Rinovirusinfektio tarttuu helposti käsien välityksellä.

Flunssa paranee ajan kanssa, mutta sen oireita voi ja kannattaa helpottaa. Adobe Stock / AOP

Flunssaa aiheuttava rinovirus etenee nyt voimakkaasti Suomessa. Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoi aiemmin Iltalehdelle, että rinovirus on yksi yleisimmistä nuhakuumeen aiheuttajista ja sen leviäminen on ”ihan jokavuotista juttua”.

Järvinen kertoo, että rinovirukset ja muut tyypilliset nuhakuume-flunssavirukset lähtevät kyllä liikkumaan syksyllä yleensä aika pian siitä, kun koulut alkavat ja lomat loppuvat.

– Näistähän ei oteta näytteitä, joten me emme tarkkaan tiedä, mitä kaikkea on liikkeellä, Järvinen sanoi.

Tarttuu näin

Infektiot ovat yleisimpiä pienillä lapsilla, mutta niitä esiintyy kaikenikäisillä, erityisesti kevättalvisin ja syksyisin. Rinovirus aiheuttaa aikuiselle yleensä lieväoireisen, nuhapainotteisen hengitystieinfektion. Rinoviruksia tunnetaan yli 150 virustyyppiä.

Rinovirusinfektio tarttuu helposti käsien välityksellä. Virus siirtyy hengitystie-eritteistä käsiin, käsistä toisiin ihmisiin ja edelleen käsien kautta suun tai nenän limakalvolle. Myös rinon pisaratartunta on mahdollinen.

Käsienpesu poistaa likaa ja mikrobeja iholta. KARI PEKONEN

Suurin osa rinovirusten aiheuttamista infektioista ovat oireettomia tai hyvin vähäoireisia. Rinovirus aiheuttaa yleensä ylempien hengitysteiden infektion, jonka oireita ovat nuha, kurkkukipu ja mahdollisesti lämpöily. Joskus rinovirusinfektio johtaa poskiontelotulehdukseen tai välikorvantulehdukseen.

Järvisen mukaan nuhakuumetta poteva on tartuttavimmillaan taudin alkuvaiheessa, jolloin oireet ovat voimakkaimmillaan.

– Ei tartuttavuus yleensä täysin lopu sen jälkeenkään, mutta se on vähäisempää, kun pärskitään vähemmän ja virusmäärätkin laskevat aika nopeasti.

Hänen mukaansa etäisyyden pitäminen ja ihmiskontaktien välttäminen ovat ne merkityksellisimmät ehkäisykeinot tautiin.

Myös korona-ajan opeista, kuten käsien pesusta ja desinfioinnista ja oikeaoppisesta aivastamis- ja yskimistekniikasta on hyötyä tartuntariskin vähentämisessä.

– Käsienpesu on yleensä hyväksi. Käsi on yksi tie, jota kautta erilaiset bakteerit ja muut mikrobit leviävät. Hengitystievirusten osalta voi kuitenkin olla, että sen tehoa on hieman yliarvioitu. Se on ollut niitä toimia, joiden ajateltiin ehkäisevän tartuntoja, mutta nämä suorat pärskeet olivat selvästi merkityksellisempiä. Uskoisin, että näin on todennäköisesti myös näiden muiden hengitystievirusten osalta, Järvinen kertoo.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Iltalehden arkisto.