- Euroopan Nato-maat ovat tilanneet suuria puolustusjärjestelmiä. Puolustusministeri Antti Häkkänen allekirjoitti 14 sopimusta Ankarassa.
- Maat tilaavat ilmatankkaus- ja kuljetuskoneita sekä tiedustelulennokkeja. Eurooppa haluaa olla vähemmän riippuvainen Yhdysvalloista.
- Patria vetää telaajoneuvojen hanketta, josta voi tulla miljardihanke. Forcit sai satojen miljoonien merimiinahankkeen.
Euroopan Nato-maat ovat kertoneet suurista ase- ja puolustusjärjestelmätilauksista, jotka vahvistavat Euroopan puolustusta.
Eurooppalaiset maat tilaavat isoja kuljetuskoneita, ilmatankkauskoneita ja tutkavalvontakoneita.
Myös Suomi on mukana useissa sopimuksissa. Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi allekirjoittaneensa Ankarassa 14 sopimusta, joista useimpia on valmisteltu pitkään.
– Eurooppalaiset maat ovat tässä keskiössä, koska Euroopan pitää nyt nousta jaloilleen puolustuksessa. Mutta kriittisissä suorituskyvyissä, joita Euroopasta ei löydy, Yhdysvallat on mukana Häkkänen sanoo.
Uudet puolustushankinnat ovat merkki vahvemmasta Euroopasta, Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos arvioi.
Uudet strategiset ilmatankkauskoneet ja kuljetuskoneet valmistaa Airbus.
– Yli 135:lla käytössä olevalla A400M-koneella on kertynyt yli 270 000 lentotuntia, minkä ansiosta siitä on tullut suurimpien eurooppalaisten Nato-maiden ilmakuljetuskyvyn selkäranka, Ben Bridge, Airbus Defence and Space UK:n hallituksen puheenjohtaja, sanoo tiedotteessa.
Avaa kuvien katselu
Airbusin A400M-koneita on jo käytössä Euroopassa. Ranskalaisten kone kävi Suomessa viime kesänä harjoittelemassa. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Ilmatankkaus- ja kuljetuskonehankkeissa on mukana ainakin Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Tšekki.
Neljä maata, myös Suomi, tilaavat myös suuria miehittämättömiä, matkustajakoneen kokoisia Triton-tiedustelulennokkeja. Vastaavia on käynyt Suomessa harjoittelemassa jo kahtena vuonna.
Tritonien hankinta vahvistaa pohjoisen tiedustelukykyä.
Avaa kuvien katselu
Tritonit ovat lentokoneen kokoisia miehittämättömiä tiedustelulennokkeja. Suomi on mukana hankkimassa Natolle lisää lennokkeja, jotta pohjoisesta saadaan lisää tiedustelutietoa. Kuva: EPA-EFE
Maat selvittävät yhdessä myös kehittyneiden ohjusten valmistamista Euroopassa. Kyse on Amraam-ohjuksista, joita Suomikin käyttää hävittäjissään.
– Se on selvitysvaiheessa ja äärimmäisen monimutkaista, siksi sitä ei olekaan kyetty tekemään Euroopassa, Häkkänen sanoo.
Suomi on mukana luomassa myös early warning -hälytysjärjestelmää, jolla saadaan ennakkotietoa lähestyvistä ilmauhkista.
Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo, että uudet tilaukset vahvistavat Eurooppaa mutta eivät sulje Yhdysvaltoja ulos.
Häkkäsen mukaan nyt julkistetut strategiset hankkeet maksavat Suomelle satoja miljoonia euroja, mutta ne on jo otettu huomioon puolustusvoimien rahoituskehyksissä.
Monet ilmoitetuista eurooppalaisten maiden tilauksista ovat strategisia kykyjä, joita Eurooppa hankkii. Tähän asti strategisia ilmatankkaus-, ilmakuljetus- ja tiedustelukykyjä on ollut Euroopalla liian vähän, ja Eurooppa on ollut näissä Yhdysvaltojen varassa.
Suomi harkitsee omaa tutkavalvontakonetta
Osa hankkeista on uusia puolustuskykyjä kuten droonien torjuntaa.
Osa korvaa vanhenevia aseita ja välineitä, tällaisia ovat esimerkiksi Awacs-valvontakoneiden tilalle tulevat ruotsalaisen Saabin valmistamat GlobalEye-tiedustelukoneet.
Avaa kuvien katselu
Ruotsalaisen Saabin valmistama tutkavalvontakone GlobalEye korvaa Naton vanhat AWACSit. Kuva: AOP
GlobalEye on käytännössä ”lentävä tutka”. Se pystyy valvomaan ilmatilaa, merta ja myös maalla tapahtuvaa toimintaa pitkien etäisyyksien päästä. Häkkäsen mukaan sillä voidaan havaita myös ballistisia ohjuksia.
Suomi on mukana GlobalEye-hankkeessa ja harkitsee oman tutkavalvontakoneen tilaamista. Hävittäjähankinnan yhteydessä Saab tarjosin konetta Suomelle Gripeneiden mukana, mutta Suomi ei ollut niistä kiinnostunut. Nyt tilanne on muuttunut ja kokonaiskuva hahmottunut, Häkkänen sanoo.
Patrian toimitusjohtaja: Mahdollisuus miljardihankkeeseen
Suomalainen puolustuskonserni Patria on julkistanut Ankarassa suuren tela-ajoneuvohankkeen. Patrian vetämässä hankkeessa tehdään eurooppalaiseen käyttöön vaikeaisiin olosuhteisiin ajoneuvoja.
– Tästä on mahdollisuus tulla miljardiluokan hanke, sanoo Patrian toimitusjohtaja Panu Routila.
Uusi liikkumisväline muistuttaa useiden maiden tilaamaa Patrian uutta CAVS-miehistönkuljetusajoneuvoa.
–Tästä tulee telaversio, joka pystyy liikkumaan erittäin vaikeissa olosuhteissa.
Avaa kuvien katselu
Patrian toimitusjohtaja Panu Routila sanoo, että uudella tela-ajoneuvohankkeella on mahdollisuus nousta miljardiluokkaan. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Patria tekee hankkeessa eurooppalaista yhteistyötä. Nyt mukaan ovat lähdössä Suomen lisäksi Norja ja Latvia.
Vaikka eurooppalaiset hankkeet eivät aina mene maaliin, Patrialla on jo näyttöä yhteistyöstä. Muita osallistujia kiinnostaa myös se, että tilattavien ajoneuvojen osia ja tuotantoa voidaan tehdä monessa maassa.
Euroopan puolustusteollisuuden nostaminen on kestänyt pitkään, Routila myöntää. Hän sanoo, että viime vuonna näkyivät ensimmäiset merkit lisääntyneistä tuotannosta.
– Tänä vuonna näkyy enemmän ja ensi vuonna todella paljon, hän ennakoi.
Forcit mukana isossa merimiinahankkeessa
Myös suomalainen räjähde- ja puolustusteknologiayhtiö Forcit teki satojen miljoonien eurojen arvoisen sopimuksen merimiinayhteistyöstä Suomen, Saksan, Tanskan, Norjan ja Liettuan kanssa.
Forcitin toimitusjohtaja Joakim Westerlund kertoo, että tavoitteena on luoda Naton Itämeren maille yhteensopivaa merimiinoituskykyä.
Yhtiölle sopimus tarkoittaa vuosiksi isoja toimitus- ja tuotantomääriä.
– Me on lähdetty tekemään isoja investointeja tuotantokapasiteettiin. Me tulemme jatkamaan niitä. Plus sitten se tarkoittaa vuosiksi työpaikkoja meidän toimipisteisiin Suomessa.
Westerlund kehuu sopimuksen syntyneen siksi, että Suomi on alalla maailman paras.
– Muut Nato-maat eivät ole ylläpitäneet merimiinoitusosaamista. Suomen merivoimilla on varmasti maailman paras osaaminen.
Forcit on kehittänyt teknologiaa yhteistyössä puolustusvoimien kanssa.
Westerlundin mukaan Nato on selvästi edennyt viime vuoden huippukokouksesta.
– Viime vuonna Haagissa puhuttiin määrärahoista, nyt puhutaan tuotantokapasiteetista. Eli ne rahat, joista viime vuonna puhuttiin, niistä tulee investointeja, tuotantokapasiteettia ja kykyjä meidän puolustuksen vahvistamiseksi.