- Velalliset hakevat rahaa takaisin nostamalla takaisinsaantikanteita vuosia vanhoista velkomustuomioista.
- Miljoonia yksipuolisia tuomioita ei ole annettu tiedoksi. Siksi takaisinsaannin 30 päivän määräaika ei ole alkanut.
- Perintäyhtiöt lähettävät nyt tuhansia vanhoja tuomioita tiedoksi, jotta ne tulisivat lainvoimaisiksi eikä takaisinsaanti olisi mahdollinen.
- Kanteet ja tiedoksiannot ruuhkauttavat käräjäoikeuksia entisestään. Huippua ei ole vielä nähty.
Joonas Korhonen sai viime vuonna perintäyhtiöltä takaisin 6000 euroa käräjäoikeuden päätöksellä.
Käräjäoikeus kumosi vuosia aiemmin määrätyn yksipuolisen velkomustuomion. Korhosen mukaan muun muassa luoton korko oli kohtuuton, ja perintäyhtiö myönsi Korhosen kanteen oikeaksi.
Tapaus ei ole ainutlaatuinen.
Kyse on niin sanotusta takaisinsaantikanteesta. Niiden määrä on noussut viime vuosina niin paljon, että käräjäoikeudet ovat ruuhkautuneet entisestään.
Kanteita ovat nostaneet erityisesti velalliset. Heistä moni on saanut Korhosen tapaan rahaa takaisin velkojiltaan esimerkiksi liian korkeiden kulujen tai korkojen takia.
Takaisinsaantikanne on laissa vastaajan, eli tässä tapauksessa velallisen suojelemiseksi. Takaisinsaanti tarkoittaa, että vastaaja vie yksipuolisen tuomion uudelleen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Alkuperäinen velkomustuomio on voitu antaa yksipuolisena, mikäli vastaaja ei ole vastannut haasteeseen. Tuomio annetaan tässä tapauksessa velkojan vaatimuksen mukaisesti.
Avaa kuvien katselu
Joonas Korhonen kertoo ulosoton loppuneen tämän vuoden alussa. Kuva: Silja Viitala / YleHaastemies antoi vinkin
Korhonen sai tietää mahdollisuudesta käydessään käräjäoikeudessa.
– Pari vuotta sitten haastemies soitti ja pyysi käymään. Hän antoi minulle yksipuolisen tuomion tiedoksi. Samalla hän suositteli, että otan mahdollisimman pian yhteyttä lakitoimistoon, Korhonen kertoo.
Korhonen teki työtä käskettyä. Hän vei nipun vanhoja yksipuolisia tuomioita lakiasiaintoimistoon.
Takaisinsaantikanne on nostettava 30 vuorokaudessa siitä, kun vastaaja on saanut tuomion tiedoksi. Korhosen vanhoja tuomioita ei kuitenkaan ollut toimitettu todisteellisesti tiedoksi, joten määräaika ei ollut alkanut.
Takaisinsaantikannetta varten valikoitui yksipuolinen tuomio, joka oli annettu jo vuonna 2018.
Korhonen haki takaisinsaantia huhtikuussa 2025, ja elokuussa käräjäoikeus kumosi vanhan yksipuolisen tuomion.
Ylen MOT on nähnyt sekä käräjäoikeuden että ulosottolaitoksen päätökset asiassa.
Palautetusta summasta kolmasosa meni juristille, joten Korhonen itse nettosi takaisinsaannista noin 4000 euroa.
Avaa kuvien katselu
Elämä tuntuu nyt vapaammalta, Korhonen sanoo. Kuva: Silja Viitala / Yle
Korhonen sanoo saaneensa noin 30 yksipuolista velkomustuomiota vuosien varrella. Tarkkaa määrää on jälkikäteen vaikea muistaa.
– Kun olet jo niin veloissasi ja tulee joku tällainen lasku, niin se menee pinkan jatkoksi. Tilanne on niin toivoton, hän sanoo.
Korhonen kertoo maksaneensa tämän vuoden tammikuussa viimeiset velkansa, eikä hän ole enää ulosoton asiakas.
– Elämä tuntuu vapaammalta. Voin tehdä asioita ilman pelkoa, että joudun olemaan loppukuun syömättä, Korhonen sanoo.
Miljoonia tuomioita ei ole annettu tiedoksi
Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpulan mukaan valtaosa takaisinsaantikanteista on menestynyt osittain tai kokonaan. Se houkuttelee yhä useampia velallisia nostamaan takaisinsaantikanteita.
– Kaikki merkit viittaavat siihen, että huippua ei ole vielä nähty, sanoo Kumpula.
Avaa kuvien katselu
Pasi Kumpula kertoo, että on miljoonia yksipuolisia tuomioita, joita ei ole annettu velalliselle tiedoksi. Kuva: Silja Viitala / Yle
Lainsäätäjän tarkoitus ei ole ollut, että takaisinsaantikanteita nostettaisiin vuosia vanhoista tuomioista. Laki säädettiin 1990-luvulla ja maailma on sen jälkeen muuttunut.
Silloin käytäntö oli, että velallinen sai tuomion tiedoksi ja määräaika alkoi, kun ulosottomies tuli paikalle toimittamaan ulosmittausta.
– Näinhän ei enää pitkään aikaan ole toimittu ulosotossa. Tämä on johtanut siihen, että meillä on nyt miljoonia yksipuolisia tuomioita, joita ei ole annettu tiedoksi, Kumpula kertoo.
Keskeiset termit selitettyinä
Yksipuolinen tuomio annetaan riita-asiassa jos vastaaja, tässä tapauksessa velallinen, ei vastaa käräjäoikeuden lähettämään haasteeseen. Silloin asian valmistelu lopetetaan ja tuomio annetaan kanteen mukaisesti, eli velkojan vaatimusten mukaisesti. Yksipuolinen tuomio on suoraan ulosottokelpoinen.
Takaisinsaantikanne on laissa oleva vastaajan suojamekanismi. Vastaajalla on oikeus viedä yksipuolinen tuomio käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Tätä kutsutaan takaisinsaanniksi. Jos takaisinsaantikannetta ei nosteta määräajassa, tuomio saa lainvoiman.
30 päivän määräaika. Takaisinsaantikanne on nostettava 30 päivän sisällä siitä, kun vastaaja on saanut tuomion tiedoksi. Jos tuomiota ei ole todisteellisesti annettu tiedoksi, määräaika ei ole alkanut.
Todisteellinen tiedoksianto tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että velalliselle on annettu tuomio tiedoksi, ja siitä on todiste.
Tuomioistuinvirasto on tuomioistuinlaitoksen keskushallinto. Virasto hoitaa hallinnollisia tehtäviä. Muuten tuomioistuimet ovat autonomisia.
Rahan menettäminen herätti perintäyhtiöt
Myös perintäyhtiöt ovat havahtuneet tilanteeseen. Menestynyt takaisinsaanti tarkoittaa, että perintäyhtiö tai sen asiakas menettää rahaa.
Siksi yhtiöillä on nyt kiire antaa vanhoja yksipuolisia tuomioita tiedoksi, jotta 30 päivän määräaika alkaisi ja tuomiot tulisivat lainvoimaisiksi määräajan umpeuduttua. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yhtiöt lähettävät tuomioita käräjäoikeuksien haastemiehille tiedoksi annettaviksi.
Perintäyhtiöiden tiedoksiantopyyntöjen kokonaismäärä ei ole tiedossa. Se edellyttäisi kaikkien tiedoksiantojen manuaalista läpikäyntiä, mihin käräjäoikeuksien resurssit eivät riitä.
Yksittäiset käräjäoikeudet kertovat kuitenkin saavansa vuodessa tuhansia vanhoja velkomustuomioita tiedoksi annettaviksi. Määrä on kasvanut kahden viime vuoden aikana.
Oikeuslaitoksen resurssit eivät riitä
Sekä takaisinsaantikanteet että tiedoksiannot kuormittavat jo valmiiksi ruuhkautuneita käräjäoikeuksia.
Kun vanha velkomusasia tulee uudelleen käräjäoikeuden käsiteltäväksi, se työllistää tuomareita. Kun vanha tuomio lähetetään tiedoksi annettavaksi, se työllistää haastemiehiä.
Ylijohtaja Pasi Kumpula sanoo, että tilanne vaikuttaa lähes mahdottomalta. Tuomioistuinten rahoitus on tulevina vuosina supistumassa ja resurssit pienenemässä.
– Toivoisin, että näiden takaisinsaantiasioiden käsittelyyn löytyisi jokin muu tapa kuin tuoda ne uudelleen käräjäoikeuden ratkaistavaksi, Kumpula sanoo.
Kumpula pohtii, että perintäyhtiöt yhteistyössä velkaneuvonnan kanssa voisivat luoda menettelyn, jolla vanhoista liikakoroista voisi sopia ilman tuomioistuimen käsittelyä.
– Nämä tulevat vain lisääntymään, eikä nykytilanne ole kenenkään etu. Luulisin, että myös perintäyhtiöiltä löytyy valmiutta tunnustaa tosiasiat.
Avaa kuvien katselu
Pasi Kumpula näkee tilanteen lähes mahdottomana, kun tuomioistuinten rahoitusta tullaan supistamaan. Kuva: Silja Viitala / YlePerintäyhtiöt vastaavat
Useat käräjäoikeudet kertovat, että eniten tiedoksiantoja tulee viideltä perintäyhtiöltä. Ne ovat Intrum, B2 Impact, Kredinor, Riverty Finland ja Weststar.
Ylen MOT on pyytänyt kaikilta viideltä haastattelua asiasta. Weststar ei vastannut viestiin, muut neljä vastasivat kysymyksiin vain sähköpostitse.
Ylelle vastanneet yhtiöt myöntävät lähettävänsä yksipuolisia tuomioita tiedoksi annettaviksi käräjäoikeuksien kautta. Intrum korostaa vastauksessaan toimivansa velkojan asiamiehenä ja velkojan toiveen mukaisesti.
Riverty Finlandin toimitusjohtaja Harri Kanervan mukaan tiedoksianto ei muuta velan tilannetta eikä aiheuta uutta maksuvelvoitetta.
Kredinorin toimitusjohtaja Mikko Dammert korostaa, ettei tiedoksianto muuta tuomion sisältöä eikä osapuolten oikeuksia.
B2 Impactin toimitusjohtaja Jennie Ollila vastaa, ettei tiedoksiannossa ole kyse uudesta perintätoimesta.
Vain Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari kertoo suoraan tiedoksiantojen syyn. Lehessaaren vastauksen mukaan niitä tehdään, jotta takaisinsaannille varattu aika saadaan kulumaan ja tuomiot lainvoimaisiksi.
Lehessaaren mukaan lainsäädäntöä pitäisi kehittää niin, että käräjäoikeudet velvoitettaisiin antamaan kaikki yksipuoliset tuomiot todisteellisesti tiedoksi. Toinen vaihtoehto olisi, että pakollisesta todisteellisesta tiedoksiannosta luovuttaisiin. Määräaika alkaisi tuomion antamisesta ja loppuisi esimerkiksi kahden vuoden päästä.