• Lempäälän asuntomessuilla Villa Sydämessä asuu kolme sukupolvea yhdessä. Alle prosentti suomalaisperheistä asuu näin.
  • Turun yliopiston professori Mirkka Danielsbacka sanoo, että maatalousvaltaisena aikana usean sukupolven yhteisasuminen oli yleistä, mutta hyvinvointivaltion rakentaminen siirsi hoivavastuun valtiolle.
  • Turun yliopistossa ja Väestötutkimuslaitoksella tutkitaan nyt useamman sukupolven yhteisasumisperheitä Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen avulla.

Asuntomessutalo Villa Sydämessä Lempäälässä kolme sukupolvea eli isovanhemmat, vanhemmat ja aikuistuvat lapset voivat asua yhdessä – mutta omissa tiloissaan.

Tällainen asumismalli on Suomessa harvinainen: vain alle prosentti suomalaisista perheistä toteuttaa useamman sukupolven yhteisasumista.

Paritalon toisessa osiossa asuvat Minna ja Mikko Rajamäki 17- ja 14-vuotiaiden tyttäriensä kanssa, toisessa Mikon vanhemmat Olavi ja Maria Rajamäki.

– Mikon vanhemmat ovat hoitaneet omat vanhempansa ihan viimeiseen saakka. Nyt me haluamme jatkaa sitä, olla esimerkkinä omille lapsillemme ja myös muille, Minna Rajamäki kertoo.

Moderni puurakenteinen paritalo sateisena päivänä.

Avaa kuvien katselu

Vaaleasävyinen olohuone ja avokeittiö, pyöreän pöydän ympärillä neljä tuolia ja katossa rottinkivalaisin.

Avaa kuvien katselu

Vaaleasävyisessä huoneessa on sänky, nojatuoleja, ruokapöytä, jääkaappi ja keittotaso, ikkunoista näkyy ulos.

Avaa kuvien katselu

Moderni avokeittiö ja ruokailutila, jossa on kattavasti katettu ovaali ruokapöytä ja kymmenen tuolia.

Avaa kuvien katselu

Talo vastaakin moneen suomalaiseen haasteeseen: vanhustenhuollon kriisiin, sukupolvien etääntymiseen ja tarpeeseen tukea nuorten itsenäistymistä.

Kun mahdollisuus tarjoutui, perhe rakensi Saikan alueelle talon, johon kaikki mahtuvat.

– Me emme ole tehneet pelkästään taloa, vaan kotia, jossa on vahvasti sydän mukana kaikessa ajattelussa, tiivistää Minna Rajamäki.

Hyvinvointivaltio muutti asumisen

Turun yliopiston sosiologian professori Mirkka Danielsbacka kertoo, että kolmen sukupolven yhteisasuminen oli vielä maatalousvaltaisena aikana tyypillistä.

Toisen maailmansodan jälkeen tilanne muuttui nopeasti.

– Nopea kaupungistuminen ja vahvan hyvinvointivaltion rakentaminen siirsi hoivavastuun perheeltä valtiolle. Myös vahva päivähoitoverkosto vähensi tarvetta isovanhempien apuun, Danielsbacka sanoo.

Nyt hyvinvointivaltio vetäytyy palveluista, ja samanaikaisesti suomalaisten halukkuus kantaa pitkäaikaista hoivavastuuta vanhemmistaan on vähentynyt.

– Se on aika mahdoton yhtälö. Ensimmäisen lapsen hankintaikä nousee, jolloin yhä useammin ollaan tilanteessa, että on omia pieniä lapsia ja sitten omat ikääntyneet vanhemmat alkavat tarvita hoivaa, Danielsbacka toteaa.

Moderni saunaosasto, jossa on puupenkki, tummia laatoituksia, lasiovi ja vaalea matto lattialla.

Avaa kuvien katselu

Talossa on kolme saunaa. Isovanhemmilla on omansa, mutta he voivat käydä myös perheen puolella puulämmitteisessä saunassa. Lisäksi on sähkösauna infrapunapaneelein nopeaan rentoutumiseen. Kuva: Miikka Varila / Yle

Yhteisasuminen on ajankäytöllisesti hyvä ratkaisu, koska aika ei mene matkustamiseen. Järjestelystä on iloa, mutta siinä on myös riskinsä, varoittaa Danielsbacka.

– Tutkimuksissa on havaittu, että isovanhempien läsnäolo perheen arjessa on hyödyllistä kaikille sukupolville. Mutta jos isovanhemmat tarvitsevat paljon hoivaa, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia myös lapsenlapsille, hän sanoo.

Useamman sukupolven yhteisasumisperheistä ei ole Suomessa tehty paljonkaan tutkimusta. Ei ole tutkittu, mikä on perheiden sosioekonominen tausta tai missä päin Suomea he asuvat.

Turun yliopistossa ja Väestötutkimuslaitoksella tutkitaan nyt asiaa Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen avulla.

Sukupolvet vaihtuvat tiloissa

Villa Sydän on suunniteltu muuntuvaksi.

Perheen vanhempi tytär voi harjoitella itsenäistä asumista omassa ”yksiössään”. Minna Rajamäki kertoo lisää:

Tulevaisuudessa Minna ja Mikko voivat muuttaa pienempään osioon ja joku lapsista voi asua isommalla puolella.

Tila voi toimia myös mummolahuoneena lastenlapsille tai vaikkapa tarvittaessa jonakin vastaanottotilana.

– Olemme tehneet loppuelämän kotia, jota voimme muuttaa oman tarpeemme mukaan, Minna Rajamäki sanoo.

oderni, avara olohuone, jossa on vaaleat puupinnat, suuri televisio, sohvia ja ruokailutila suurten ikkunoiden edessä.

Avaa kuvien katselu

Moderni makuuhuone, jossa on parisänky, yöpöytä, iso peili, vaaleat seinät ja ikkuna, josta näkyy autoja ulkona.

Avaa kuvien katselu

Valoisa eteistila, jota valaisee ulkoa tulevan valon lisäksi kattokruunu. Tilassa on suuri seinänkokoinen peili ja puupintoja.

Avaa kuvien katselu

Pohjakuvassa näkyy paritalo, jossa on väreillä eroteltu kolme osiota. Pienempi osio sinisellä, keskisuuri keltaisella ja suurempi harmaalla.

Avaa kuvien katselu

Helppohoitoinen arki kaikille

Koko kiinteistö on suunniteltu helppohoitoiseksi. Nurmikon sijaan on kiveä, ja pihat hoidetaan melkeinpä harjalla, kihvelillä ja imurilla.

– Olemme halunneet hakea helposti hoidettavaa ja siivottavaa ja avaraa kotia ja tehdä asumisesta mahdollisimman helppoa, Minna Rajamäki sanoo.

Iäkkäät mies ja nainen valoisassa ja lämpimästi valaistussa huoneessa.

Avaa kuvien katselu

Olavi Rajamäki hoiti Tampereella aikanaan omat vanhempansa. Hän ja Maria muuttavat poikansa perheen kanssa samaan paritaloon. Kuva: Miikka Varila / Yle

Isovanhemmat eivät juuri vaikuttaneet talon suunnitteluun. Nuorempi sukupolvi teki päätökset.

– Pääsemme helpommallakin, Olavi Rajamäki toteaa.

Maria Rajamäki suhtautuu muuttoon toiveikkaasti, vaikka vanha Tampereen kotikin on ollut rakas.

– Ainakin tuntuu nyt ihanalta, hän sanoo.

Isovanhemmillekin uusi koti tuo helpotusta arkeen. Maria Rajamäelle tärkeintä uudessa kodissa on kuitenkin läheisyys perheeseen.

– Ovathan nämä lapsenlapset hirveän tärkeitä.

Asuntomessut järjestetään Lempäälässä 10.7.-9.8.