat palvelinhallit Kouvolan Korialle. Kuva: Esa Syväkuru / YleDatakeskukset ainut varma kasvuala
Rakennusalan työtilanne pysyttelee yleisesti yhä edelleen heikkona.
– Datakeskukset ovat ainut varma kasvua tuova rakennuskohde yksityisellä sektorilla, Vihmo kertoo.
Julkinen rakentaminen on toinen työtä tuova lohko.
Rakennusyhtiö YIT:n pääkonttorilla Espoossa iloitaan datakeskuksista.
– Me tuplasimme strategiset kasvutavoitteemme infrasegmentissä ja rakentamisessa merkittäviltä osin datakeskusten rakentamisen takia, johtaja Aleksi Laine YIT:ltä kertoo.
Hän johtaa YIT:n infrarakentamisen osastoa. Datakeskusten lisäksi uutta puhtia tuo myös muu teollisuusrakentaminen, kuten erilaiset energialaitokset tai tuulipuistot.
Aleksi Laine arvioi videolla, että datakeskusten rakentaminen työllistäisi jopa kymmeniä tuhansia.
Datakeskusten tulo tuntuu ja näkyy myös muissa isoissa yhtiöissä. Rakennusyhtiö SRV kertoo tämän vuoden ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan, että se rakentaa kahta datakeskusta. Uusin sopimus Lahteen tulevan DayOne-keskuksen rakentamisesta nostaa yrityksen tilauskantaa peräti 35 prosenttia.
Rahaa liikkuu keskusten rakentamisessa 12 miljardin euron arvosta. Summa on peräisin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Datakeskusyhdistyksen yhteisestä selonteosta.
Avaa kuvien katselu
Kouvolan Korian työmaalla datakeskus nousee lähiseudun työntekijöiden voimin. Kuva: Esa Syväkuru / YleJoka kolmas työntekijä lähiseudulta
Kouvolan Korian työmaalla tekee töitään kuvauspäivänä noin 500 rakentajaa.
Heistä suurin osa tulee Suomesta.
– Meidän työmaalla Kouvolassa kotimaisuusaste on 80 prosenttia, Antti Laine sanoo YIT:n pääkonttorilla Espoossa.
Kuvaaminen Kouvolassa onnistuu sitä varten aidatulta pieneltä alueelta työmaan laidalla. Yrityssalaisuuksia varjellaan niin lujaa, että esimerkiksi hallin sisätiloihin ei ole menemistä.
Kuvausaidan toisella puolen tekee maanrakennustöitään lähiseudulta kotoisin olevan kolmikko.
Pääurakoitsija YIT pyrkii työllistämään kotimaisia rakentajia ja alihankkijoita sekä mahdollisimman paljon paikallisia.
Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja johtaja Sami-Pekka Kalliokoski on laskenut, että työmaan 500–600 työntekijästä on paikallisia noin joka kolmas.
– Ilman datakeskuksia meillä olisi nykyistä enemmän työttömiä, Kalliokoski sanoo.
Kalliokoski puhuu varoen työllisyysvaikutuksista, mutta hänen mukaansa pahin tilanne rakennusalalla on ohi.
– Työttömyyden huippu oli meillä loppuvuodesta 2024, mutta se on lähtenyt sulamaan datakeskusten myötä.
Kouvolaan nousee kaikkiaan kolme uutta datakeskusta.
Avaa kuvien katselu
Kouvolan Korian datakeskusta on arvosteltu siksi, että sen vuoralaiseksi on tulossa kiinalainen Tiktok. Kuva: Esa Syväkuru / YleDatakeskuksia myös vastustetaan
Datakeskukset ovat herättäneet kritiikkiä monesta syystä. Ulkomaisen työvoiman suuri osuus on vain yksi asia.
Suurin pelko koskee sähkön hinnan nousua. Keskukset kuluttavat rutkasti sähköä.
Tällä hetkellä Suomen sähköstä noin 2–3 prosenttia kuluu datakeskuksissa. Kulutus tietenkin kasvaa sitä mukaa, kun keskuksia valmistuu lisää.
Kouvolan Korian hanke on herättänyt vastustusta myös sen vuoksi, että keskuksen vuokralaiseksi on tulossa kiinalainen sosiaalisen median videoalusta Tiktok.
Myös muut datakeskusten käyttäjät ja rakennuttavat arveluttavat.
Julkisissa puheenvuoroissa on paheksuttu sitä, että suuri taloudellinen hyöty menee esimerkiksi amerikkalaisille yrityksille ja Suomi hyötyy liian vähän. Valmiit datakeskukset työllistävät suhteellisen pienen määrän vakituista työvoimaa.
Datakeskuksilla on myös ympäristövaikutuksensa. Yleistyvä tekoälyn käyttö lisää laskentatehon tarvetta eli tarvitaan yhä vain lisää palvelimia ja keskuksia. Se kasvattaa energian ja muiden luonnonvarojen kulutusta, mikä on ristiriidassa luonnonvarojen rajallisuuden kanssa.
Datakeskukset veivät suunnittelutoimiston Ruotsiin
Kasvuhuuma ulottuu myös suunnittelutoimistoihin. Kaikki mitä rakennetaan, täytyy suunnitella ensin.
Datakeskuksista on tullut esimerkiksi rakennusalan suunnittelu- ja konsultointitoimiston Granlundin suurin bisnes. Muutos on tapahtunut toimialajohtaja Jari Innasen mukaan kahdessa vuodessa.
– Sairaalarakentaminen oli pitkään meidän isoin segmentti, mutta datakeskukset ovat sitä nyt, Innanen kertoo.
Suunnittelutoimisto on jopa laajentunut Suomen rajojen ulkopuolelle datakeskukset edellä.
Yritys perusti tytäryhtiön Tukholmaan kuutisen vuotta sitten datakeskusten suunnittelua varten.
– Meillä on siellä samoja kansainvälisiä asiakkaita kuin täälläkin.
Jari Innanen kertoo videolla, keitä yritys tarvitsee datakeskustyöhön.
Yhtiössä työskentelee noin 300 korkeasti koulutettua asiantuntijaa datakeskusten kimpussa. Työhön tarvitaan arkkitehtejä, diplomi-insinöörejä, ammattikorkeakoulun insinöörejä, ympäristöosaajia ja tradenomeja.
Innasen mukaan datakeskusten tulo on suorastaan pelastanut rakennusalan ahdingosta.
Rakennukset nousevat nopeasti
Asuntoja on rakennettu viime vuosina hyvin vähän ja rakennusala menetti siitä syystä noin 25 000 työpaikkaa. Datakeskukset ovat tarjonneet uutta työtä nyt tuhansille.
– Meillä on jatkuva rekrytointi meneillään, palkataan lisää datakeskusten suunnittelijoita, toimialajohtaja Jari Innanen kertoo.
Datakeskuksia rakennetaan nopealla tempolla.
Monet yhtiöt kertovat, että ne työskentelevät ajoittain kolmessa vuorossa.
Satoja ja jopa tuhansia työntekijöitä kerrallaan työllistävä rakennusvaihe loppuu siis nopeasti.
Granlundin Innanen uskoo, että töitä riittää silti pitkään.
– Datakeskukset tehdään kampusmaisesti, rakennus kerrallaan ja työllisyysvaikutukset kestävät siksi pitkään ihan pelkästään rakentamisessa.
Johtaja pelkää vastustuksen voittavan
Toimialajohtaja Innanen on kuitenkin hieman huolissaan.
– Kunhan me ei vain sössittäisi tätä.
Sössimisellä hän tarkoittaa sitä, että datakeskukset rakennettaisiin jonnekin muualle kuin Suomeen vaikkapa yleisen vastustavan mielipiteen takia.
– Nythän me ollaan vasta buumin alussa, Innanen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Finérin veljesten yritys kasvaa tänä vuonna yhä edelleen. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Myös Antti ja Ville Finér arvelet oman yrityksensä kasvavan yhä edelleen. Kuluvan tilikauden aikana saattaa häämöttää jo kymmenkertainen kasvu aiempaan verrattuna.