Ruotsilan mukaan Trump on yrittänyt helpompaa tietä, mutta se ei ole tuottanut tulosta.
Markku Ruotsilan mukaan Trumpilta voidaan pian odottaa kovempia toimia. Roosa Bröijer
USA:n politiikkaa seuraava historioitsija Markku Ruotsila arvioi Iltalehdelle, että USA:n presidentti Donald Trumpilta voidaan nähdä kovempia Venäjä-toimia jo tällä viikolla.
Trump antoi Venäjän mittavan hyökkäyksen jälkeen ymmärtää olevansa valmis kovempiin toimiin Venäjän suhteen. Trumpilta kysyttiin sunnuntaina Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa, onko hän valmis siirtymään ”toiseen vaiheeseen” Venäjän vastaisissa sanktioissa. Asiasta kertoo Kyiv Independent.
– Kyllä, olen, Trump vastasi.
Venäjä teki Ukrainaan ennätyksellisen drooni- ja ohjushyökkäyksen sunnuntaina yöllä. Hyökkäyksessä kuoli vähintään viisi ihmistä, ja 44 ihmistä loukkaantui eri puolilla Ukrainaa.
Iskussa vaurioitui ensi kertaa myös Ukrainan hallituksen rakennus Kiovan keskustassa Petšerskin piirissä.
Ruotsila uskoo, että Trump on todella valmis etenemään sanktioissa. Ruotsilan mukaan Trump tarkoitti toisen asteen tariffeja, jollaisia on asetettu muun muassa Intiaa kohtaan.
– Hän on pitkän aikaa ollut jo valmis etenemään siihen toiseen ja kolmanteen vaiheeseen.
Ruotsilan mukaan aikataulu on kuitenkin venynyt. Trumpin ja Putinin välisessä Alaskan tapaamisessa näyttää käyneen niin, että Putin sai taivuteltua Trumpin pois alkuperäisestä aikataulusta. Nyt kaikille, mukaan lukien Trumpille itselleen, on Ruotsilan mukaan selvää, ettei Alaskassa sovittu pidä.
– Eli täytyy ottaa ne kovemmat keinot käyttöön, joilla hän on uhkaillut koko ajan.
Donald Trump sanoi olevansa valmis etenemään Venäjä-pakotteissa. ALL OVER PRESS
Trumpin lisäksi kovempien sanktioiden mahdollisuudesta viestinyt USA:n valtiovarainministeri Scott Bessent sanoi, että Yhdysvallat on valmis etenemään ”paineen kasvattamiseksi Venäjän suuntaan” erityisesti toisen asteen tariffien laajentamisella niitä maita kohtaan, jotka ostavat öljyä Venäjältä. EU:n korkein sanktioedustaja David O’Sullivan matkusti Yhdysvaltoihin maanantaina keskustellakseen USA:n edustajien kanssa, kertoo brittilehti The Guardian.
Trump ei itse kertonut tarkemmin suunnitelmistaan, eikä Valkoinen talo pyynnöstä tarkentanut Reutersille, millaisiin toimiin Trump olisi valmis. Samassa tilaisuudessa Trump oli aiemmin puolustanut hallintonsa toimia, muun muassa tariffeja Intiaa kohtaan.
– Se maksoi Venäjälle satoja miljardeja dollareita. Ja te kutsutte sitä siksi, että toimia ei tehdä? Enkä ole edes toteuttanut vaihetta kaksi tai kolme.
Trumpin luku vaikuttaa reilusti liioitellulle. Intian öljytuonnin arvo Venäjältä oli maaliskuussa 2025 vuoden aikana alle 50 miljardia euroa, kertoo Independent.
Iskisi Eurooppaan
Ruotsilan mukaan syy siihen, miksei Trump ole edennyt sanktioissa aiemmin, liittyy EU:hun.
– Nykyisen sodan alusta alkaen EU on ostanut tai antanut Putinille enemmän rahaa energiaostojen kautta kuin on antanut Ukrainalle raha-apua.
Vuonna 2024 EU:n arvioidaan ostaneen Venäjältä fossiilisia polttoaineita 22 miljardilla eurolla ja tukeneen Ukrainaa 19 miljardilla eurolla, kertoo The Guardian.
– Jos Trump johdonmukaisesti oikeasti toteuttaa toisen asteen sanktiot ja tariffit, niin kuin hän uhkasi, se koskee EU:ta, se koskee Intian lisäksi Kiinaa ja montaa muuta maata. Sillä tulee olemaan hyvin huomattavia seurauksia maailmantaloudelle. Eli mieluummin hän ei lähtisi tälle tielle.
– Todennäköisesti sen takia hän on ollut näin kärsivällinen ja antanut itse ilmoitettujen määräaikojen ja takarajojen välillä liukua. On yritetty sitä helpompaa tietä.
– Mutta se ei ole tuottanut tulosta, niin sitten täytyy lähteä sinne vaikeammalle tielle.
Ruotsilan mukaan Trumpilla on hyvin realistinen käsitys Venäjästä. Oppinsa Venäjän kanssa toimimiseen Trump on Ruotsilan mukaan saanut kylmän sodan aikana USA:n presidenttinä toimineelta Richard Nixonilta ja politiikan tutkija Henry Kissingeriltä.
Käytännössä realismi tarkoittaa sitä, ettei Trump lähde ”julistukselliseen, moralisoivaan taisteluun” Venäjää vastaan, vaan lausuu julkisuudessa myös myönteisiä asioita Venäjästä ja Venäjän johtajista, koska he haluavat tätä. Venäjän johtajat haluavat tulla kohdelluksi kuin suurvallan edustajat, olla ”klubin jäseniä”, Ruotsila arvioi.
– Kaikkein pahinta Putinille ja muille Venäjän ja Neuvostoliiton johtajille oli, että heitä julistuksellisesti moralisoiden koko ajan arvostellaan, ja sysätään syrjään julkisuudessa. Sellainen toimintatapa ei tule tuottamaan tulosta.
Sen sijaan kulissien takana Venäjän johtajia Ruotsilan mukaan kovistellaan.