- Seinäjoen Tangomarkkinat on saanut taloutensa tasapainoon vaikeiden vuosien jälkeen.
- Toimitusjohtaja Pasi Ojala on uudistanut ohjelmaa vuodesta 2021. Muutokset ovat herättäneet kritiikkiä, mutta kävijäkunta on nuorentunut.
- Tangolaulukilpailu on tappiollista. Tapahtuma hakee sille valtion tukea iskelmägenren säilyttämiseksi.
Tango täyttää jälleen Seinäjoen keskustan muutaman päivän ajan.
Näin on ollut koronavuosia lukuun ottamatta vuodesta 1985 alkaen.
Tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Pasi Ojala odottaa tulevaa varovaisen innostuneena.
Ennakkomyynti on sujunut viime vuotta vilkkaammin, mutta sää vaikuttaa lopulta eniten siihen, miten väki lähtee liikkeelle.
Videolla Tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Pasi Ojala kertoo, millaisia toiveita hänellä on tapahtuman ytimessä olevan tangolaulukilpailun suhteen.
– Valehtelisin jos väittäisin, etten ole tuijottanut ennusteita. Olen viisi ja puoli vuotta hokenut, että sää on meidän paras kumppani ja vihollinen.
Vaikeiden vuosien jälkeen tapahtuman talous on saatu tasapainoon. Liikevaihto on 1,5 miljoonaa. Viime vuosi oli paras miesmuistiin, liikevoittoa kertyi 92 000 euroa.
Tuotanto ja ohjelmisto kokivat uudistuksen
Ojala valittiin tangomarkkinoiden toimitusjohtajaksi helmikuussa 2021. Korona oli vienyt omat työt tapahtuma-alalla.
Valituksi tultuaan hän teki viisivuotissuunnitelman. Koko tuotanto alihankkijoineen käytiin läpi ja kilpailutettiin. Se tuotti merkittäviä säästöjä.
– Se oli ehdottomasti tärkein juttu, joka olisi pitänyt tehdä ajat sitten.
Toinen puoli suunnitelmaa liittyi ohjelman uudistamiseen ja sitä kautta uusien yleisöjen löytämiseen.
– Teimme muutoksia ohjelmistoon tietoisina siitä, että osa vanhoista kävijöistä saattaa äänestää jaloillaan.
Pasi Ojala, toimitusjohtaja, Tangomarkkinat
Se on kirvoittanut myös kritiikkiä etenkin fanaattisimmilta tangon ystäviltä.
Ojala pitää muutoksia kuitenkin maltillisina. Hän korostaa, että tango on ja pysyy tapahtuman ytimessä, mutta sen ympärille on tuotu iskelmällisen annin ohella poppia ja rockia.
Avaa kuvien katselu
Tangomarkkinat tavoittelee aktiivisesti myös nuorta yleisöä. Kuva: Tangomarkkinat / Jani Pihlaja
Ensimmäisinä vuosinaan toimitusjohtajana Ojala onnistui pitämään tapahtuman voitollisena. Vuonna 2023 tulos painui 80 000 euroa miinukselle. Se oli tietoinen ja valmiiksi budjetoitu valinta.
– Teimme muutoksia ohjelmistoon tietoisina siitä, että osa vanhoista kävijöistä saattaa äänestää jaloillaan.
Pari seuraavaa vuotta ovat olleet hyviä. Kävijöiden keski-ikä on nuorentunut, mutta enemmistönä ovat yhä keski-ikäiset aikuiset.
– Nuoret ovat päässeet tutustumaan tapahtumaan ilmaiseksi. Nyt nuorten keskuudessa kuitenkin puhutaan Tangomarkkinoista, iloitsee Ojala.
Laulukilpailu on tapahtuman ydin
Tangolaulukilpailu halutaan pitää tapahtuman sydämenä.
Vaikka tapahtuma kokonaisuutena tuottaa nyt voittoa, laulukilpailu ei sitä tee. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi orkesterin koko on kutistunut merkittävästi takavuosista.
– Laulukilpailu on meille tappiollista toimintaa. Isot tuotannot ovat kalliita, sillä ne vaativat paljon aikaa ja ihmisiä.
Avaa kuvien katselu
Tangolaulukilpailu on ollut Tangomarkkinoiden ydin alusta alkaen. Kuva: Tangomarkkinat / Jani Pihlaja
Tangomarkkinoiden toiveissa on, että yli 40 vuotta jatkunut laulukilpailu voisi saada tukirahaa myös valtiolta. Hakemus on jätetty jo useana vuonna, mutta toistaiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole ajatukselle lämmennyt.
Ojala korostaa, että Tangomarkkinat ei tapahtumana ole valtion rahan perässä.
Hän toivoo tukea suomalaisen iskelmägenren pitämiseksi elinvoimaisena, sillä se on olennainen osa kulttuuriperintöä.
– Tangolaulukilpailunkin pitää maltillisesti uudistua ja kehittyä pysyäkseen kiinnostavana vielä seuraavat 40 vuotta.
Kävijämäärä ei kerro kaikkea tapahtuman onnistumisesta
Tänä vuonna Tangomarkkinoiden järjestäjät ovat tyytyväisiä, jos se saavuttaa saman 55 000 kävijänmäärän kuin viime vuonna. Olkoonkin, että se on kaukana takavuosien yli 100 000 kävijästä.
Eroa selittää myös erilainen laskentamalli, joka otettiin käyttöön viisi vuotta sitten, sanoo Ojala. Kävijämäärä ei hänen mielestään ole oikeastaan edes kovin tärkeä.
– Toimitusjohtajana tärkeämpää on, että väki viihtyy ja tulos on viivan yläpuolella.
Avaa kuvien katselu
Tangomarkkinoiden kävijämääriä lasketaan nyt eri kertoimilla kuin aiemmin. Kuva: Tangomarkkinat / Jani PihlajaOmistajapohjassa muutoksia
Seinäjoen kaupunki on Tangomarkkinoiden suurin omistaja hieman yli 39 prosentin osuudella.
Toiseksi suurimmaksi omistajaksi nousi kesäkuussa ohjelmatoimisto Magnum live, joka osti yhtiöstä 12,39 prosentin osuuden.
Tangomarkkinoiden hallituksen puheenjohtaja ja Seinäjoen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kimmo Heinonen on huojentunut siitä, että tapahtuma on löytänyt kannattavan tavan toimia.
Vuosien varrella kaupunki on tukenut tapahtumaa rahallisesti. Tangomarkkinoiden talousvaikeudet alkoivat jo kauan ennen koronaa.
– Toisaalta tapahtuma on myös tuonut kaupunkiin elinvoimaa, sanoo Heinonen.
Juuri nyt kaupungin oma talous on tiukilla, mutta Heinonen ei pidä poissuljettuna, että Seinäjoki voisi olla jatkossa mukana kehittämässä nimenomaan laulukilpailua.
– Kaupunki voi olla paitsi pelastamassa, myös kehittämässä, sanoo Heinonen.