Kyseessä on tekoälyä hyödyntävä pilottihanke. Drooni löytää ja tunnistaa vierasviljat, ja mobiilisovellus ohjaa viljelijän niiden luo.

Tältä näyttää droonileikkurin prototyyppi. Se voi tulevaisuudessa löytää ja leikata vierasviljat mobiilisovelluksen ohjaamana. Video: Birgitta Vuorela / Yle

  • Maanmittauslaitos kehittää drooni- ja mobiiliteknologiaa, joka löytää vierasviljat pellosta ja opastaa kitkijän oikeaan paikkaan.
  • Teknologiaa esiteltiin Isossakyrössä. Mobiilisovellus löysi luotettavasti vierasviljat kaurapellosta.
  • Tutkijat selvittävät, voisiko drooniin asennettu leikkuri poistaa vierasviljat automaattisesti. Toimiva yksikkö voi olla käytössä muutaman vuoden päästä.

Droonikuvien ja tekoälyn avulla voidaan löytää vierasviljat ja selvittää niiden tarkka sijainti pellossa, uskovat Maanmittauslaitoksen tutkijat.

Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat kehittävät droonista ja mobiililaitteesta apuria vierasviljojen kitkemistyöhön.

Vierasviljalla tarkoitetaan esimerkiksi puhdas­kaura­pellossa kasvavia ohran tähkiä. Puhdaskaura on gluteenittoman ruokatuotannon raaka-aine.

Mies drooniohjain kädessä.

Avaa kuvien katselu

Teemu Hakala Maanmittauslaitokselta esitteli kehittämäänsä droonia, johon on kiinnitetty leikkuri. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Pilotin tähän astista antia esiteltiin viljelijöille Isossakyrössä Etelä-Pohjanmaalla.

Vastaanotto oli innostunut, onhan idea lähtenyt nimenomaan viljelijöiltä.

Myös kehittäjäpuolella esittelyä on odotettu innolla, kertoo Maanmittauslaitoksen vanhempi tutkija Roope Näsi.

– Onhan nämä tutkijan työn huippukohtia, kun pääsee oikeasti kokeilemaan tätä hommaa.

Miehiä kännykät kädessä.

Avaa kuvien katselu

Maanomistaja Pekka Kultti, mobiisovelluksen kehittäjä Antti Granqvist ja Roope Näsi testaavat mobiilisovelluksen toimivuutta. Kuva: Birgitta Vuorela / YleMobiilisovellus säästää jalkatyötä

Tutkimuksessa kehitetään mobiilisovellusta, joka opastaa kitkijän oikeaan paikkaan. Siis sen sijaan, että viljelijä tarpoo pellot tiukalla seulalla läpi, homman saattaa tulevaisuudessa hoitaa drooni, jota mobiilisovellus opastaa.

Isossakyrössä vijelijät pääsivät lataamaan sovelluksen puhelimiinsa. Sovellus pystyi jo varsin luotettavasti löytämään vierasviljan puhdaskaurapellosta.

puhelimessa mobiilisovellus näytöllä.

Avaa kuvien katselu

Mobiilisovellus ohjaa viljelijän suoraan paikkoihin, joissa vierasviljaa esiintyy. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Lisäksi selvitetään, voisiko drooniin asennettava leikkuri poistaa vierasviljat ihmisen puolesta.

Tavoitteena on, että ohjaimesta voi antaa laitteelle käskyn ja se toimii etukäteen tehdyn kuvantamisen pohjalta syntyneellä kartalla. Koordinaatit saatuaan drooni lentää kohteeseen, leikkaa sen ja jatkaa matkaansa.

Pensasleirruti on kiinnitetty drooniin.

Avaa kuvien katselu

Leikkurin protyyppi on tehty vanhasta kopterin rungosta, johon on kiinnittetty pensasleikkuri. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Leikkuria kehitetään nimenomaan ohran tähkien poistamiseen puhdaskaurapelloista. Esimerkiksi hukkakauraa sillä ei voi poistaa, sillä leikatessa jyvät jäisivät peltoon.

Hyötyä erityisesti puhdaskauratuotannossa

Tutkimusta tehdään Etelä-Pohjanmaalla, koska maakunnassa viljellään paljon muista viljoista vapaata puhdaskauraa.

Puhdaskaura tuotetaan tiloilla, jotka eivät saa viljellä gluteenia sisältäviä viljoja.

Ohran tähkä kaurapellossa.

Avaa kuvien katselu

Ohrat ovat puhdaskaurapellossa vain lyhyen aikaa ihmissilmin havaittavissa. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Maatalousyrittäjä ja Helsingin myllyn viljanostopäällikkö Pekka Kultti on ollut hankeen ohjausryhmässä mukana alusta asti. Ensimmäiset testit tehtiin hänen maillaan viitisen vuotta sitten.

Helsingin myllylle hanke on erityisen kiinnostava.

– Meille tämä on tärkeä hanke, koska gluteenittoman kauran menekki kasvaa koko ajan.

Kultti uskoo, että teknologia voi antaa pidemmän aikaikkunan kitkentään, mikä on hyvä, sillä ohrat ovat vain hetken aikaa näkyvissä ihmissilmälle.

– Sovellus toimii jo hienosti. Muutaman vuoden päästä saattaa olla toimiva kitkentäyksikkökin olemassa.

Paikkatietokeskus FGI tekee tutkimusta yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja puhdaskauraviljelijöistä koostuvan innovaatioryhmän kanssa.