Haminan-Kotkan satamaan lannoitejunia on tullut tähän asti joka viikko. Koko Suomen tuonnista lannoitteiden osuus on pieni.
Avaa kuvien katselu
Haminan-Kotkan satama menettää reilun viidenneksen liikenteestään Venäjän uusien tullimaksujen seurauksena. Kuvituskuva Kotkan Mussalon satamasta. Kuva: Juulia Tillaeus / Yle
- Venäjä kahdeksankertaisti rautatiekuljetusten tullimaksut, eikä lannoitteiden tuonti ei ole enää kannattavaa.
- Lannoitekuljetusten päättyminen on iso tappio Haminan-Kotkan satamalle. Viime vuonna satamassa liikkui kolme miljoonaa tonnia lannoitteita.
- Satama etsii säästökohteita. Säästäminen on vaikeaa, koska monet kulut ovat välttämättömiä, sanoo toimitusjohtaja Eija Rossi.
Haminan–Kotkan satama alkaa tutkia kulujaan ja pohtia mahdollisia säästökohteita.
Syynä on Venäjältä Suomeen junalla ajettujen lannoitekuljetusten päättyminen, joka leikkaa satamayhtiön arvion mukaan liikevaihtoa.
Satamayhtiön isoja kulueriä ovat maavuokrat Haminan ja Kotkan kaupungeille ja infran kunnossapito. Yhtä yksittäistä säästökeinoa ei ole.
– Tämä on hankalaa. Meillä on tosi paljon kustannuksia, joita emme voi noin vain jättää pois, sanoo toimitusjohtaja Eija Rossi.
Hänen mukaansa satamayhtiö tarkastelee myös henkilöstökuluja. Hän muistuttaa, että yhtiössä on jo varsin vähän työntekijöitä, 60 henkilöä.
– Kaikkia kuluja tarkastellaan, mutta yhtä yksittäistä helppoa asiaa ei ole, Rossi toteaa.
Säännöllisten lannoitelastien loppuminen on harmi, kertoo satamayhtiön toimitusjohtaja Eija Rossi. Video: Kalle Purhonen / Yle.
Keskiviikkona Venäjä kahdeksankertaisti Suomeen tulevien rautatiekuljetusten tullimaksut. Tämän jälkeen Suomeen tuotavia mineraalilannoitteita varastoiva ja laivaava Fertilog-konserni kertoi, että lannoitteiden tuonti ei enää kannata.
Fertilog on tuonut lannoitteita Venäjältä Kotkan Mussalon satamaan rautateitä pitkin. Fertilogin lisäksi satamaan toimittaa lannoitteita myös satamaoperaattori Rauanheimo.
Lannoitejunia joka viikko
Lannoitteet ovat olleet iso osa sataman vuotuista tavaran tuontia ja vientiä edelleen ulkomaille. Lannoitekuljetusten loppuminen on satamayhtiölle iso tappio.
– Täysiä junalasteja on tullut viikoittain Kotkaan. Sataman alueella lannoitevaunuja on liikuteltu päivittäin, sanoo satamayhtiön toimitusjohtaja Eija Rossi.
Satamayhtiön tulot koostuvat käytännössä satamassa vierailevien laivojen ja satamassa varastoitavan tavaran määrästä ja laadusta.
Vuonna 2025 satamassa liikkui lähes kolme miljoonaa tonnia lannoitteita. Koko vuoden liikennemäärästä lannoitteiden osuus oli 23 prosenttia.
Kotkasta jauhemaista lannoitetta on lähtenyt viikoittain laivoilla kohti Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa. Kotkaan tuotuja lannoitteita ei ole päätynyt lainkaan kotimaan viljelyksille.
Lannoitteilla pieni osuus kokonaistuonnissa
Koko Suomen tuonnin mittakaavassa lannoitteiden osuus on pieni. Tullin tilastojen mukaan kaikkien Venäjältä tuotavien tuotteiden osuus koko ulkomaantuonnista on vain noin yksi prosentti.
Venäjän tuonnista ylivoimaisesti suurin osa on nikkelikiveä, jota tuodaan jalostettavaksi Suomeen. Nikkelikiveä tuotiin kuluvan vuoden tammi-huhtikuun aikana yli 236 miljoonan euron arvosta. Summa on yli viisinkertainen verrattuna lannoitteiden tuonnin arvoon.
Myös määrissä lannoitteet jäävät kauas nikkelikiven taakse.
Avaa kuvien katselu
Säiliövaunuja Vainikkalan ratapihalla lokakuussa 2024. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
Tuontitilastoissa eivät ole mukana Hamina-Kotkan satamaan tulleet lannoitteet, koska ne eivät ole jääneet Suomeen vaan jatkaneet matkaansa ulkomaille.
Lannoitekuljetukset eivät ole olleet EU:n pakotteiden kohteena, koska niitä on pidetty tärkeinä maailman ruokaturvalle. Lannoitteita on tullut Suomeen rautateitse Tohmajärven Niiralan sekä Lappeenrannan Vainikkalan kautta.