Yritykset ovat tyytyväisiä kansainvälisiin osaajiinsa, mutta viime vuonna heitä palkattiin aiempaa vähemmän. Yksi ala korostui.
Avaa kuvien katselu
Ulkomaisten rekrytointien määrää on laskenut heikko taloussuhdanne. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Keskuskauppakamarin osaajakysely kertoo, että suomalaisyritykset palkkaavat aiempaa vähemmän työntekijöitä ulkomailta.
Vielä viime vuonna 37 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi palkanneensa kansainvälisen osaajan viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Tänä vuonna näin kertoi vain 28 prosenttia vastaajista.
– Pudotus on kokonaista yhdeksän prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Siinä taustalla on varmasti heikko suhdannetilanne. Rekrytointien määrä on yleisesti pienentynyt ja työvoimaa on enemmän saatavilla, kertoo Kauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Rekrytointihaluihin vaikuttavat myös muut tekijät, Pulkkinen arvioi.
– Esimerkiksi keskustelun ilmapiiri maahanmuutosta. Se vaikuttaa siihen, kuinka hanakasti yritykset lähtevät ottamaan vieraskielisiä ihmisiä töihin.
Ulkomaisten rekrytointien määrän lasku oli voimakkainta kaupan alalla, jossa enää 15,5 prosenttia vastaajista kertoi palkanneensa osaajia ulkomailta. Viime vuonna osuus oli 27 prosenttia.
Eniten ulkomaisia rekrytointeja tehtiin teollisuudessa, jossa 40 prosenttia yrityksistä kertoi palkanneensa osaajia ulkomailta viiden vuoden aikana. Sielläkin osuus on kuitenkin pudonnut parissa vuodessa yli kymmenen prosenttiyksikköä.
Pulkkinen arvioi, että kun keskustelu maahanmuutosta on kielteistä, ongelmat alkavat korostua mahdollisuuksien sijaan.
Yritykset ovat tyytyväisiä osaajiin
Joka toisessa kyselyyn vastanneessa yrityksessä työskentelee yksi tai useampi ulkomainen osaaja. Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista on tyytyväinen päätökseensä hankkia ulkomaista työvoimaa.
Noin 55 prosenttia kuvailee kokemusta myönteiseksi ja 19 prosenttia erittäin myönteiseksi. Vain neljä prosenttia vastaajista kuvaa kokemusta kielteiseksi ja alle yksi prosentti erittäin kielteiseksi.
– Tämä on mielestäni kannustava viesti. Yritykset ovat positiivisesti yllättyneitä siitä, miten hyviä työntekijöitä he ovat saaneet ja miten sujuvasti kaikki on mennyt. Tämä ei resonoi sen julkisen keskustelun kanssa, jota viime viikkoina on käyty, Pulkkinen sanoo.
Kun yritykset kertoivat, miksi he eivät ole palkanneet ulkomailta, vastauksissa korostuvat kieliongelmat. Yli puolet vastaajista arvioi, että työssä tarvitaan hyvää suomen kielen taitoa. Lisäksi yli kymmenys nimeää syyksi sen, että tarvittavaa kielitaitoa puuttuu omasta työyhteisöstä.
Pulkkisen mukaan ulkomaisista työntekijöistä saadut kokemukset osoittavat, että huoli on monessa tapauksessa turha.
– Kun työ lähtee käyntiin, ongelmat ratkeavat – vaikka ihminen ei ihan äidinkielentasoisesti puhuisi suomea.
Hallitukselle arvosanaksi 6,5
Yritysten tyytyväisyys hallituksen toimiin osaavan työvoiman turvaamiseksi on laskenut viime vuodesta. Arvosana on nyt 6,5.
– Erityisesti ulkomaalaisten rekrytointiin ja vieraskielisten työllisyyteen liittyvät kysymykset ovat sellaisia, mihin yritykset ovat tyytymättömimpiä, Keskuskauppakamarin Pulkkinen sanoo.
– Enemmän tyytyväisyyttä on niissä toimenpiteissä, jotka liittyvät työnteon kannusteiden lisäämiseen ja työmarkkinoihin.