Tuoreessa Muisti-erikoislehdessä kerrotaan, että jopa lähes puolet muistisairauksista olisi ehkäistävissä. Yllättävää on se, että melko tavallisista rokotteista voisi olla apua.
Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että esimerkiksi vyöruusurokote ja koronarokote voivat antaa suojaa muistisairautta vastaan. Mostphotos
Usein ajatellaan, että ihmisen kohtalo on höperöityä vanhetessa.
Geriatrian emeritusprofessori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta kumoaa kuitenkin kyseisen ajatuksen juuri ilmestyneessä Muisti-erikoislehdessä.
Strandbergin mukaan maailmalla on tehty tutkimuksia, joissa on tutkittu 85–115-vuotiaiden henkilöiden aivoja, joista ei ole löydetty merkkejä muistisairauksista.
– Vaikka muistisairauden riski kasvaa vanhetessa, on tärkeää muistaa, että muistisairaus ei ole aivojen vääjäämätön kohtalo, vaikka eläisi satavuotiaaksi, Strandberg sanoo Muisti-lehdessä.
Strandbergin mukaan jopa 40–50 prosenttia kaikista muistisairauksista on arvioitu olevan ehkäistävissä etenkin vaikuttamalla verisuonisairauksien riskitekijöihin.
Muistisairautta voi viivyttää ja torjua ennen kaikkea hyvillä elintavoilla, kuten monipuolisella liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Lisäksi päävammojen ehkäisy, sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy ja hyvä hoito sekä monipuolinen aivojen harjoittaminen sekä kuulo- ja näkökyvyn ylläpito eri ikävaiheissa edesauttavat aivojen terveyttä.
Strandberg itse on erityisen kiinnostunut siitä, kuinka rokotteilla voidaan ehkäistä muistisairauksia.
Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että esimerkiksi vyöruusurokote ja koronarokote voivat antaa suojaa muistisairautta vastaan.
– Tämä voi olla yksi hyvä lisäsyy ottaa rokotteita, Strandberg sanoo.
– Vaikka muistisairauden riski kasvaa vanhetessa, on tärkeää muistaa, että muistisairaus ei ole aivojen vääjäämätön kohtalo, sanoo geriatrian emeritusprofessori Timo Strandberg. Timo Strandberg
Verenpaineen rajat
Muistisairauden yksittäinen tärkeä aiheuttaja on korkea verenpaine. Pitkään koholla oleva verenpaine aiheuttaa muutoksia aivojen verisuonissa.
Tutkimuksissa on todettu yhteys keski-iässä kohollaan olevan verenpaineen ja aivoverenkiertohäiriön aiheuttaman muistisairauden välillä. Myös kohonneen verenpaineen ja Alzheimerin taudin välillä on huomattu olevan yhteyksiä.
Hyvä uutinen on, että jos verenpaineen saa laskemaan elintapamuutoksella tai lääkkeillä, muistisairauden riski pienenee.
– Tutkimuksissa on huomattu, että myös niillä, joiden verenpainetta on hoidettu vain lääkkeillä, on vähemmän muistisairautta, Strandberg sanoo Muisti-lehdessä.
Kohonnutta verenpainetta ei välttämättä huomaa omasta olostaan, siksi on suositeltavaa alkaa seurata omia verenpainelukemia säännöllisesti viimeistään keski-iässä.
Verenpaineen pitäisi kotimittauksessa jäädä alle 135/85 mmHg. Toistaiseksi ei ole selvää, onko tämä kriittinen raja myös muistisairauden ennaltaehkäisyyn.
Lue lisää muistisairauksien ehkäisystä ja aivoterveydestä Muisti-erikoislehdestä. Osta Muisti-lehti yhdessä Iltalehden kanssa tai lue erikoislehdet ja näköislehdet Iltalehti Plussasta.
Muisti-erikoislehti on tuhti tietopaketti muistisairauksien ehkäisystä ja aivoterveydestä. Roosa Bröijer
LUE MYÖSMuisti-lehdestä kattavat neuvot aivojen hyvinvointiin
Uusi Muisti-erikoislehti on ilmestynyt. Lehdestä löytyy viimeisin tieto muistisairauksien ehkäisystä, hoidosta ja tutkimuksesta. Äänessä ovat niin huippututkijat kuin sairastuneet itse ja heidän omaisensa.
Tutkijoiden viesti Muisti-lehdessä on toiveikas: olemme koko ajan lähempänä hetkeä, jolloin Alzheimerin tauti on jo ehkä hallittavissa lääkkeillä samaan tapaan kuin vaikkapa diabetes.
Lehteen haastateltu Erja Häkkinen kertoo, miltä tuntui saada diagnoosi alkavasta muistisairaudesta ja millä keinoilla hän yrittää estää taudin etenemistä.
Muisti-lehdestä löytyvät myös asiantuntijoiden ohjeet aivoterveellisiin elämäntapoihin, jotka ovat tämän hetken tietämyksen mukaan tehokkain tapa pitää aivot terveinä. Lehdessä puhutaan muun muassa siitä, miten stressi ja nykyinen työkulttuuri vaikuttavat aivoihin ja miten kielteisiä vaikutuksia voi ehkäistä
Mukana on myös selkeä opas aivoterveelliseen ruokavalioon, joka parantaa samalla sydän- ja verisuoniterveyttä sekä pitää painon kurissa. Kyseessä ei ole vaivalloinen dieetti, vaan ohjeet siitä, miten pienillä muutoksilla voi oikeasti tehdä ratkaisevan eron.
Lehdessä etsitään vastausta myös kysymykseen, miksi naiset sairastuvat muistisairauksiin miehiä useammin ja onko esimerkiksi vaihdevuosien hormonikorvaushoidosta hyötyä vai haittaa aivoterveydelle.
Osta Muisti-lehti yhdessä Iltalehden kanssa tai lue erikois- ja näköislehdet Iltalehden Plus-palvelussa.
Teksti Katja Alinen