Tässä sarjassa esittelemme pääkaupunkiseudun asuinalueita. Kerromme, mikä niissä on parasta asukkaiden mielestä.
Aurinko paistaa Pihlajamäen Kiillepuistossa. Annika Taina, 27, ja Ilari Saunamäki, 32, heittävät palloa kotinsa lähellä.
Ympäristö on vihreä. Vieressä on metsäpolkuja ja lampi, jossa ui sorsia.
– Tämä ei vaikuta pääkaupunkiseudun alueelta, Saunamäki sanoo.
Samalla tavalla puhuu myös moni muu Pihlajamäen asukas ja vieras.
Erityisesti alueen luonto ja yhteisöllinen tunnelma saavat kehuja.
Annika Taina ja Ilari Saunamäki heittelivät palloa puistossa. Elina Saarilahti-Guzman
Sorsat viettivät päivää Ankkalammella Vuolukivenpuistossa. Elina Saarilahti-Guzman
Luonto kotioven lähellä
Taina ja Saunamäki ovat asuneet Pihlajamäessä viisi ja puoli vuotta.
– Meidän piti muuttaa yhteen. Etsimme kämppiä, jotka ovat järkevän matkan päässä Kumpulan kampukselta. Opiskelemme siellä. Päädyimme tänne vuokralle, Annika Taina kertoo.
Nyt pariskunta muuttaa pois. He ovat ostaneet oman asunnon toiselta alueelta.
– Vähän harmittaa, varsinkin kun täällä on tämä vihreys. Ja täällä pääsee nopeasti metsän keskelle lenkkimaastoihin, Taina kertoo.
Luonto on yksi syy siihen, miksi monet viihtyvät Pihlajamäessä.
Myös alueen sijainti yllätti positiivisesti.
– Kun muutin tänne Töölöstä, pelkäsin, että muutanko syrjäiseen paikkaan. Mutta täältä pääsee helposti liikkumaan eri paikkoihin. Se oli positiivinen yllätys, Taina sanoo.
– Ja lähikaupat ovat vieressä. Se on myös ollut erittäin kätevää.
Annika Taina jää kaipaamaan Pihlajamäen vihreyttä. Elina Saarilahti-Guzman
Pihlajamäen taloja rakennettiin uudella tavalla
Pihlajamäki sijaitsee Koillis-Helsingissä. Alue tunnetaan 1960-luvun rakennuksista, kallioista ja metsistä. Asukkaita on noin 7 500.
Pihlajamäessä taloja rakennettiin uudella tavalla. Se oli yksi Suomen ensimmäisistä lähiöistä, joissa rakennusten osia tehtiin valmiiksi tehtaassa ja koottiin sitten paikan päällä.
Nykyään Pihlajamäki on suojeltu alue. Sen vanhoja rakennuksia ja ympäristöä halutaan säilyttää samanlaisina kuin ennen.
Myös osa Pihlajamäen vanhasta ostoskeskuksesta on suojeltu.
Pihlajamäki oli Suomen ensimmäisiä asuinalueita, jotka rakennettiin teollisesti. Elina Saarilahti-Guzman
Pihlajamäessä on asuintalojen vieressä myös vanhoja hiidenkirnuja. Hiidenkirnu on kalliossa oleva pyöreä kuoppa. Se on syntynyt jääkauden aikana. Elina Saarilahti-Guzman
”Ihmiset tykkäävät jutella”
Kesäpäivänä Pihlajamäki näyttää hyvin rauhalliselta. Vanhalla ostoskeskuksella ihmisiä näkyy kuitenkin enemmän.
Julius Brunfeld, 26, pysähtyy juttelemaan.
Brunfeld asuu Kontulassa, mutta työskentelee usein Pihlajamäen ruokakaupoissa.
– Tässä marketin alueella on enimmäkseen tosi rentoa. On paljon vanhempia ihmisiä. Aina, kun olen kassalla töissä, niin kyselen kaikilta, miten päivä on mennyt. Ihmiset ovat tosi iloisia ja tykkäävät jutella paljon, Brunfeld kertoo.
Työssä tulee joskus vastaan myös hankalia tilanteita.
– Varastamista tai ikäviä, ilkeiden sanojen käyttöä. Mutta sellaista voi tapahtua melkein missä vain. Tulen tänne ihan mielelläni, hän sanoo.
Myös Brunfeld kehuu yhteyksiä.
– Tykkään siitä, miten kätevästi tänne pääsee julkisilla joka paikasta, ja tosi monella eri tavalla.
Julius Brunfeld työskentelee monissa Pihlajamäen ruokakaupoissa. Lisäksi hän pelaa työkseen Pokémon-korttipelejä ympäri maailmaa. – Nyt olen kisatauolla. Elina Saarilahti-Guzman
”Olen nähnyt täällä kaiken”
Saga Leivonen, 27, Iris Kauppinen, 29, ja Maya Waitara, 26, nauttivat kesäpäivästä. He istuvat kallioilla ostoskeskuksen ja Pihlajamäen kirkon vieressä.
Kolmikko tutustui toisiinsa Pihlajamäessä jo nuorina. He viettivät paljon aikaa alueen nuorisotalolla.
Heillä on alueesta paljon hyvää sanottavaa.
Leivonen on asunut Pihlajamäessä koko elämänsä.
– Minulla on koira. Täällä on paljon vihreää ja polkuja, jossa voi käydä koiran kanssa, hän sanoo.
Myös Kauppinen on asunut alueella suurimman osan elämästään.
– Olen nähnyt täällä kaiken. Olen saanut täällä ystäviä. Osa on minua 20 vuotta vanhempia ja osa nuorempia. Kävin täällä koulut ja kaikki, Kauppinen sanoo.
Alue on hänelle hyvin tuttu.
– Voisin kävellä näitä kallioita silmät kiinni.
Saga Leivonen, Iris Kauppinen ja Maya Waitara pitävät Pihlajamäen luonnosta ja kallioista. Elina Saarilahti-Guzman
”Kaikki moikkaavat kadulla”
Kauppinen pitää erityisesti Pihlajamäen tunnelmasta.
– Rakastan sitä, että täällä on pienen kylän meininki. On paljon ystäviä ja tuttuja. Kaikki moikkaavat aina kadulla.
Myös luonto saa kiitosta.
– Täällä on niin paljon puita. Ja nämä vanhat kalliot ovat upeita. Täällä on kiva lähteä aamulla käymään vaikka kaupassa, kun voi vaan ihastella.
Kauppinen muutti pois Pihlajamäestä, mutta palasi myöhemmin takaisin.
– Täällä on muuttunut vain se, että ostari remontoitiin, hän kertoo.
Osa Pihlajamäen ostarista eli ostoskeskuksesta purettiin kesällä 2021. Monet vanhat liikkeet saivat väistyä tieltä.
Ostoskeskuksen vanhempi suojeltu osa kuitenkin säilyi.
Pihlajamäen pienoismallin takana näkyy nuorisotalo. Siellä Leivonen, Kauppinen, ja Waitara viettivät nuorena paljon aikaa. Mieleen on jäänyt erityisesti tyttöjen huone. Se on turvallinen tila, joka on vain tytöille. Elina Saarilahti-Guzman
Kirkko sai etiopialaiset omistajat
Alueella on tapahtunut myös muita muutoksia. Näistä muutoksista kolmikko pitää enemmän kuin ostoskeskuksen remontista.
Viereinen Pihlajamäen kirkko myytiin kesäkuussa. Sen omistaa nykyään Etiopian ortodoksinen kirkko.
– Suomessa on todella vähän etiopialaisia. Kuinka siistiä on, että he saivat tämän kirkon, Waitara sanoo.
Kauppinen nyökkää vieressä.
– Kun he tulevat sunnuntaisin tuolta kirkosta, heillä on niin upeat vaatteet. Värejä ja kaikkea, Kauppinen jatkaa.
Pihlajamäen kirkko myytiin kesäkuussa. Nyt sen omistaa Etiopian ortodoksinen kirkko. Elina Saarilahti-Guzman
”Täällä on yhteisöllisyyttä”
Waitara ei ole asunut Pihlajamäessä eikä hän enää käy Pihlajamäessä usein.
Silti alue tuntuu hänestä tutulta.
– Olen ollut täällä viimeksi ehkä kymmenen vuotta sitten. Silti samat ihmiset tulevat täällä vastaan ja moikkaavat.
Hän uskoo, että juuri se tekee Pihlajamäestä erityisen.
– Täällä on yhteisöllisyyttä. Tämä on pieni kylä.
Nykyään Pihlajamäki on suojeltu alue. Siksi vanhoja rakennuksia ja ympäristöä ei saa muuttaa tai purkaa vapaasti. Elina Saarilahti-Guzman
Tässä juttusarjassa olemme aikaisemmin kirjoittaneet näistä asuinalueista: