7. heinäkuuta 2026 jää talviurheilun olympiahistoriaan harvinaisena päivänä. Kansainvälinen olympiakomitea KOK pudotti yhdistetyn olympiaohjelmasta.
Kun talviolympialaiset järjestettiin ensi kerran Ranskan Chamonix’ssa vuonna 1924, mukana oli yhdeksän lajia.
Yhdistetystä tuli vasta toinen alkuperäislaji, jonka KOK poisti kisoistaan. Saman kohtalon koki joukkuemuotoisena kilpailtu sotilaspartiohiihto, joka menetti avauskisojen jälkeen täysimääräisen statuksensa, mutta esiintyi viiden renkaan kisoissa näytöslajina vuosina 1928, 1936 ja 1948. Kyseessä oli laji, jossa Suomi sai joka kerta hopeaa.
Ehti vierähtää lähes sata vuotta, kunnes KOK karsi seuraavan kerran perinnelajeistaan.
Kun leikkuri kävi, se osui jälleen suomalaisten menestyslajiin. Suomi on yhdistetyn olympiahistorian kolmanneksi menestynein maa niin olympiavoitoissa (4) kuin mitalimäärässä (17).
Ei julkista dataa perusteluksi
KOK:n urheilujohtaja Pierre Ducrey perusteli yhdistetyn pudottamista lajin medianäkyvyyden heikolla kehityksellä. Mitään tarkempaa dataa Ducrey ei antanut KOK:n päätöksen tueksi.
Yhdistetyn norjalainen kilpailupäällikkö Lasse Ottesen kertoi Yle Urheilulle tiistai-iltana, että hän sai KOK:lta vain yhden tiedon. KOK vertaili kaikkia vuoden 2026 talviolympialajeja omassa kiinnostavuusbarometrissaan. Sen perusteella yhdistetty oli Ottesenin mukaan viiden heikoimman lajin joukossa.
Avaa kuvien katselu
Ottesen on toiminut yhdistetyn kilpailupäällikkönä 15 vuotta. Kuva: Panther Media GmbH / Alamy/All Over Press
Yle Urheilun tietojen mukaan maha- ja ohjaskelkkailu olivat yhdistetyn kanssa samoissa lukemissa, mutta niiden olympiastatusta ei edes kyseenalaistettu.
Aiemmin KOK on luovuttanut kansainvälisille lajiliitoille tietoja esimerkiksi tv-katsojamääristä, mutta velvoittanut liitot pitämään luvut omana tietonaan.
KOK päätti katkaista yhdistetyn 102-vuotisen olympiaperinteen. Se, ettei järjestö perustele ratkaisuaan lyömällä faktoja tiskiin julkisesti, on tyrmistyttävää mutta täysin linjassa miljardeja takovan kattojärjestön muun toiminnan kanssa.
Miksi yhdistetty?
KOK:n päätös poistaa yhdistetty olympiaohjelmasta on erikoinen muutamasta syystä.
Laji ei aiheuta kisajärjestäjille ylimääräisiä kuluja infrastruktuurinsa puolesta – yhdistetty kilpaillaan samoissa puitteissa mäkihypyn ja maastohiihdon kanssa.
Naisten yhdistetyn tuominen osaksi vuoden 2030 talviolympialaisia ei olisi nostanut lajin urheilijamäärää merkittävästi, sillä helmikuussa Milano-Cortinan olympiayhdistetyssä kisasi vain 36 miestä.
Yhdistetyn pariviestin loppuratkaisu vuoden 2026 talviolympialaisissa.
Lajilla on ollut kuitenkin merkittävä ongelma. Viime vuosikymmenellä miesten yhdistetyssä menestystä niittäneet suuret markkinamaat Ranska ja Japani ovat pudonneet kärkikahinoista. Sama on tapahtunut Yhdysvalloille ja Italialle.
Ennen Ilkka Herolan ja Eero Hirvosen tuomia olympiamitaleita miesten yhdistetty oli viime olympiadin aikana pelkästään Norjan, Itävallan ja Saksan temmellyskenttä. Se, että yli 80 miljoonan asukkaan Saksan pärjää yhä, on lajille elinehto. Mitä tulee kuitenkin kansainvälisen kilpailun laajuuteen, aallonpohja osui pahimpaan mahdolliseen aikaan.
Avaa kuvien katselu
Keväällä yhdistetyn uransa lopettanut Johannes Rydzek valittiin Saksassa Vuoden miesurheilijaksi vuonna 2017. Kuva: EPAFIS nukkui
Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n johto voi katsoa tilanteessa peiliin. Yhdistetty oli pitkään hiihtoperheen ainoa laji, jossa ei ollut naisedustusta.
FIS alkoi panostaa naisten mäkihyppyyn jo 2010-luvun taitteessa, mutta yhdistetyn kanssa se nukkui kymmenen vuotta. FIS aktivoitui naisten yhdistetyssä vasta sen jälkeen, kun KOK pani 2020-luvun alussa liiton selkä seinää vasten. Naiset piti saada mukaan tai olympiastatus lähtisi.
Vaikka naisten yhdistetty tuli FIS:n ohjelmaan vasta kaudella 2020–2021, yhdellä tärkeällä mittarilla naiset ovat miehiä edellä. Viime kaudella seitsemän maan urheilijat nousivat palkintokorokkeelle naisten maailmancupissa. Miesten vastaava lukema jäi neljään.
Avaa kuvien katselu
Minja Korhonen voitti uransa ensimmäisen maailmancupin osakilpailun maaliskuussa Salpausselällä. Kuva: Getty Images
Naisten yhdistetty pääsi palkintokorokesijoitusten kansainvälisyydessä jo lähelle maastohiihtoa. Hiihdon maailmancupissa podiumille nousi viime kaudella miehiä yhdeksästä ja naisia kahdeksasta eri maasta. Miesten ja naisten mäkihyppy pääsivät molemmat kahdeksaan.
Vaakalaudalla
Yhdistetyn olemassaolo on nyt vaakalaudalla.
Pohjoismaisista hiihtolajeista miesten mäkihyppy takoo kisajärjestäjille elintärkeitä tv-tuloja, joista muut lajit voivat vain haaveilla.
Maastohiihto ei pääse miehet ja naiset yhteenlaskettuna lähellekään miesten mäkihypyn arvoa, ja miesten yhdistetty on useille kisajärjestäjille kulujen jälkeen tappiollista toimintaa. Naisten mäkihyppy ja yhdistetty jäävät tv-tuloissa miesten yhdistetystä vielä valtavasti.
FIS:n päättäjät ovat liputtaneet pienten lajien elinvoimaisuuden puolesta, mutta puheet ja teot eivät ole olleet linjassa.
FIS syyti viiden viime vuoden aikana liiton mittapuulla ennennäkemättömiä summia henkilöstökuluihin, oikeustaisteluihin ja pieniin hiihtomaihin, joiden tuella vastikään puheenjohtajan paikalta pois äänestetty Johan Eliasch pyrki turvaamaan asemansa. Summat lasketaan useissa kymmenissä miljoonissa euroissa.
Avaa kuvien katselu
Eliaschin jatkokausi jäi kiinni yhdestä äänestä. Kuva: Marko Djokovic/STELLA Pictures/AOP
KOK:n päätöksellä voi olla katastrofaalisia seurauksia etenkin maissa, jotka ovat yhdistetyssä terävimmän kärjen takana. Näissä maissa olympiastatus on ollut avainasemassa, kun yhdistetyn toimintaa on pitänyt rahoittaa.
Mikäli kilpailu kärkipaikoista kapenee entisestään, yhdistetyn paluu olympianäyttämöille ei ole todennäköistä. Silloin puhutaan lajin saattohoidosta.
FIS sai kesäkuun alussa uuden puheenjohtajan liechtensteinilaisesta Alexander Ospeltista. Tulevina viikkoina ja kuukausina selviää, löytyykö FIS:stä tahtoa ja konkreettisia keinoja pelastaa perinnelajinsa vai ei.