Meemitutkija näkee linnut helposti meemiytyvinä olentoina. Nyt englanninkielisen somen on valloittanut riekko ja sen erikoinen ääntely.
Riekon päkätys on kanalintujen parissa toimiville tuttu asia, mutta nyt ääntely on saanut miljoonayleisön awebo-meemin myötä. Video: Mikkal Morottaja ja Elina Ervasti / Yle
Awebo.
Tällä nimellä pohjoisen metsäkanaa riekkoa kutsutaan internetissä ja somessa.
Awebo tulee linnun tunnusomaisesta nakertavasta ääntelystä, ja linnun persoonallinen äpätys on sallinut sille kansainvälistä meemiarvoa. Parhaimmillaan awebo-videot keräävät jopa kymmeniä miljoonia katselukertoja.
Helsingin yliopiston Suomen kielen laitoksella meemejä tutkineen Elias Penttalan mukaan riekko on saanut englanninkielisessä internetissä nyt jo mytologisen aseman.
Päkätys kuulostaa espanjalta
Awebo kuulostaa espanjan arkikielen törkylausahdukselta a huevo. Sana huevo kääntyy kirjaimellisesti tarkoittamaan munaa, mutta sillä voidaan viitata myös kivekseen. Somepostausten kommenteissa riekkoa nimitetään ”epätodelliseksi” linnuksi ja Pokemon-videopelisarjan hahmoa muistuttavaksi olennoksi.
Meemejä kielitieteellisesti tutkinut Penttala arvelee, että suurin osa meemille altistuneesta yleisöstä ei asu alueilla, joissa riekkoa tavataan luonnossa. Sen vuoksi eläin näyttäytyy erikoisuutena muulle maailmalle.
Penttalan mukaan meemeissä yhdistyy usein kielellinen ja kuvallinen elementti, riekossa molemmat yhtäaikaa.
– Riekon tapauksessa mielenkiintoista on se, että molemmat tulevat linnusta itsestään, eikä kielellinen puoli ole ihmisen toimesta päälleliimattua, Penttala selittää.
Avaa kuvien katselu
Awebo lienee jo netissä tunnetumpi nimi riekolle kuin sen todellinen englanninkielinen nimi willow ptarmigan. Kuva: Kimmo Hiltunen / Yle
Linnun awebo-nimityksen logiikka somessa ei ole Penttalan mukaan historiallisesti poikkeavaa. Jotkin linnut ovat saaneet nimensä onomatopoeettisesti eli linnun ääntelyn mukaan. Suomessa esimerkiksi kuikka on nimetty näin.
Meemeihin kuuluu myös vahva intertekstuaalisuus eli viittaaminen muihin populaarikulttuurin teoksiin tai meemeihin. Meemejä voi tutkijan mukaan myös pitää nykyaikaisina myytteinä tai kansantaruina.
Awebo on hänen mukaansa jo nyt omalla tavallaan irtaantunut riekosta ja saanut oman mytologisen asemansa meemihahmona, Penttala pohtii.
– Videoissa riekko ilmestyy paikalle ja tekee tätä awebo-ääntä ikään kuin lausuen meemin. Silloin riekko rinnastuu ”mytologiseen” meemihahmoon tai vaikka johonkin Pokemoniin.
Penttalan mukaan tämä on awebon keskeisin meemi-ilmiö.
– Lintu tarinallistetaan osaksi meemejä, ja lopulta itse meemi irtoaa alkuperäisestä luonnonkappaleesta. Nettikommenteissa esimerkiksi metsoa on sanottu gootti-aweboksi, mikä vahvistaa tätä irtaantumista, hän kertoo.
Miksi juuri riekko on meemi?
Meemitutkija Penttala kertoo, että eläimet ylipäätään meemiytyvät sangen helposti.
Penttalan mukaan eläimet ovat meemeissä selkeästi oma kategoriansa, ja vanhimpia ja klassisimpia meemien aihepiirejä.
– Ehkä eläimissä on jotain inhimillistä, joka muistuttaa meitä itsestämme, vaikka ne ovatkin samanaikaisesti jotain muuta, Penttala pohtii.
Riekko on kadonnut metsistä
Vaikka netissä riekon meemi kantaa pitkälle, linnun geenit eivät ole saaneet samanlaista jatkuvuutta.
Riekko on kadonnut luonnosta monin paikoin.
Tunturi-Lapissa riekkokanta vaikuttaa pidemmällä aikavälillä jokseenkin vakaalta, mutta muun Suomen alueella menee heikosti.
Metsäalueiden riekkokanta on taantunut voimakkaasti 80-luvulta lähtien tähän päivään saakka, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Paasivaara kertoo.
– Syyt sille ovat elinympäristön ja ilmaston muutokset. Riekolle suotuisat suoalueet ovat vähentyneet roimasti ja voimakkaat sään vaihtelut vaikeuttavat riekon ravinnonsaantia ja selviytymistä, Paasivaara sanoo.
Paikoin kanta on tutkijan mukaan saattanut hieman elpyäkin, mutta laajassa kuvassa tunturialueen ulkopuolisella alueella riekolla on vaikeuksia.
Riekon kanta on muiltakin osin turbulentti, ja määrät vaihtelevat rajusti.
– Juuri tunturialueen riekkokanta voi heitellä jopa kymmenkertaisesti vuosien välillä, Paasivaara toteaa.