- Vantaan pakastevaraston hukkalämpö lämmittää 2 300 omakotitaloa. Aiemmin se meni hukkaan.
- Hukkalämpöjen käyttö on vähäpäästöistä ja kustannustehokasta, Aalto-yliopiston professori sanoo.
- Hukkalämpö kattaa reilut kaksi prosenttia Vantaan kaukolämmöstä. Tavoite on 20 prosenttia vuonna 2035.
- Vantaan Energialla on neuvotteluja moniin kohteisiin. Puolet tavoitteesta saadaan jo nyt olemassa olevista kohteista.
Hyisevän kylmät hallit hurisevat Helsinki-Vantaan lentokentän naapurissa. Nämä pakastevarastot ovat Vantaan uusimmat lämmönlähteet.
Kun pakastettuja elintarvikkeita säilövät varastot jäähdytetään, pohjimmiltaan kyse on lämpöenergian siirtämisestä pois.
Aiemmin tästä lämmöstä osa meni pakastevarastoja pyörittävän KWH Freezen omaan käyttöön ja loput puhallettiin taivaan tuuliin. Nyt hukkalämpö päätyy kaukolämpöverkon kautta vantaalaiskoteja lämmittämään.
Lämpömäärä on vuodessa 42 gigawattituntia, mikä vastaa keskimäärin 2 300 omakotitalon vuosikulutusta.
Avaa kuvien katselu
Tämän hetken ennuste on, että yli puolet ajasta pakkasvaraston hukkalämpö kannattaa jalostaa kaukolämmöksi. Kun kaukolämmön tekeminen on halvempaa muilla tavoin, hukkalämpö puhalletaan edelleen taivaalle. Kuva: Matti Myller / Yle
– Hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmössä on oikein järkevää. Tämä on hyvin vähäpäästöistä ja kustannustehokasta tekniikkaa, Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri sanoo.
Syrin mukaan erilaisten hukkalämpöjen hyödyntäminen on Suomessa hyvällä mallilla. Se on kasvanut merkittävästi kymmenen vuoden aikana.
Syynä on polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnannousu ja toisaalta lämpöpumppujen käyttämän sähkön hinnan lasku.
Lämpöpumppuja tarvitaan, koska niillä hukkaenergian lämpötila voidaan nostaa niin kuumaksi kuin kaukolämpöverkko tarvitsee.
Uudesta investoinnista huolimatta Vantaan Energia ei ole varsinainen hukkalämmön edelläkävijä.
Tätä ennen yhtiö on saanut hukkalämpöä vain yhdestä pienestä datakeskuksesta, vaikka tälläkin tontilla on varastoitu pakastettuja tuotteita vuosikymmeniä.
Avaa kuvien katselu
Vuonna 1973 perustettu KWH Freezen Vantaan pakastevarasto koostuu nykyään kolmesta osasta, jotka tekevät siitä Suomen suurimman. Rakenteilla on jo neljäs varasto, joka myös kytketään Vantaan kaukolämpöverkkoon. Kuva: Matti Myller / Yle
Syri muistuttaa, että eri kaupungeilla on hyvin erilaiset lähtökohdat.
Helsinki on hyödyntänyt pitkään pääkaupunkiseudun jätevesien hukkalämpöä. Toisaalta Vantaalla on suuri jätteenpolttolaitos, johon polttoaineiden hinnannousu ei ole iskenyt.
Vaikka Syri kehuu Suomea hukkalämpöjen hyödyntämisestä, parantamisen varaa on myös muualla kuin Vantaalla.
Kun asiaa selvitettiin vuonna 2020, ”teknisesti kohtuullisesti hyödynnettävissä” olevasta hukkalämmöstä yli 90 prosenttia meni harakoille.
Markkinahinnat määräävät tahdin, vahvistaa Vantaan Energian energiapalvelujohtaja Matti Wallin. Pohjimmiltaan yhtiö tekee kaukolämpöä siitä mistä halvimmalla saa.
Nyt laskimet näyttivät ajan olevan oikea tämän hukkalämmön hyödyntämiselle.
Pakastevaraston hukkalämmöt kattavat jatkossa reilut kaksi prosenttia Vantaan kaukolämmön vuositarpeesta.
Tämä on vasta alkua. Tavoitteena on, että vuonna 2035 hukkalämpöjen osuus olisi 20 prosenttia.
– Meillä on tosi paljon neuvotteluja käynnissä erinäköisiin kohteisiin, joissa hukkalämpöjä syntyy teollisen prosessin yhteydessä, Wallin sanoo.
Datakeskuksissa enemmän lämpöä – ja riskejä
Pakastevaraston hukkalämpöjen hyvä puoli on se, että laitos on jo olemassa ja se on eittämättä yhteiskunnalle tarpeellinen. Kovin suuri se ei silti ole.
Paljon suurempia lämpömääriä syntyy datakeskuksissa, joita rakennetaan ja suunnitellaan kiihkeästi ympäri Suomen.
Esimerkiksi Fortum saa pian 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmöstä kahdesta Microsoftin datakeskuksesta.
Datakeskukset tarvitsevat kuitenkin uutta pinta-alaa sekä sähkön tuotantoa ja siirtoa.
Espoon ja Kirkkonummen datakeskusten lisäksi Microsoft rakentaa suurta datakeskusta Vihtiin. Kuvat: Microsoft / Arkkitehtitoimisto Olla
Datakeskusten tarpeellisuudestakin voi olla montaa mieltä: toiset pyörittävät kriittisiä palveluita, toiset höpsöjä videoita tai tekoälyhassutteluja.
Wallinin mukaan Vantaan tavoite lämmetä 20-prosenttisesti hukkalämmöillä ei edellytä ”hillittömän isoja” uusia datakeskushankkeita.
Vantaan Energia arvioi, että noin puolet hukkalämpötavoitteesta on saatavissa sellaisista kohteista, jotka ovat jo nyt olemassa.
– Meidän taktiikka on enemmänkin sellainen, että pyrimme useista kohteista keräämään hukkalämpöä, että pystymme hajauttamaan sitä riskiä, Wallin sanoo.
Myös Aalto-yliopiston Sanna Syri allekirjoittaa suurten datakeskusten riskit.
Esimerkiksi Kouvolassa on kuihtuneen metsäteollisuuden jäljiltä hyvät sähköyhteydet datakeskuksille, ja hukkalämpöä voi tulla tarjolle enemmän kuin mitä kaupunki tarvitsee.
Silti se ei ole oikotie onneen, koska kaukolämpöyhtiöillä on velvoite pitää kaupunki lämpimänä kaikissa tilanteissa.
– Jos datakeskus menee epäkuntoon tai päättää yhtäkkiä, että Suomi ei ollutkaan hyvä maa ja siirtää toiminnot muualle, kaukolämpöyhtiöllä pitää olla aina varasuunnitelma valmiina käyttöön, Syri sanoo.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Mäntsälässä jännitettiin miten käy kaukolämmön, josta valtaosa tuli venäläisen Yandexin datakeskuksesta.
Hukkalämpöjen hyödyntäminen energia-alan käsissä – ainakin Vantaalla
Vaikka osa vantaalaisten lämmöstä perustuu nyt pakastevaraston liiketoimintaan, sitä pyörittävän KWH Freezen toiminnassa uusi järjestely ei juuri näy.
Jäähdytyslaitteet ovat samat kuin ennenkin, eikä eurojakaan juuri liiku, kertoo toimitusjohtaja Mika Halvorsen.
Yritys teki vain pienen investoinnin laitteisiin, ja se kuitataan hiljalleen tulevina vuosina Vantaan Energialta tulevilla maksuilla.
Kalliit lämpöpumput ja sitä myöten taloudellisen riskin otti Vantaan Energia.
– Heidän bisnestään on se lämpö ja meidän bisnestä on kylmä, KWH Freezen toimitusjohtaja Halvorsen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Vantaan energian mukaan lämpöpumppujen hyötysuhde on 3–4, eli ne tuottavat 3–4-kertaisen määrän lämpöä kuluttamaansa sähkömäärään verrattuna. Kuva: Matti Myller / Yle
Yksi iso tekijä eri polttoaineiden hinnannousun takana on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Kun sota jonakin päivänä päättyy, saattavat polttoaineiden hinnat taas muuttua.
Vantaan Energian Wallin uskoo silti, ettei hukkalämpöinvestoinnilta lähde pohja.
Hänen mukaansa yhteiskunnasta tulee paine vähentää kaikkea polttamista, mikä ei ole muuten välttämätöntä. Paine kohdistuu ensin fossiilisiin polttoaineisiin ja lopulta myös biomassaan.
– Kaikki trendit ovat siihen suuntaan, että hukkalämpöjä ei kannata harakoille laskea ja tällaiset ovat koko ajan yleistymään päin.