Alueista luopumisen taustalla on Metsähallituksen säästöt. Päätöksiin on vaikuttanut eniten alueiden käyntimäärät.
Avaa kuvien katselu
Lieksan Reposuo on yksi retkeilyalueista, josta Metsähallitus suunnittelee luopuvansa. Kuva on huhtikuulta 2020. Kuva: Heikki Räsänen / Metsähallitus
- Metsähallitus luopuu osasta retkikohteista säästöjen vuoksi. Pohjois-Karjalassa 10 ja Pohjois-Savossa 2 kohdetta etsii uutta ylläpitäjää.
- Metsähallitus on saanut uusia suojelualueita, mutta rahoitus ei ole kasvanut. Listalla ovat vähiten käytetyt kohteet.
- Kunnat voisivat ottaa kohteet vastuulleen.
- Muutokset näkyvät käytännössä vuonna 2028.
Osa Metsähallituksen retkikohteista etsii uutta ylläpitäjää myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Metsähallitus kertoi aikaisemmin tällä viikolla, että se suunnittelee luopuvansa osasta retkikohteista säästöpaineiden vuoksi. Pohjois-Karjalassa on kymmenen Metsähallituksen kohdetta, joiden toiminta voi loppua tai siirtyä toisen vastuulle. Pohjois-Savossa kohteita on kaksi.
Metsähallituksen luontopalveluiden asiakkuusjohtaja Elias Haapakorva kertoo, että keskeinen peruste kohteita valittaessa on ollut niiden käyntimäärät. Haapakorvan mukaan osa alueista on jäänyt vähemmälle käytölle, koska joistakin alueista tulee aina matkailijoiden keskuudessa suosituimpia.
– Tähän rahoitustilanteeseen nähden niitä on ehdottomasti liikaa, mutta on tärkeää, että meillä on kattava retkeilyverkosto.
Näistä kohteista Metsähallitus saattaa luopua Pohjois-Karjalassa
- Mujejärven luonnonsuojelualue
- Raesärkkä
- Reposuo
- Ruunaan luonnonsuojelualue
- Ukonsärkkä
- Pieni Ritojärvi
- Kolvananuuron luonnonsuojelualue
- Jouhtenisen luonnonsuojelualue
- Kermajärvi
- Petkeljärvi-Putkelanharju
Haapakorvan mukaan Metsähallituksen luontopalvelut joutuu vähentämään ylläpitämiään kohteitaan, koska se on saanut vastuulleen jatkuvasti uusia suojelualueita. Myös muuttunut lainsäädäntö on tuonut lisää hoidettavia tehtäviä. Työn määrä ei ole kuitenkaan nostanut perusrahoitusta.
– Tulevaisuudessa satsaamme kansallispuistoihin, valtion retkeilyalueisiin ja erämaa-alueisiin.
Näistä kohteista Metsähallitus saattaa luopua Pohjois-SavossaKunnat ja kaupungit voisivat ottaa vastuun retkeilyalueista
Haapakorva kertoo, että luontevin taho, joka voisi ottaa vastuulleen retkeilyalueen, on kunta tai kaupunki. Ne voivat puolestaan tehdä omia sopimuksia esimerkiksi yhdistyksien kanssa. Käytännössä ylläpitäjän vastuulla on huolehtia esimerkiksi paikan rakenteista ja asiakasturvallisuudesta.
Tällä hetkellä Suomessa on vajaa 20 Metsähallituksen entistä kohdetta, joiden ylläpidosta vastaa kunta. Niiden lisäksi Metsähallitus on käynyt vasta yksittäisiä neuvotteluita.
– Nyt tarkoitus on ollut tehdä näkyväksi, millaisista kohteista olemme luopumassa.
Metsähallituksen luontopalvelut on julkaissut kartalla hahmotelman siitä, millainen retkeilyverkosto Suomessa on vuodesta 2028 lähtien. Sieltä näkyvät ne kohteet, jotka säilyvät Metsähallituksen hoidossa, sekä ne, joiden tulevaisuutta ryhdytään selvittämään ensi syksynä.
Konkreettisesti muutokset näkyvät vuonna 2028. Jos retkeilyalueelle ei ole löytynyt uutta ylläpitäjää, jäävät alueen hyväkuntoiset retkeilyrakenteet paikalleen elinkaarensa loppuun saakka.
Luonto-Suomessa keskusteltiin huhtikuussa 2025 siitä, osaammeko käyttäytyä metsässä, kansallispuistoissa, poluilla tai taukopaikoilla.
