Tällaisia kivitalon jäänteitä ei Turun keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolella ole tutkijan mukaan totuttu näkemään.
Avaa kuvien katselu
Koroisissa tehdyiltä kaivauksilta paljastui suuren kivitalon raunioita. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle, Tanja Ratilainen / Turun yliopisto
Turun Koroisista on löytynyt piispan keskiaikainen kivikartano.
Kartano löytyi kesäkuussa arkeologisilla kaivauksilla, joihin osallistui tutkijaryhmän lisäksi parikymmentä arkeologian harrastajaa Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta.
Muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla alueella oli aikoinaan Suomen ensimmäinen kirkon hallinnollinen keskus.
Kaivaukset järjestettiin kesäkuun alussa. Nyt saadut tutkimustulokset ylittivät odotukset kaikin tavoin, iloitsee kaivauksia johtanut Tanja Ratilainen. Video: Kimmo Gustafsson / Yle
Kaivauksissa tutkittiin alueelta 1970-luvun tutkimuksissa löytynyttä, kivitaloksi tulkittua rauniota, sekä etsittiin merkkejä rautakautisesta toiminnasta.
Tutkimuksissa löydettiin kookkaan kivitalon, mahdollisesti tiilirakennuksen raunio lattiatasoineen ja väliseinineen.
Rakennuksen laajuus jäi vielä selvittämättä, mutta kerroksia on ollut useita ja talo on ollut vähintään noin kymmenen metriä leveä.
– Tällaisia kivitalon jäänteitä ei Turun keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolella ole juurikaan tottunut näkemään, sanoo arkeologian yliopistonlehtori Janne Harjula Turun yliopiston tiedotteessa.
Rakennuksella on todennäköisesti ollut varakas omistaja. Siitä kielivät rakennuksen suuri koko, koristeelliset yksityiskohdat ja että rakennusta on todennäköisesti lämmitetty kaakeliuunilla.
Avaa kuvien katselu
Uunikaakelin kiinnityslista. Suomalaisista kaakeliuuneista väitelleen Kirsi Majantien mukaan kyse on renessanssikaakelista. Kuva: Tanja Ratilainen / Turun yliopisto
Tutkimusten perusteella näyttää alustavasti siltä, että kyseessä on uskonpuhdistuksen jälkeen hylätty piispan kivikartano, jonka raunioita käytettiin romanttisena huvimajana vielä 1600-luvun puolivälissä.
Rakennus vaikuttaa kärsineen Turussa yleisestä ongelmasta: savisen maaperän aiheuttamasta painumisesta.
– Rakennuksessa oli merkkejä tulipalosta, mutta käytöstä poisjäännin syy lienee maaperän aiheuttama vajoaminen, kertoo arkeologian professori Georg Haggrén.
Avaa kuvien katselu
Kaivauksilta löytyi kotimaisesta kalkkikivestä muotoiltu koristeellinen osa. Kuva: Tanja Ratilainen / Turun yliopisto
Kaivausalueet on täytetty ja ennallistettu tutkimusten jälkeen.
Tutkimuksia jatketaan vuosina 2027 ja 2028 järjestettävillä keskiajan arkeologian kenttätyökursseilla. Silloin tavoitteena on selvittää kivirakennuksen koko laajuus sekä tarkentaa sen ajoitusta ja käyttöä.
Nyt tutkituilta alueilta ei löytynyt merkkejä rautakautisesta asutuksesta tai muusta toiminnasta.