Sähköyhteydet määrittävät maakauppojen hintoja paikoin jo enemmän kuin hehtaarit. Voimalinja ja sähköasema voivat jopa kymmenkertaistaa metsämaan arvon.
Avaa kuvien katselu
Datakeskuksille ja sähkövarastoille etsitään sijainteja voimalinjojen ja sähköasemien lähettyviltä. Kuva: Petteri Bülow / Yle
- Datakeskukset moninkertaistavat voimalinjojen lähellä olevien maiden arvoja.
- Google osti vuonna 2024 metsämaata yli 20 000 euron hehtaarihintaan Kajaanista ja Muhokselta. Tavallisen metsämaan hinta alueella oli noin 2 400 euroa.
- Sähkö ja sen saatavuus ratkaisevat hinnan, ei pinta-ala, sanoo Business Finlandin Jouni Salonen.
- Kunnat kilpailevat datakeskuksista. Nopeus ja tuuri voivat ratkaista investoinnin.
Voimalinjat eivät enää ole vain arvoton ja välttämätön paha maakaupoissa.
Sähkölinja ja -asema voivat moninkertaistaa maa-alueen arvon verrattuna tavanomaisiin metsä- ja peltomaakauppoihin.
Muutoksen syynä ovat sähkösyöpöt datakeskukset ja akkuvarastot, joita suunnitellaan ja rakennetaan Suomeen yhä kiihtyvällä tahdilla.
Business Finlandin datakeskusalan asiantuntija Jouni Salosen mukaan tämä näkyy selvästi maa-alueiden hinnoittelussa.
– Tulijoita on nyt paljon, ja myyjillä on valinnan varaa.
Hintakehitys ulottuu myös tyhjentyneisiin teollisuustiloihin.
– Hehtaarit ja neliöt eivät enää ratkaise hintaa, vaan sähkö ja sen saatavuus. Niillä on jo dominoiva merkitys hinnoittelussa, etenkin vanhoissa tehdasrakennuksissa, Salonen kertoo.
Avaa kuvien katselu
Kajaanin Renforsin rannassa entisiä UPM:n paperitehtaan tiloja on otettu datakeskusten ja supertietokoneiden käyttöön. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle
Datahankkeet ovat herättäneet henkiin vanhoja tehdas- ja yritysalueita muun muassa Kajaanissa ja Oulussa.
Kajaanin Renforsin ranta on jo kansainvälisesti tunnettu keskittymä etenkin supertietokoneidensa Lumin ja Roihun ansiosta.
Oulussa puolestaan Nokian entisiin tiloihin Ruskon yritysalueella suunnitellaan isoa datakeskittymää.
Datakeskus moninkertaistaa maan arvon
Datakeskuksille ja sähkövarastoille etsitään sijainteja voimalinjojen ja sähköasemien lähettyviltä. Tämä tarjoaa kunnille ja muille maanomistajille mahdollisuuden tavallista parempiin maakauppoihin.
Google teki syksyllä 2024 Kajaanissa ja Muhoksella yli 2 000 hehtaarin maakaupat.
Metsähallituksen myymä osuus maista oli noin 1 400 hehtaaria, jonka hinta oli 27 miljoonaa euroa. Hehtaarihinnaksi tulee lähes 20 000 euroa.
Datajätti osti maita myös muilta metsänomistajilta. Kauppalehden mukaan korkein metsämaan hehtaarihinta oli 25 000 euroa.
Se on kymmenkertainen summa verrattuna vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa muutoin tehtyihin metsäkauppoihin. Maanmittauslaitoksen mukaan yli kymmenen hehtaarin laajuisten metsäkiinteistöjen mediaanihinta oli alueella noin 2 400 euroa hehtaarilta.
Google-kaupan hintaa voi myös verrata Metsähallituksen viime vuonna Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa tekemään metsäkauppaan. Metsähallitus osti yli 1 200 hehtaaria talousmetsää vajaan 3 500 euron hehtaarihinnalla.
Täysin verrannollisia edellä mainitut luvut eivät ole, mutta ne antavat suuntaa suurista hintaeroista.
Avaa kuvien katselu
Pelkästään Google on ostanut yli 2 000 hehtaaria maata datakeskuksia varten Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Maakunnissa on vireillä myös useita muita isoja datakeskushankkeita. Kuva: Hanne Kinnunen / Yle, Mapcreator, Open street mapTuuri voi ratkaista datakeskuksen ja kunnan kohtalon
Kunnat kilpailevat hankkeista, ja se, kuka saa datakeskuksen itselleen, voi olla kiinni onnesta, kertoo Kuntaliiton maapolitiikan kehittämispäällikkö Laura Suurjärvi.
Sattumakin voi ratkaista datakeskuksen sijainnin
Kuntaliitolla on tiedossa tapauksia, joissa naapurikunnat ovat valmistelleet omia hankkeitaan saman voimalinjan varteen, ja nopeampi on vienyt saatavilla olevan Fingridin kantaverkkoyhteyden.
Suurjärven mukaan datakeskukset ja niihin liittyvät maakaupat ovat kunnille hyvin kannattavia.
– Datakeskuskaavoja on tulossa kunnissa todella paljon, eli kyllä niitä hankkeita halutaan.
Fingridistä kerrotaan, että sille on tullut satoja alustavia kyselyjä datakeskusten sähköverkkoon liittymisestä.
Kaikki suunnitelmat eivät toteudu, mutta etenkin Etelä-Suomi tarvitsee sähköä reilusti lisää.
Ongelmiakin on
Vaikka datakeskusbuumi tuo mahdollisuuksia, siihen liittyy myös ongelmia.
Yle nosti ennen juhannusta esille kiivaan kehitysvauhdin ja lukuisten hankkeiden esille tuomat turvallisuushuolet.
Kantaverkkoa on rakennettu Suomessa jo parin vuoden ajan noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Vielä vuonna 2021 Fingrid arvioi, että tämä vuosikymmen pärjättäisiin noin 200 miljoonan euron vuosi-investoinneilla.
Kiihtyvä tahti näkyy myös maakiistoina, kun pakkolunastukset ja uusien voimalinjojen reitit ovat kiristäneet maanomistajien tunteita.
Lunastuskorvauksia korotettiin vuosi sitten lunastuslain uudistuksessa.