Sinnikäs työ tuottaa tulosta: suomalaiset taiteilijat kiinnostavat maailmalla entistä enemmän. Suomalaista taidetta on loppuvuodesta huomattavan paljon esillä eri puolilla maailmaa.
Teoksia lainataan Suomesta ulkomaille, ja kokonaiset näyttelyt kiertävät muiden maiden museoissa.
Muumien lisäksi esillä on rakastettuja klassikkoteoksia sekä uutta kotimaista nykytaidetta.
– Suomalainen taide on kansainvälisesti hyvässä nousukiidossa, Framen toimitusjohtaja Juha Huuskonen toteaa.
Frame Contemporary Art Finland on asiantuntijaorganisaatio, joka edistää suomalaisen nykytaiteen asemaa sekä vientiä maailmalla.
– Parinkymmenen viime vuoden aikana suomalainen nykytaide on alkanut näkyä ulkomailla paljon aiempaa enemmän.
– Samalla taiteilijat tekevät maatamme tunnetuksi ja rakentavat Suomen mainetta kulttuurimaana, Huuskonen jatkaa.
Avaa kuvien katselu
Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvan Haavoittuneen enkelin (1903) voi nähdä Wienissä syyskuussa. Hugo Simbergin maalaus on vuodelta 1903. Kuva: Hannu Aaltonen / Kansallisgalleria
Ateneumin taidemuseon johtaja Anna-Maria von Bonsdorff on Juha Huuskosen kanssa samaa mieltä: suomalainen taide on noususuhdanteessa, jollaista ei ole aiemmin nähty.
– Suomalainen taide kiinnostaa maailmalla enemmän kuin koskaan, von Bonsdorff sanoo.
Ateneumin taidemuseo on ottanut aktiivisen roolin sen tunnettavuuden lisäämiseksi.
– Olemme tehneet paljon töitä, jotta suomalaisten taiteilijoiden teokset saavat näkyvyyttä ulkomailla. Se ei ole tullut sattumalta, hän muistuttaa.
Schjerfbeck The Metissä – historiallinen näyttely
Avaa kuvien katselu
Helene Schjerfbeck maalasi elämänsä aikana useita omakuvia. Tämä on vuodelta 1912. Näyttelyyn tulee myös taiteilijan asetelmia ja maisemia. Kuva: Hannu Aaltonen / Kansallisgalleria
Kuvataiteilija Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttely avautuu New Yorkin Metropolitan Museum of Artissa 5. päivä joulukuuta.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen taiteilija saa oman näyttelyn maailman arvostetuimpiin kuuluvassa museossa.
– Museomaailmassa ja kulttuurin näkökulmasta se on maailman ykkösmuseo. Siksikin Schjerfbeckin näyttely The Metissä on vuoden tärkein taidetapaus, Ateneumin museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff sanoo.
Näyttely esittelee Schjerfbeckin koko uran varhaisista töistä viimeisiin omakuviin. Yhteensä näyttelyssä on noin 60 teosta.
Avaa kuvien katselu
Toipilas (1888) on yksi taiteilija Helene Schjerfbeckin tunnetuimmista maalauksista. Myös se on mukana New Yorkin näyttelyssä. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni NurminenHalonen ja suomalainen luonto Pariisissa
Ateneumin taidemuseo lainaa vuosittain satoja teoksia eri näyttelyihin. Teoslainat ovat viime vuosina lisääntyneet.
Petit Palais -museo Pariisissa täyttyy marraskuussa suomalaisen taidemaalarin Pekka Halosen (1865-1933) teoksista. Näyttelyyn on kerätty maalauksia, joissa korostuu erityisesti taiteilijan vahva suhde luontoon.
– Tämä on juuri nyt ajankohtainen kysymys ranskalaisessa kulttuurissa ja josta he ovat kiinnostuneita, Anna-Maria von Bonsdorff sanoo.
Avaa kuvien katselu
Petit Palais -museon aiemmat pohjoismaisten taiteilijoiden näyttelyt ovat olleet suosittuja. Kuvassa Pekka Halosen maalaus Tomaatteja (1913). Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Anna-Maria von Bonsdorff sanoo, että tavallaan ympyrä sulkeutuu, sillä Halonen asui 1890-luvulla Pariisissa. Hän opiskeli taidetta muun muassa taidemaalari Paul Gauguinin (1848-1903) johdolla.
– Pekka Halonen oli tienraivaaja muille suomalaisille taiteilijoille. Hän olisi varmasti ollut iloinen, jos olisi tiennyt, että hänen näyttelynsä järjestetään juuri Pariisissa.
Gothic Modern seuraavaksi Itävallassa
Ateneumin taidemuseolle on tärkeää, että sen kokoamat näyttelyt lähtevät kiertämään Helsingistä myös muihin museoihin.
– Kaikki näyttelymme maailmalla ovat olleet isoissa ja merkittävissä museoissa. Lisäksi jokainen meiltä vietävä vanhemman taiteen näyttely on poikinut uusia näyttelyitä, von Bonsdorff toteaa.
Ateneumin Gothic Modern on nähty jo Oslossa, ja syksyllä suosittu näyttely jatkaa matkaansa Itävaltaan Albertina-museoon.
Avaa kuvien katselu
Wienissä sijaitseva Albertina-museo saa Kansallisgallerian kokoelmista lainaksi muun muassa Hugo Simbergin teoksen Halla (1895). Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Gothic Modern -näyttelyn teemoja ovat syntymä, kuolema, kärsimys ja seksuaalisuus.
Suomalaistaiteilijoista Albertinassa nähdään muun muassa Hugo Simbergin (1873-1917) ja Akseli Gallen-Kallelan (1865-1931) teoksia.
Avaa kuvien katselu
Näyttelyssä on muun muassa Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti (1897). Kuva: Finlands Nationalgalleri / Jouko KönönenMuumeilla riittää vientiä
Myös Muumit ja Tove Janssonin (1914-2001) taide kiinnostavat Suomen rajojen ulkopuolella. Parhaillaan muumikuviin voi törmätä Usassa ja Japanissa.
Brooklynin julkisessa kirjastossa New Yorkissa on laaja Muumi-näyttely. Hiljattain kohahdutti uutinen siitä, ettei kirjastoon haluttu Muumilaakson Haisulin kuvaa liian rasistisena.
Avaa kuvien katselu
Muumi-näyttely on avoinna Brooklynin kirjastossa syyskuun loppuun saakka. Kuva: Charles Roussel / Brooklyn Public Library © Moomin Characters ™
Helsingin taidemuseo HAMin kuraattori Heli Harni todisti japanilaisten Muumi-rakkautta näyttelyn avajaisissa Tokiossa heinäkuussa. Esillä on teoksia taidemuseon suositusta Paratiisi-näyttelystä.
– Taide tekee Suomea tunnetuksi maailmalla.
– Muumit kiinnostavat Japanissa vauvasta vaariin asti, ja näyttely on saanut paljon huomiota, Harni sanoo.
Avaa kuvien katselu
Japanissa suomalaiset Muumit nauttivat suurta suosiota. Siellä heillä on oma teemapuisto, kahviloita ja muumikauppoja. Kuva: Gutsy Animation / Yle
Muumien lisäksi Japanin näyttely tekee tunnetuksi kirjailija-kuvataiteilijan persoonaa. Esillä on lisäksi Tove Janssonin maalauksia ja henkilökohtaisia esineitä.
Näyttely lähtee Tokiosta kiertämään myös muihin japanilaiskaupunkeihin.
Myös suomalainen muotoilu kiinnostaa
Japanilaiset arvostavat muumeja, mutta myös muotoilua.
Tapio Wirkkalan (1915–1985) laaja yksityisnäyttely on nyt ensimmäistä kertaa esillä Japanissa. Retrospektiivi juhlistaa taiteilijan 110-vuotisjuhlavuotta.
Avaa kuvien katselu
Tapio Wirkkalan näyttely on toteutettu yhteistyössä EMMAn, Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön ja japanilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuvassa lasiteos Hiiden hirvi (1948). Kuva: Rauno Träskelin / Emma
Näyttely The Sculptor of Ultima Thule vieraili jo Tokiossa, nyt se on Itamissa ja sen jälkeen Gifun kaupungissa.
Tapio Wirkkala tunnetaan erityisesti lasi-, hopea- ja vaneriteoksistaan.
Esillä Japanissa on Wirkkalan tuotannosta noin 300 teoksen kattava kokoelma.
Suomalaisia Espanjan Satumaassa
Avaa kuvien katselu
Fuengirola ei ole vain hilpeää lomailua, vaan Joel Karppasen valokuvista välittyy myös ripaus melankoliaa ja yksinäisyyttä. Kuva: Joel Karppanen
Madridin kulttuuri-instituutissa Espanjassa voi käydä katsomassa valokuvataiteilija Joel Karppasen valokuvia suomalaisten suosimasta Fuengirolasta.
Karppanen on taltioinut Satumaa-valokuvasarjaan Espanjaan kylmyyttä paenneita suomalaisia.
Ja monista suomalaisten näyttelyistä vielä tämä: taiteilija Katja Tukiaisen taidetta ei tarvitse matkustaa katsomaan kauaksi. Tukiaisen näyttely Pink Girls on lyhyen laivamatkan päässä Poptaiteen museo PoCossa Tallinnassa.
Avaa kuvien katselu
Tukiaisen teokset saparopäistä ovat tyttöenergiaa kaikissa vaaleanpunaisen sävyissä. Näyttely on avoinna lokakuun loppuun saakka. Kuva: Katja TukiainenHartiavoimin taiteen puolesta
Framen toimitusjohtaja Juha Huuskosen mielestä suomalaiset nuoret taiteilijat lähtevät selvästi aiempaa rohkeammin maailmalle.
Hän poimii monien menestyjien joukosta vielä nykytaiteilija Eija-Liisa Ahtilan sekä Jenna Sutelan nimet. Heidän teoksensa kiertävät näyttelyissä maailmalla.
Avaa kuvien katselu
Jenna Sutelan taidetta on tänä vuonna esillä muun muassa Hollannissa, Italiassa ja Usassa. Kuvassa hänen teoksensa I Magma (2019). Kuva: Theresa Hahr
Juha Huuskonen muistuttaa, että näyttelyiden saaminen Suomen rajojen ulkopuolelle vaatii taiteilijoilta verkostoitumista ja monen tahon yhteisponnisteluja.
– On tehtävä hartiavoimin työtä, että kansainväliset kanavat aukeavat.
Suomalaista kulttuuria on jatkossakin pidettävä aktiivisesti esillä.
– On tärkeää, että pystymme uusiutumaan ja rakentamaan uutta, emmekä jää vain taiteen kultakauden muistoihin, Huuskonen summaa.