- Elisa soitti tiistaina viimeisen kaupallisen puhelun kuparilankaverkossa. Tämä lopettaa 140 vuotta vanhan puhelintekniikan.
- Suorassa lähetyksessä puhelun jälkeen teemme kierroksen Puhelinmuseossa, johon on vain harvoin mahdollista päästä.
- Elisa luopuu kupariverkosta kustannussäästöjen vuoksi. Uudet teknologiat ovat ympäristöystävällisempiä.
- Jotkut paikallisesti toimivat operaattorit ylläpitävät vielä omia kuparilankaverkkojaan.
Valtakunnallisessa kuparilankaverkossa soitettiin viimeinen kaupallinen puhelu tänään tiistaina, kun Elisan toimitusjohtaja Topi Manner nosti luurin Lontoosta ja soitti Helsingin Puhelinmuseoon, jossa puheluun vastasi Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki.
– Aika historiallisesta puhelusta on kyse, lomamatkalta Puhelinmuseoon soittanut Manner totesi.
Tämä puhelu lähestulkoon lopetti 140 vuotta vanhan puhelintekniikan käytön.
Yle näytti tämän viimeisen puhelun suorassa lähetyksessä. Paikalla olivat toimittaja Ulla Malminen ja kuvaaja Jorma Vihtonen.
Suorassa lähetyksessä puhelun jälkeen teimme kierroksen Puhelinmuseossa, johon on vain harvoin mahdollista päästä. Voit katsoa koko lähetyksen tästä:
Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki vastasi valtakunnallisessa kuparilankaverkossa viimeiseen kaupalliseen puheluun.
Kaupallinen lankapuhelu tarkoittaa kiinteässä, yleisessä puhelinverkossa tapahtuvaa puhelua yksityishenkilöiden tai yritysten liittymistä.
Purkutyöt kestävät vuosia
Elisa on viimeinen iso operaattori, joka on ylläpitänyt valtakunnallista kuparilankaverkkoa. Yhtiö luopui siitä kustannussäästöjen vuoksi. Lankapuhelinverkko on vuosikymmeniä vanha, ja uudet verkkoteknologiat ovat ympäristöystävällisempiä.
– Suomi on tässä suhteessa edelläkävijämaa. Muualla Euroopassa, esimerkiksi Saksassa, on vielä paljon kiinteitä puhelinliittymiä käytössä, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Martin Andersson.
Lankapuhelinten hiljennyttyä Elisa purkaa tuhansien kilometrien pituisen kuparilankaverkostonsa. Purkutyöt kestävät useita vuosia.
Lankapuhelinten määrä lähti rajuun laskuun jo 2000-luvun taitteessa, kun matkapuhelimet yleistyivät.
1990-luvun lopussa Suomessa oli vielä 2,85 miljoonaa liittymää kiinteässä puhelinverkossa.
Vuoden 2025 lopussa niitä oli enää 47 000. Niistä noin kolmannes oli kotitalouksien liittymiä.
Valtaosa näistä liittymistä lakkaa nyt, kun Elisa lopettaa palvelun. Kaksi muuta suurta operaattoria tekivät saman päätöksen jo aiemmin.
DNA sulki viimeisen puhelinkeskuksensa Lahdessa tammikuussa. Telia lopetti lankapuhelinverkkonsa jo vuonna 2019.
Pienillä operaattoreilla on vielä paikallisia kuparilankaverkkoja
Muutamia tuhansia lankapuhelinliittymiä jää vielä toimintaan paikallisten operaattoreiden kautta.
Esimerkiksi JNT:n kupariverkko toimii Pietarsaaressa, Luodossa, Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä, kertoo kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Stefan Skytte.
– Meillä on perinteinen kiinteä puhelinpalvelu, joka toimii sekä kupariverkossamme että kuituverkossamme. Kiinteän puhelinpalvelun tarjoamme Kokkolasta Vaasan seudulle, jos asiakkaalla on meidän kupari- tai kuituliittymämme.
Tosin myös JNT siirtää toimintansa muutaman vuoden kuluttua vanhasta kuparijohtoverkosta kokonaan valokuituverkkoon.
– Kuituverkon ylläpito on kuparijohtoverkkoa vastuullisempaa, koska se on energiatehokkaampi, Skytte sanoo.
Myös Ahvenanmaalla paikallisesti toimiva teleoperaattori Ålcom ylläpiti kuparijohtoista verkkoa lankapuhelinliittymille viimeisten yhtiöiden joukossa, kunnes lopetti sen viime vuoden lopussa.
Yhtiön kuparilankaverkossa on vielä pieni määrä ADSL-laajakaistaliittymiä, mutta ensi vuodenvaihteessa nekin irrotetaan siitä, kertoo toimitusjohtaja Tom Bengtsson.
Laitilan kaupungissa toimivalla LP Vahvavirralla on hieman alle viisisataa lankapuhelinliittymää. Niitä ylläpidetään niin kauan kuin osuuskunnan nykyiset asiakkaat haluavat.
– Siinä on yksi pieni poikkeus, että jos tulee iso myrskyvaurio, niin saattaa olla, että kyseistä linjaa ei ehkä korjata, kertoo toimitusjohtaja Pasi Mäki.
Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimivalla VSP:llä on enää joitakin satoja kuparijohtoverkkoon kytkettyjä lankapuhelinliittymiä.
– Vielä ei ole tehty päätöstä, milloin verkot suljetaan. Ensin pyritään löytämään korvaava ratkaisu mahdollisimman monelle, sanoo viestintäpäällikkö Liisa Saviluoto.
Lankapuhelimen voi liittää myös kuituverkkoon
Lankapuhelinpalvelujen päättyessä monet teleoperaattorit tarjoavat muita samankaltaisia palveluja niille, jotka haluavat vaihtoehtoisen laitteen matkapuhelimelle.
Kuituverkkoon on mahdollista liittää esimerkiksi VoIP-liittymä eli Voice over Internet Protocol -teknologiaa käyttävä yhteys.
Se mahdollistaa puhelut tietoliikenneverkon välityksellä, myös lankapuhelimen kaltaisella pöytäpuhelimella, jossa on paikka SIM-kortille.
Lankapuhelimen eli telefoonin historia
Suomen ensimmäinen puhelinlinja asennettiin Helsingissä vuonna 1877.
Suomalaiset omaksuivat nopeasti uuden innovaation, jota kutsuttiin ensin telefooniksi.
Turku oli ensimmäinen kaupunki, joka sai puhelinlaitoksen vuonna 1881. Seuraavana vuonna olivat vuorossa Helsinki, Viipuri ja Tampere.
Paikallisia puhelinyhtiöitä syntyi pian teollisuus-, satama- ja rautatiepaikkakunnille.
Puhelinverkot levisivät isoista kaupungeista myös maaseudulle 1900-luvun alussa.
Vuonna 1950 Suomessa oli jo seitsemän puhelinta sataa asukasta kohden.
1960-luvulla Suomi nousi Euroopan tilastoissa seitsemännelle sijalle puhelinliittymien määrässä.
Suurimmillaan lankapuhelinten määrä oli suomalaiskodeissa 1990-luvulla.
2 000-luvun taitteessa lankapuhelinten määrä lähti laskuun matkapuhelinten yleistyessä.
Vuonna 2026 viimeinen suuri kaupallinen operaattori sulkee kuparisen puhelinlankaverkkonsa.