Kysyimme karhututkijalta ja luonnonsuojeluliitto Tapiolasta, mitä karhujen mahdollisesti lisääntyvästä metsästyksestä voi heidän mielestään seurata.
Avaa kuvien katselu
Arkistokuva Kuhmosta vuodelta 2021. Kuva: Sari Ursin / Yle
- Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee, että karhua saisi metsästää ilman poikkeuslupaa. Ministeriö määrittäisi kiintiöt koko Suomeen.
- Metsästys on ollut jäissä vuodesta 2023 valitusten takia. Karhun ja ihmisten kohtaamiset ovat lisääntyneet.
- Tutkija Ilpo Kojola sanoo, että ministeriön suunnitelmien käytännön vaikutukset riippuvat siitä, millaisia kiintiöitä eri alueille tulisi.
- Luonnonsuojelija Reija Laurila kysyy, onko suunnitelma EU:n luontodirektiivin mukainen.
Karhua voi tulevaisuudessa metsästää Suomessa ilman poikkeuslupaa, jos maa- ja metsätalousministeriön suunnitelma toteutuu.
Miten muutos vaikuttaisi karhujen käyttäytymiseen ja karhukannan elinvoimaan?
Pyysimme tutkijaa ja luonnonsuojelijaa arvioimaan, mitä ministeriön suunnitelma tarkoittaisi käytännössä.
Mistä on kyse?
Karhu on rauhoitettu ja EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojeltu laji. Tällä hetkellä karhun metsästys perustuu eteläisessä Suomessa poikkeuslupiin. Poronhoitoalueella metsästystä säännellään kiintiöillä.
Metsästys on ollut poronhoitoalueen ulkopuolella jäissä vuoden 2023 jälkeen. Luonnonsuojelutahot ovat valittaneet Suomen riistakeskuksen myöntämistä poikkeusluvista. Valituksia ei ole ehditty käsitellä loppuun ennen kuin karhunmetsästyskausi on päättynyt.
Metsästyksen puute on lisännyt karhun ja ihmisten kohtaamisia muun muassa asuinalueilla, pelloilla ja mehiläistarhoilla. Nyt maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee asetusta, joka mahdollistaisi metsästyksen koko Suomessa.
Käytännössä ministeriö määrittäisi joka vuosi asetuksella alueelliset kiintiöt eli sen, kuinka monta karhua tietyllä alueella saa kaataa.
Karhujen ja ihmisten kohtaamiset ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun metsästys loppui poronhoitoalueen ulkopuolella. Katso yleisön kuvaamalta videolta, kuinka kaksi karhua juoksi lähellä Joensuun keskustaa syksyllä 2024. Video: Jarkko KäyhköMitä sanoo tutkija?
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori emeritus Ilpo Kojola toteaa, että vielä on liian aikaista sanoa, miten kiintiöpyynti vaikuttaisi karhukantaan.
– Se on sidoksissa siihen, kuinka suurista kiintiöistä on kysymys.
Vaikutukset karhujen käyttäytymiseen ovat epävarmoja. Paljon riippuu siitä, millaisia yksilöitä metsästäjät ampuisivat. Kojolan mukaan esimerkiksi pihakäynnit luultavasti vähenevät, jos metsästäjät onnistuvat poimimaan ”keskimääräistä tuttavallisempia” yksilöitä.
Lisääntyneet karhukohtaamiset ovat aiheuttaneet ihmisissä huolta. Kojola toivoo, että valikoiva metsästys auttaisi siinä, että karhu säilyisi Suomessa arvostettuna eläimenä.
Esimerkiksi Romaniassa karhut ovat tappaneet kymmeniä ihmisiä viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.
– Se on saanut karhun aseman romahtamaan romanialaisten silmissä. Tällaista kehitystä en haluaisi Suomeen, Kojola sanoo.
Kojola huomauttaa tosin, että Romaniassa karhujen populaatiotiheys on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.
Avaa kuvien katselu
Ilpo Kojola on helpottunut siitä, että Suomessa karhut ovat hyökänneet ihmisen kimppuun äärimmäisen harvoin viime vuosina karhukannan kasvusta huolimatta. Arkistokuva. Kuva: Thomas Hagström / YleMitä sanoo luonnonsuojelija?
Luonnonsuojeluliitto Tapiolan varapuheenjohtaja Reija Laurila toteaa, että metsästys voi saada karhukannan notkahtamaan. Hän ei kuitenkaan osaa vielä arvioida, muodostaisivatko ministeriön kaavailemat kiintiöt välitöntä uhkaa karhujen elinvoimaisuudelle.
– Vaikea sanoa, kun tässä ei ole vielä annettu mitään tarkempia speksejä.
Laurilan mielestä iso kysymys on se, onko maa- ja metsätalousministeriön suunnitelma EU:n luontodirektiivin mukainen.
Luontodirektiivi mahdollistaa sen, että jäsenvaltio voi poiketa lajin tiukasta suojelusta, jos tietyt ehdot täyttyvät. Vuonna 2019 Euroopan unionin tuomioistuin katsoi susikysymystä käsitelleessä ratkaisussaan, että lajin tiukasta suojelusta voi poiketa vain konkreettisilla ja tapauskohtaisilla perusteilla.
Ministeriön mielestä luontodirektiivi mahdollistaa kiintiöiden käytön. Taustalla vaikuttaa korkeimman hallinto-oikeuden kuukauden takainen ennakkopäätös, jossa oikeus katsoi Suomen riistakeskuksen myöntämät karhunkaatoluvat laillisiksi.
Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt ovat aiempina vuosina valittaneet karhunmetsästykseen myönnetyistä poikkeusluvista. Ministeriön suunnitelmat eivät ehdi toteutua ennen elokuussa alkavaa karhunmetsästyskautta, vaan poronhoitoalueen ulkopuolinen metsästys on edelleen poikkeuslupien varassa.
Laurila ei vielä osaa sanoa, onko valituksia jälleen luvassa, jos Suomen riistakeskus myöntää poikkeuslupia.
– Tutkimme, millä perusteilla ne luvat on myönnetty, ja sitten arviomme valittamista.