Bayeux’n seinävaate matkasi kotisaarelle British Museumiin poikkeuksellisen järeiden turvajärjestelyjen saattelemana.

Keskiaikaisessa seinävaatteessa ratsastavia ja aseistettuja henkilöitä, taustalla rakennuksia ja eläimiä, alaosassa latinankielistä tekstiä.

Avaa kuvien katselu

Bayeux’n seinävaate on keskiaikainen kangaskudos, jota on luonnehdittu Britannian ja Ranskan suhteiden symboliksi. Kuva: AOP

Bayeux’n seinävaate on keskiaikainen vajaat 70 metriä pitkä kangas, joka kuvaa 1000-luvun historiaa, Normandian herttuan Vilhelm Valloittajan ja Britannian kuningas Harald Godwininpojan joukkojen yhteenottoa ja taisteluja edeltäviä tapahtumia.

Vuosituhat kului myös mittaamattoman arvokkaan kudelman saapumisesta Englannin maaperälle.

Tekstiili kuljetettiin salassa julkisuudelta Bayeux’n museosta Ranskasta British Museumiin. Ranskalaismuseo remontoidaan ja avataan ensi vuonna.

– Tuntuu merkilliseltä. Niin paljon työtä, huolta ja suunnittelua. Nyt tämä vihdoin toteutuu, sanoo British Museumin johtaja Nicholas Cullinan.

Seinävaate kujletettiin ilmastoidussa sisäarkussa iskunkestävän ulkosäiliön sisällä. Kronikkakudos teki matkaa maitse junaan lastatussa rekassa Kanaalin alaisessa tunnelissa. Kuljetusreittiä ja matkan vaiheita testattiin etukäteen ainakin kahdesti. Matka poliisisaattueessa kesti 11 tuntia. Hiljaiseen vastaanottoseremoniaan osallistui ranskalaisia ja brittiläisiä diplomaatteja. Seinävaatteen luovutusta pidetään presidentti Emmanuel Macronin kädenojennuksena Britannialle maiden suhteiden parantamiseksi.

Keskiaikaisessa kuvakudoksessa seisova henkilö johtaa satuloitua hevosta, yläreunassa teksti “EXIERUNT DE HESTENGA”.

Avaa kuvien katselu

Seinävaatteessa on 58 kohtausta, 627 ihmistä ja 737 eläintä. Kuva: Art Images / GettySeinävaatteesta odotetaan näyttelyhittiä

Bayeux’n seinävaatetta esittelevän näyttelyn odotetaan nousevan museon suosituimpien joukkoon.

Kun liput tulivat myyntiin kuukausi sitten, ensimmäisenä päivänä lunastettiin 100 000 pääsylippua.

Villalangoin somistettu pellavakangas kuvaa tapahtumien kulkua kohti Hastingsin taistelua lokakuussa 1066. Tuolloin normannivalloittaja Vilhelm löi kuningas Haraldin johtaman anglosaksisen armeijan. Vilhelm Valloittajasta tuli Englannin ensimmäinen normannihallitsija.

Vilhelmin velipuolen Bayeux’n piispa Odon uskotaan tilanneen kankaan valmistamisen. Sen kutoivat todennäköisesti nunnat.

Britannia palauttaa vastineeksi muinaisesineistöä anglosaksisen ajan hautajaislaivasta Sutton Hoosta Suffolkin alueelta.

Tutkijat pitävät seinävaatteen säilymistä ihmeenä. Se on selvinnyt vuosisatoja koista, hiiristä, kosteudesta ja tulipaloista.

Johtaja Nicholas Cullinanin mukaan säilymisen syy saattaa olla se, ettei kudelmaa mielletty arvokkaaksi. Kukaan ei halunnut ryövätä kangasta, kun tarjolla oli kultaa, hopeaa ja jalokiviä.

AFP, Reuters