Syyttäjä vaatii kolmelle miehelle tuomiota liittyen väitettyihin epäkohtiin Kuusamon Suurpetokeskuksessa. Syytetyt kiistävät syyttäjän väitteet liki kokonaan.
Syyttäjä vaatii koko kansan karhumiehenä tunnetulle Sulo Karjalaiselle vähintään 10 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta ja vähintään 60 päiväsakon sakkorangaistusta törkeästä eläinsuojelurikoksesta.
Syyttäjän mukaan Karjalainen on kohdellut eläimiä Kuusamon Suurpetokeskuksessa ja muualla erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Syyttäjä katsoo, että Karjalainen on muun muassa aiheuttanut ilvekselle kärsimystä yrittäessään epäonnistuneesti lopettaa sen kirveellä.
Karhunpentua Karjalainen on syyttäjän mukaan pitänyt omakotitalonsa pannuhuoneen yhteydessä kuumassa tilassa ja niin pienessä häkissä, että eläin ei ole mahtunut edes seisomaan kunnolla.
Lisäksi syytteessä luetellaan pitkä liuta muita väitteitä karhujen, ilvesten ja koirasusien olosuhteista ja hoidosta Kuusamon Suurpetokeskuksen toiminnan yhteydessä vuosina 2017–2022.
Sulo Karjalainen kiistää syytteet.
Oikeudenkäynti Oulun käräjäoikeudessa alkoi maanantaina. Karjalainen ei osallistunut terveydellisist ä syistä istuntoon henkilökohtaisesti.
Nakkeja ja pullaa
Sulo Karjalainen ei terveydellisistä syistä osallistunut henkilökohtaisesti oikeudenkäyntiin. Arkistokuva vuodelta 2014. Hannu Huttu
Syyttäjä vaatii myös Suurpetokeskuksen toimitusjohtajalle Pasi Jäntille ja keskuksen sopimuseläinlääkärinä toimineelle henkilölle rangaistusta törkeästä eläinsuojelurikoksesta.
Heidän osaltaan rangaistusvaatimus on vähintään 6 kuukautta ehdollista vankeutta ja vähintään 40 päiväsakkoa.
Syyttäjän mukaan Karjalainen, Jäntti ja eläinlääkäri ovat yhdessä vastuussa siitä, että eläimet ovat kärsineet.
Syyttäjän mukaan esimerkiksi monien eläinten hampaat ovat olleet heikossa kunnossa. Eläimiä on myös syyttäjän mukaan pidetty niille sopimattomissa ja jopa vaarallisissa häkeissä. Niille on syötetty sopimatonta ravintoa, kuten nakkeja, pullaa ja makeisia.
Myös Jäntti ja eläinlääkäri kiistävät syyllistyneensä rikokseen.
Syytetyt katsovat, että syyttäjän väitteet eläinten hyvinvoinnista, hoidosta ja olosuhteista eivät suurelta osin vastaa todellisuutta ja että ne perustuvat monin paikoin valvontaviranomaisen perusteettomiin oletuksiin.
Esimerkiksi ravinnon osalta syytetyt sanovat syyttäjän väitteiden olevan vääriä.
Niiltäkään osin, kuin syytetyt katsovat syyttäjän väitteet tapahtumista tai olosuhteista oikeiksi, he eivät katso syyllistyneensä rikoksiin – eivätkä näin ollen etenkään törkeisiin rikoksiin.
Jo aiemmin
Kuusamon Suurpetokeskuksen toimitusjohtaja Pasi Jäntti kiistää syyllistyneensä rikokseen. Jussi Korhonen
Syytteen taustalla ovat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) kirjaamat havainnot ja johtopäätökset, joiden perusteella Kuusamon Suurpetokeskuksen eläintarhalupa peruttiin syyskuussa 2022.
Asia eteni Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen. Hallinto-oikeuden mukaan keskus oli rikkonut eläinsuojeluvaatimuksia, mutta ei niin vakavasti kuin avi oli esittänyt.
Hallinto-oikeus totesi, että olennaisia epäkohtia ei ollut edeltävinä vuosina ollut esimerkiksi eläinten väitetyssä lisääntymisessä lähisukulaisten kesken.
Sama väite on mukana myös nyt käytävässä oikeudenkäynnissä.
Syyttäjä: Jätti pennun syötäväksi
Syytettyjen mukaan Suurpetokeskuksessa on tapahtunut vahinkoastuminen, jossa karhusisarukset saivat pennun. Vahinkoastumisia tapahtuu heidän mukaansa myös luonnossa, eikä kyseessä ole rikos.
Etenkään tahallisuutta tai lähisukulaisten parittamista toisilleen ei ole syytettyjen mukaan tapahtunut.
Syyttäjän mukaan myös emokarhu sai poikansa kanssa pennun vuonna 2022.
– Kyseiseen pentuun liittyen Sulo Karjalainen neuvoi eläintarhan henkilökuntaa jättämään pennun pesään, jotta Tara syö pennun, ja hän kielsi eläintarhan työntekijöitä puhumasta asiasta, syyttäjä väittää.
Pesä ja hampaat
Avi havaitsi tarkastuskäynneillään vuonna 2022 puutteita eläinten terveydessä. Nätti-karhun yläetuhampaat olivat kesäkuussa tehdyllä käynnillä voimakkaasti kuluneet. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Syytetyt myöntävät, että Aina-nimistä karhunpentua on pidetty syyttäjän väittämän mukaisesti Karjalaisen kotona pienessä häkissä pannuhuoneen yhteydessä.
Syytetyt katsovat, että kyse oli kuitenkin pennun edusta. Sille oli järjestetty luonnossa esiintyvää karhunpesää muistuttava paikka, jossa karhu oli syytettyjen mukaan ollut vapaaehtoisesti ja tuntenut olonsa turvalliseksi.
Syytettyjen mukaan eläimillä todetut hammasvammat ovat olleet eläinten ikään nähden normaaleja. He vetoavat eläimille tehtyihin hammastarkastuksiin ja asiaan liittyvään tutkimustietoon.
Toimitusjohtaja Jäntin ja eläinlääkärin avustaja kertoi käräjäoikeudessa, että lähtökohtaisesti hampaat ovat karhulle työväline ja kuluvat iän myötä. Hän sanoi, että petoeläinten hampaat korjaantuvat itsestään eli toisin sanoen luonto hoitaa niin, että karhut välttyvät kivulta.
Avustaja kertoi, että avin hoitovaatimusten vuoksi eläinten hampaita on hoidettu Kuusamon Suurpetokeskuksessa “poikkeuksellisen loistavasti”. Hänen mukaansa eläimiltä on jopa poistettu hammaskiveä.
– Hammastarkastuksia, juurihoitoa tai hampaanpoistoa ei ole tarjolla luonnonvaraisille karhuille, Sulo Karjalaisen kirjallisessa ennakkovastauksessa todetaan.
Koira vai ei?
Toimitusjohtaja Pasi Jäntti ja sopimuseläinlääkäri osallistuivat oikeudenkäyntiin henkilökohtaisesti. Vasemmalla taustalla aluesyyttäjä Kimmo Vakkala, jonka väitteitä syytetyt eivät allekirjoita. Jussi Korhonen
Syyttäjän mukaan yhtä koirasutta on pidetty Sulo Karjalaisen asuinrakennuksen pihalla häkissä, josta se on päässyt karkaamaan.
Koirasusi on vieraslaji, jonka pääsy luontoon on estettävä.
Syytettyjen mukaan Pirre-niminen eläin on koira, ei koirasusi. Syyttäjä ei ole asiasta vakuuttunut.
– Eläintarhan edustajien toimesta kyseisen koirasuden alkuperästä on kerrottu valvovalle viranomaiselle useita eri versiota ja lopulta sen on väitetty olevan tavallinen kesykoira, syyttäjä sanoo.
Sulo Karjalaisen asuinrakennuksen luota oli löydetty myös pakastekontti, joka syyttäjän mukaan oli salattu. Kontista oli löydetty kahden ilveksen ruhot.
Toisella niistä oli kalloon levinnyt hammasvamma, jonka seurauksena eläimen aivot olivat jääneet vaille suojaa. Karjalainen väittää, että hän on saanut ruhon jo 90-luvun alussa valmiiksi kuolleena.
Toinen ilveksen ruho kuului eläinlääkärin lopettamalle ilvekselle.
Lisäksi syytettyjen mielestä pakastekontti ei ollut salattu ja se oli Sulo Karjalaisen henkilökohtaista omaisuutta.
Oulun käräjäoikeus antaa asiassa tuomion myöhemmin.
Avi havaitsi tarkastuskäynnillään, että Aina-karhunpentua pidettiin pienessä häkissä Sulo Karjalaisen pannuhuoneen yhteydessä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto