Metsien kohtalo jätettiin suunnitelman ulkopuolelle, koska siitä ei päästy yhteis­ymmärrykseen.

Sammaleen peittämät kivet koristavat tiheää metsää keväisessä luonnossa.

Avaa kuvien katselu

Boreaalista luonnonmetsää Evolla Hämeenlinnassa. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

  • Suomen ennallistamissuunnitelmasta puuttuvat boreaaliset luonnonmetsät erimielisyyksien takia.
  • Maa- ja metsätalousministeriö halusi vähentää ennallistettavia metsiä 65 prosenttia. Ympäristöministeriö ja ympäristökeskus vastustivat.
  • Boreaaliset luonnonmetsät ovat EU:ssa ensisijaisesti suojeltavia ja Suomella on niistä erityisvastuu.
  • Suomi jatkaa keskustelua metsien kohtalosta EU-komission kanssa.

Paljon vääntöä aiheuttaneet boreaaliset luonnonmetsät on jätetty Suomen ennallistamissuunnitelman ulkopuolelle.

Boreaalisten luonnonmetsien pinta-aloja ei ilmoiteta tänään lausunnoille lähteneessä ennallistamisuunnitelmassa lainkaan.

EU:n ennallistamisasetus tuli voimaan toissa vuonna, ja Suomi on siinä sitoutunut ennallistamaan eli palauttamaan luonnontilaan tai lähelle sitä useisiin luontotyyppeihin kuuluvia alueita, muun muassa merkittävän määrän boreaalisia luonnonmetsiä.

Käytännössä siis Suomella ei vielä ole näiden harvinaisten metsien ennallistamiseen liittyviä tavoitteita kuukausien valmistelutyön jälkeenkään.

Suunnitelma näiden metsien osalta jätettiin pois suunnitelmasta, koska siitä ei päästy yhteisymmärrykseen.

Kiista johtui siitä, että maa- ja metsätalousministeriö halusi muuttaa boreaalisten luonnonmetsien määritelmää, ettei niitä tarvitsisi ennallistaa niin paljon, kuten Yle aiemmin kertoi.

Ministeriö halusi vähentää ennallistettavien metsien alaa noin 65 prosenttia ja jättää niitä talouskäyttöön. Se tarkoittaa noin 78 000 hehtaaria luonnonmetsiä Suomessa.

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat vastustivat muutosta, koska se heikentäisi luonnon monimuotoisuutta.

Ympäristöjärjestöt ovat pitäneet mahdollista määritelmämuutosta ”Suomen luonnonsuojeluhistorian suurimpana vedätyksenä”.

Käytännössä tilanne tarkoittaa sitä, että Suomi jatkaa näiden metsien ennallistamiseen liittyvää keskustelua EU-komission kanssa.

Ennallistamissuunnitelman valmisteluhankkeen työryhmässä mukana ollut Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Aija Kukkala pitää tilannetta hyvänä, että ennallistamissuunnitelmaluonnos lähti lausunnoille.

– Valmistelussa on ollut eriäviä mielipiteitä, miten nämä metsät pitäisi määritellä. On hyvä, että linjataan sitten komission kanssa ja tutkittuun tietoon pohjaten, että minkälainen Suomen määritelmä on, Kukkala sanoo.

Boreaaliset luonnonmetsät on siis tarkoitus kyllä sisällyttää vielä Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnokseen ennen sen toimittamista komissiolle syksyllä. Nyt lausuntokierrokselle lähteneestä versiosta ne jätettiin kuitenkin erimielisyyksien takia pois.

Boreaaliset luonnonmetsät ovat ennallistamisasetuksessa merkittävässä roolissa. Boreaalinen luonnonmetsä kuuluu EU:ssa ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin.

Se tarkoittaa, että EU:lla, ei siis vain Suomella, on tästä luontotyypistä erityisvastuu.

Vihreä metsämaisema, jossa maassa lepää kaatuneita puita ja sammal peittää maaperää.

Avaa kuvien katselu

Luonnon ennallistaminen tarkoittaa luonnon tilan parantamista ja palauttamista luonnontilaan tai lähemmäksi sitä. Kuva: Benjamin Suomela / YleSoita ennallistetaan vähemmän kuin suunniteltiin

Ennallistettavien laaja-alaisten suoluontotyyppien pinta-aloja on vähennetty myös voimakkaasti ennallistamissuunnitelmassa.

Soiden osalta luonnon hyvää tilaa tavoitellaan vuoteen 2050 mennessä, mutta huomattavasti pienemmällä pinta-alalla kuin alun perin oli tarkoitus ja mikä olisi asetuksen tavoitteiden mukaista.

Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma määrittelee, miten Suomessa on tavoitteena toimeenpanna EU:n ennallistamisasetusta ja parantaa luonnon tilaa tulevina vuosina.

Luonnon ennallistaminen tarkoittaa luonnon tilan parantamista ja palauttamista luonnontilaan tai lähemmäksi sitä.

Lausuntoja ennallistamisasetuksen suunnitelmasta pyydetään 27.8. mennessä. Esitys olisi tarkoitus toimittaa komissiolle 1.9. mennessä, mutta aikataulussa ei kyetä pysymään, kerrotaan ympäristöministeriöstä.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen jenni.frilander@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.