- Venäjä nosti tullimaksuja, joten lannoitteiden tuonti Venäjältä loppuu. Ensi keväänä voi olla ongelmia typen saannissa.
- Typpi on maataloudelle tärkein lannoite. Ilman sitä satotasot romahtavat.
- Ratkaisuja etsitään kierrätyslannoitteista, joita tutkitaan Jokioisilla Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitoksella.
- Start-upit ja Luonnonvarakeskus kehittävät yhdessä uusia teknologioita.
Suomesta voidaan kehittää kierrätyslannoitteiden teknologian edelläkävijä maailmalla, toteaa tutkimuspäällikkö Kimmo Rasa Luonnonvarakeskuksesta.
Uusia ratkaisuja lannoitteisiin tarvitaan entistä kipeämmin, koska maailmantilanteen jatkuva kiristyminen vaikuttaa huoltovarmuuteen ja ruoantuotantoon.
Omavaraisuus maataloudelle tärkeissä lannoitteissa nousee yhä tärkeämpään rooliin.
Ilman typpeä ei saada satoja.
Avaa kuvien katselu
Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitoksella tutkitaan kierrätyslannoitteiden valmistamista erilaisilla teknologioilla. Lantoja, lietteitä ja muita biomassoja prosessoidaan ja kehitetään uusia reseptejä. Kuva: Dani Branthin / Yle
Uusin isku suomalaiselle maataloudelle tuli tällä viikolla, kun Venäjä päätti nostaa tullimaksuja. Se käytännössä lopettaa lannoitteiden tuonnin Venäjältä.
– Kun tuonti Venäjältä loppuu, joudumme korvaamaan typen saantia muista lähteistä maailmalta. Seuraava satokausi voi olla hankala, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Kimmo Rasa.
Rasan mukaan vaikuta tämän vuoden tilanteeseen. Mikäli selkeitä ratkaisuja ei löydy, ensi keväänä ihmetellään, mitä viljellään ja mistä typpeä saadaan.
Yaran mukaan Venäjän rautatietulleilla ei tällä hetkellä ole vaikutusta Yara Suomen toimintaan. Tehtaat toimivat normaalisti, lannoitekauppa on auki ja tehtailta toimitetaan lannoitteita tiloille koko ajan.
Teollisuuden sivuvirrat käyttöön
Ravinteiden kierrätystä on tehostettava. On katsottava pidemmälle tulevaisuuteen ja uusiin teknologioihin.
Helposti käyttöön saatavat teollisuuden sivuvirrat ovat tutkimuspäällikkö Kimmo Rasan mukaan jo hyvin käytössä.
– Täytyy kehittää kierrätyslannoitteiden prosessointia ja uusia teknologioita prosessointiin. Varmistaa, että niihin saadaan investointeja.
Avaa kuvien katselu
Ravinteiden kierrätyksessä eläinten lannassa on suuri potentiaali. Prosessoimalla lantaa kierrätyslannoiteteiksi voidaan tehostaa merkittävästi näiden ravinnevirtojen hyötykäyttöä. Kuvattu Orimattilassa toukokuussa 2026. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
Jo nyt kierrätyslannoitteita saadaan erityisesti biokaasulaitoksista.
Niiden yhteyteen rakennettavilla prosessointilaitoksilla voidaan erotella typpeä ja fosforia, jolloin niitä voidaan käyttää tehokkaammin. Ravinteita voidaan jatkojalostaa pelleteiksi ja konsentroiduiksi nesteiksi.
Nyt tuprutellaan typet taivaalle, eikä oteta niitä käyttöön.
Kimmo Rasa
Metsä- ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista tulee jo jonkin verran maanparannusaineita ja lannoitevalmisteita, joissa on typpeä. Teollisuudessa muutenkin on Rasan mielestä yhä paljon mahdollisuuksia käyttämättä.
Jäteveden puhdistuksessa ja hyödyntämisessä on Rasan mukaan mahdollisuus petrata.
– Mikrobiologisten prosessien kautta nyt tuprutellaan typet taivaalle, eikä oteta niitä käyttöön. Kaikki tämä pitää miettiä uudestaan, että typpitaloutta saadaan omavaraisemmaksi, hän toteaa.
Videolla Luken erikoistutkija Riikka Keskinen kertoo astiakokeista, joiden avulla kasvien ravinteiden hyödyntämistä tutkitaan:
Video: Dani Branthin / Yle”Lannoitteiden piilaakso”
Start-up-yritykset ovat avainasemassa, kun Suomea kehitetään maailmalla merkittäväksi osaajaksi kierrätyslannoitteiden tuotannossa. Nämä yritykset ovat niitä, jotka kehittävät aivan uudenlaisia teknologioita.
Luonnonvarakeskus tekee tutkimustyötä tiiviissä yhteistyössä suomalaisten start-upien kanssa. Yhdessä on mahdollisuus jalostaa osaamisen lisäksi vientiä maailmalle.
– Haluaisin nähdä erityisesti uusia ravinnekierrätyksen teknologioita, jotka kykenevät helpottamaan typen talteenottoa ja käyttöä biomassoissa.
Avaa kuvien katselu
Luonnonvarakeskuksella on Jokioisten tutkimuslaitoksessa hyvät tilat tutkimukselle. Yritykset voivat tuoda sinne omia laitteitaan tai tuotteitaan. Kuvassa erikoistutkija Riikka Keskinen. Kuva: Dani Branthin / Yle
Luonnonvarakeskuksen Jokioisten tutkimuslaitoksessa tutkitaan yritysten kanssa eri vaiheissa olevia tuotteita tai teknologioita, Kimmo Rasa kertoo.
Ajatus eräänlaisesta lannoitteiden piilaaksosta ei siis ole vain haave, Jokioisissa sitä rakennetaan jo.
Suuri markkina Keski-Euroopassa
Start-up-yritys NPHarvest myy palveluna teknologiaa, jolla ravinteet saadaan erotettua jätevedestä. Yritys jatkokehittää talteen otettuja ravinteita yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Toimitusjohtaja Juho Uzkurt Kaljunen teki Aalto-yliopistoon vuonna 2023 väitöskirjan jätevesissä olevan typen ja fosforin talteenottomenetelmistä. Nyt hänen yrityksensä kaupallistaa väitöskirjassa kehitettyä teknologiaa.
Avaa kuvien katselu
Jokioisissa ravinteita voidaan jatkojalostaa esimerkiksi pelleteiksi. Kuva: Dani Branthin / Yle
Biokaasulaitoksista tulevista konsentroiduista jätevesistä ravinteet saadaan yrityksen teknologiassa nyt talteen kustannustehokkaasti.
– Ne ovat se matalimmalla roikkuva omena, johon jo yletymme. Laimeampien jätevesien hyödyntäminen on haastavampaa. Ne ovat niitä korkeammalla roikkuvia omenia, joihin päästään käsiksi vasta ajan kanssa, sanoo Uzkurt Kaljunen.
Suomelle on oman ruoantuotannon takia tärkeää kehittyä kierrätyslannoitteiden osaajana, mutta suurin markkina on muualla, muistuttaa Uzkurt Kaljunen.
– Kriittisin tarve ratkaisuille ei ole Suomessa, vaan Keski-Euroopassa. Ja se on meille vientimahdollisuus.
Avaa kuvien katselu
Kierrätyslannoitteet eivät pysty korvaamaan mineraalisia typpituotteita kokonaan. Ne voivat olla yksi merkittävä osa niiden tarpeen vähentämisessä. Kuvattu Orimattilassa toukokuussa 2026. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle Kierrätyslannoitteet eivät riitä yksin
Kierrätyslannoitteilla pystytään Suomessa kattamaan noin 80 prosenttia fosforin tarpeesta, koska Suomen maaperässä on muutenkin paremmin fosforia ja kaliumia.
Typpeä maaperässä ei juuri ole.
– Typpi on viljelyssä erityisen tärkeä lannoite. Sitä tarvitaan peltoon joka vuosi, jos halutaan satoa. Satotasot romahtavat, jos typpeä ei saada, kertoo Rasa.
Maatiloilla on oltava kurinalaisen tarkka typen käytöstä. Yhtään typpeä ei saa heittää haaskuun, painottaa Luken Kimmo Rasa.
– Varmasti tilat miettivät tätä nyt tarkkaan, ja kaikki opit otetaan käyttöön. Toivotaan, että uudet ratkaisut jäävät pysyviksi.