Raatojen hävittäminen kuuluu maanomistajalle, mutta käytännössä moni välttelee tehtävää hajun ja tartuntariskin vuoksi.
Avaa kuvien katselu
Anders Fors painottaa, ettei kuolleisiin hylkeisiin pidä koskea ilman kunnollista suojavarustusta, ja että ongelmaan tarvittaisiin parempia ratkaisumalleja. Kuva: Anders ForsJuttu tiivistettynä
- Pohjanmaan rannikolla on havaittu merkittävä kasvu kuolleiden hylkeiden määrässä tänä vuonna.
- Anders Fors uskoo, että kuolleet hylkeet ovat jääneet kiinni kalaverkkoihin tai ammuttu.
- Ammattikalastajat ovat huolissaan hylkeiden vaikutuksesta saaliiseen ja yrittävät rajoittaa niiden määrää metsästämällä.
- Kuolleet hylkeet voivat levittää vaarallisia bakteereja, ja niiden käsittely on riskialtista ilman suojavarusteita.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Hyljekannan kasvu näkyy Pohjanmaan rannikolla ajelehtivien ruhojen määrässä, kertoo Svenska Yle.
Saariston asukas ja vapaaehtoinen meripelastaja Anders Fors sanoo, että aiemmin kuolleita hylkeitä on havaittu luonnonsuojelualueen hiekkarannalla Storsandin Monäsissa, mutta tänä vuonna myös Uudenkaarlepyyn saaristossa.
Fors uskoo, että suurin osa hylkeistä on ilmeisesti jäänyt kiinni kalaverkkoihin ja hukkunut ja osa on ammuttu. Forsin mukaan hyljekanta on kasvanut alueella merkittävästi kymmenen vuoden aikana.
Kuolleet hylkeet ovat mahdollinen tautiriski, ja jos hyljekanta kasvaa edelleen, alueelle voi tulevaisuudessa levitä hyljerutto. Se taas voisi kasvattaa kuolleiden hylkeiden määrää entisestään.
Kuten monilla lajeilla, hylkeillä on tietty itsesäätelymekanismi kantojensa suhteen. Jos populaatio kasvaa liian suureksi, niihin usein iskee tauti, joka karsii kantaa. Silloin myös kuolleiden hylkeiden määrä voi kasvaa pohjalaisrannoilla.
– Onko näin käynyt eteläisessä Suomessa? Sitä ei tiedetä, mutta tuntuu vähän mystiseltä, että lähes 20 hyljettä on ajautunut rantaan. Veikkaan, että siellä kyseessä on jokin tauti, Fors sanoo.
Avaa kuvien katselu
Pelastuspalvelun venettä ei saa käyttää kuolleiden eläinten kuljettamiseen, joten kuolleista hylkeistä ei kannata soittaa hätänumeroon, Anders Fors sanoo. Kuva: Mårten Wallendahl / YlePienikin haava voi johtaa amputaatioon
Viranomaisten ja saaristolaisten huolena on, että kuolleet hylkeet voivat levittää vaarallisia bakteereja.
Hylkeen raatoa ei saa käsitellä ilman suojavarusteita, sillä jo pieni haava voi johtaa vakavaan infektioon.
– On jopa käynyt niin, että ihmisiltä on jouduttu amputoimaan ruumiinosia. Raatojen käsittely ilman suojausta on erittäin, erittäin vaarallista, Fors kertoo Svenska Ylelle.
Lisäksi kuolleen hylkeen hajua kuvataan sietämättömäksi, ja se tekee raatojen hävittämisestä epämiellyttävää.
Kuolleet hylkeet paisuvat mädäntyessään nopeasti ja voivat jopa räjähtää, ellei niitä hävitetä ajoissa.
Lain mukaan maanomistaja tai vuokralainen on vastuussa raatojen poistamisesta. Paras tapa Forsin ja ympäristöviranomaisten mukaan on haudata raato vähintään kahden metrin syvyyteen.
Avaa kuvien katselu
Kuollut hylje haisee hirveälle ja voi levittää tauteja. Siksi Niitä tulee käsitellä varoen. Kuva: Anders Fors
Kuolleet hylkeet ovat myös logistinen ongelma: pelastuslaitoksen veneitä ei saa käyttää raatojen kuljettamiseen tartuntariskin vuoksi.
Moni saaristolainen toivoo Forsin mukaan selkeämpiä ohjeita ja apua ongelmaan.