Verkon ilmiöt ovat yhtä todellisia kuin ”oikeassa” maailmassa tapahtuvat. Verkkohyökkäykset, virtuaalivaluutat ja nettijättien tavat toimia vaikuttavat elämäämme enemmän kuin ymmärrämmekään. Mikko Hyppösen kirja tekee ne kansantajuisesti näkyväksi.
Koko työuransa tietoturvayhtiö F-Securella ja sen edeltäjällä Data Fellowsilla työskennellyt Mikko Hyppönen on useimmille suomalaisille tuttu teeveestä, lehdistä, podcasteista ja alan ammattilaiselle myös puhujana. Syy on siinä, että hänellä on harvinaislaatuinen kyky tehdä vaikeista tietoturva-asioista ymmärrettäviä.
Helppotajuisen kansankielen puhumisen lisäksi hänellä on mainio kyky tarinankerrontaan ja vähäeleiseen huumoriin. Nämä ominaisuudet synnyttävät hyvän mediapersoonan. Koska Hyppönen viihtyy itsekin julkisuudessa kohtuullisen hyvin, häntä nähtäneen siellä jatkossakin.
Lue lisää: Kuka oikein on Mikko Hyppönen – mies jonka kaikki tietävät?
Nyt Hyppönen astuu isänpäivän myyntisesongin kynnyksellä julkisuuteen kirjalla, jonka nimi on lyhyesti ja ytimekkäästi Internet (WSOY, 288 s.).
Kirjan nimi on samaan aikaan harhaanjohtava ja ei ole. Sen nimi olisi voinut yhtä hyvin olla Tietoturva, mutta silloin sen myynti jäisi varmaankin kymmenykseen nykyisestä. Tai sitten sen nimi voisi olla Mikko Hyppösen ajatuksia internetistä, tietoturvasta ja vähän kaikista muistakin näihin liittyvistä teemoista. Tämä olisi lähinnä totuutta, mutta samalla kaupallinen itsemurha.
Tätä kirja kuitenkin on: Kokoelma löyhästi tai ei välttämättä lainkaan toisiinsa liittyviä katsauksia historiaan, anekdootteja, kokemuksia, ennustuksia ja ajatelmia. Yhtä kokoavaa teemaa ei varsinaisesti ole, eli abstrakti Internet on riittävän hyvä. Siinä mielessä kirjan nimi on kuin kohteensa: vähän sitä sun tätä.
Kirja pysyy koossa Hyppösen erinomaisten tarinankertojantaitojen ansiosta. Suuri(n) osa sisällöstä lienee tuttuja Hyppösen puheita seuranneille tietoturvaihmisille, mutta suurelle yleisölle kirja tekee näkyväksi, mitä kaikkea kybermaailmassa tapahtuukaan.
Tiesitkö, että Ukrainan sodassa nähtiin kyberhyökkäys, jolla Venäjä pimensi 230 000 ukrainalaisen kodit talvella 2015? Tai että USA:n sisäisen turvallisuuden virastossa NSA:ssa toiminut tietovuotaja jäi kiinni, koska kaikki tulostimet tekevät papereihin salaisia yksilöllisiä koodimerkintöjä, joilla tulostin – ja tulostaja – voidaan haluttaessa löytää? Tai että Hyppönen kolaroi ensimmäiseen työtoimeksiantoonsa liittyvän kohelluksen seurauksena asiakkaansa Saab 9000 Turbon? Tai että hän matkusti Pakistaniin asemiesten turvaamana tapaamaan maailman ensimmäisen laajasti levinneen tietokoneviruksen kirjoittajia?
Lue lisää: Tulostin ja kopiokone voivat kavaltaa käyttäjänsä
Lue lisää: Mikko Hyppönen nimesi miljoonavarkaan: ”Valtion tekemä ryöstö”
Koska kirja on tehty suurelle yleisölle, sen internetin historiaa koskeva alku on hieman äkkijyrkkä aloitus. Tämä saattaa ajaa osan taviksista pois, sillä tcp/ip:n kehitys ei ole välttämättä erityksen mukaansatempaava alku.
Muita aiheita käsitellään kansantajuisesti ja selkeästi. Aiheisiin kuuluvat muun muassa lohkoketjut ja bitcoin, yksityisyys, haittaohjelmien ja verkkohuijausten kehitys, kybersota, Suomen demoskene, tekoäly, Tesla ja SpaceX.
Kirjaa pitää lukea tietyllä varauksella, sillä kybermaailmassa mikään ei ole varmaa. Asiat ovat aina kiistettävissä ja kolmansien tahojen lavastaminen esimerkiksi tietomurtojen tekijäksi on yleistä. Hyppönen kuitenkin puhuu ammattipuhujan varmuudella ja jakelee tuomioita tai paljastuksia itsevarmasti.
Lukijan kannalta tämä tekee kybermaailmaa helpommin hahmotettavaksi, mutta osa väitteistä saattaa myöhemmin osoittautua vääräksi. Tällainen on esimerkiksi vahvistamaton joskin kohtalaisen todennäköinen väite siitä, että Google maksaa Applelle vuosittain 9 miljardia dollaria Googlen pitämisestä iPhonen hakukoneena. Tai tiettyjen kyberiskujen takana olevat tahot. Varmaa on lähinnä epävarmuus.
Todettakoon, että Hyppönen uskoo kirjassaan Vastaamo-kiristäjän jäävän kiinni. Tässä harva toivonee hänen olevan väärässä.
Lue lisää: Näin Mikko Hyppönen päätyi uskomaan, että Vastaamon kiristäjä on suomalainen
Kirjan suurin ansio on sen informatiivisuus yhdistettynä helppotajuisuuteen. Kirjan luettuaan todennäköisesti tietää vuoden 2021 internetistä paljon enemmän kuin sitä ennen. Tämä on osa nykyistä yleissivistystä, sillä tietämättömyys verkon ilmiöistä tarkoittaa tietämättömyyttä suuresta osasta maailmaa.
Yksi kirjan ongelmista on se, että se vanhenee väkisinkin parissa vuodessa. Historiakatsaukset ovat ajattomia (elleivät sitten syylliseksi osoitetut tahot vaihdu). Muuten kirja on niin tiukasti kiinni ajassa ja uusissa ilmiöissä, että se alkanee tuntua vajaalta aika pian.
Ellei sitten ensi vuonna nähdä 2.0-versiota kirjasta. Se olisi loogista, koska internet toimii niin. Eli onko luvassa lisää hyviä juttuja?